{"id":8072,"date":"2017-10-12T20:20:22","date_gmt":"2017-10-12T18:20:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8072"},"modified":"2017-10-13T08:45:48","modified_gmt":"2017-10-13T06:45:48","slug":"sillan-kannella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8072","title":{"rendered":"Sillan kannella"},"content":{"rendered":"

<\/p>\n

\u201dS<\/big>ilta\u201d on ehk\u00e4 jopa varsin kulunut metafora<\/strong> silloin kun puhe on Suomen ja Ee\u2013 Viron suhteista. \u201dS\u00e4velsiltaa\u201d kuunneltiin radiosta jo kuusikymmenluvulla, samoihin aikoihin kun laivaliikenne Helsingin ja Tallinnan v\u00e4lill\u00e4 avattiin pitk\u00e4n tauon j\u00e4lkeen, aikana jolloin Neuvostoliitto yritti mahdollisimman tarkoin kontrolloida ettei Suomenlahden poikki siirry muuta kuin huolella hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 asioita (miss\u00e4 NL ep\u00e4onnistui t\u00e4ydellisesti, siin\u00e4kin).<\/p>\n

Virka-galleriassa eli Helsingin kaupungintalon aulassa t\u00e4n\u00e4\u00e4n avautunut Silta<\/em>-n\u00e4yttely<\/a> toisaalta ottaa l\u00e4ht\u00f6kohdakseen juuri t\u00e4m\u00e4n lahdenv\u00e4listen suhteiden mutkikkaan historian viimeisten reilun sadan vuoden ajalta. Galleriatilan keskiosan t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u201dTalsinki\u201d, kuva- ja esinen\u00e4yttely joka valottaa historiantunneilla nukkuneellekin p\u00e4\u00e4kohtia Suomen ja Viron suhteiden historiasta. Mukana on runsaan valokuvan\u00e4yttelyn ohella muun salakuljetustavaraa: 1920-luvulla viinaa Virosta kieltolaki-Suomeen, 1980-luvulla sukkahousuja ja farkkuja neuvosto-Eestiin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 valotetaan my\u00f6s Helsinki\u2013Tallinna-kaksoiskaupunki-idean historiaa: siltaa tai tunnelia lahden poikki on suunniteltu jo 1800-luvulla.<\/p>\n

Varsinainen n\u00e4yttely koostuu kuitenkin nelj\u00e4n virolaisen ja nelj\u00e4n suomalaisen taiteilijan valokuva- ja videoteoksista, jotka luotaavat monelta kantilta sek\u00e4 vuorovaikutusta ett\u00e4, ennen kaikkea, kansallista identiteetti\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

Taiteilijakahdeksikosta meille ennest\u00e4\u00e4n tuttu, hurmaava Sepideh Rahaa<\/a> k\u00e4sittelee identiteetti\u00e4, kotimaata ja juuria kahden suomeniranilaisen naisen sanojen ja kuvien kautta sek\u00e4 valokuvina ett\u00e4 kahden n\u00e4yt\u00f6n videoteoksella. Videon visuaalisesti ja \u00e4\u00e4nellisesti hienoilla kuvilla esiintyv\u00e4 punainen granaattiomena ei ole mukana ainoastaan esteettisen\u00e4 kontrastina sinert\u00e4v\u00e4n ja vihre\u00e4n s\u00e4vyisiin suomalaismaisemiin: Sepideh kertoi, ett\u00e4 granaattiomena on alkuaan kotoisin Iranista, ja toimii n\u00e4in ollen (suomalaiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sijoitettuna) symbolina identiteetille kahden maan kansalaisena \u2013 tai ei mink\u00e4\u00e4n maan kansalaisena, onnellisesti juuret ilmassa leijumiselle. T\u00e4llaista kulmaa on mukava kuulla n\u00e4in\u00e4 nationalismin zombiemaisen kuolleistaher\u00e4\u00e4misen aikana.<\/p>\n

\n

Korjaus:<\/strong> Sepideh kertoi, ett\u00e4 toinen naisista oli palestiinalainen eik\u00e4 iranilainen. Molemmat ovat muuttaneet Suomeen lapsina perheidens\u00e4 kanssa.<\/p>\n

\n

N\u00e4yttely on Virka-galleriassa avoinna helmikuun 25. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Kannattaa k\u00e4yd\u00e4 jonakin hiljaisempana hetken\u00e4, niin ett\u00e4 ettei joudu jonottamaan videoteosten kuulokkeita.<\/p>\n

Sit\u00e4 paitsi Kaupungintalon aulassa on aina mukava k\u00e4yd\u00e4 katsomassa siell\u00e4 jo ainakin 1960-luvulta asti seissytt\u00e4 teosta, jota toisinaan tekisi mieli sormeilla.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dSilta\u201d on ehk\u00e4 jopa varsin kulunut metafora silloin kun puhe on Suomen ja Ee\u2013 Viron suhteista. \u201dS\u00e4velsiltaa\u201d kuunneltiin radiosta jo kuusikymmenluvulla, samoihin aikoihin kun laivaliikenne Helsingin ja Tallinnan v\u00e4lill\u00e4 avattiin pitk\u00e4n tauon j\u00e4lkeen, aikana jolloin Neuvostoliitto yritti mahdollisimman tarkoin kontrolloida ettei Suomenlahden poikki siirry muuta … Jatka artikkeliin Sillan kannella<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,26],"tags":[],"class_list":["post-8072","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuuri","category-kuvia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8072","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8072"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8072\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8081,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8072\/revisions\/8081"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8072"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8072"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8072"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}