{"id":7946,"date":"2017-07-14T11:02:29","date_gmt":"2017-07-14T09:02:29","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7946"},"modified":"2017-07-14T11:02:29","modified_gmt":"2017-07-14T09:02:29","slug":"kevytvelhoilua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7946","title":{"rendered":"Kevytvelhoilua"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-large\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/VoodooHandbook_9091.jpg\" width=\"640\" height=\"427\" \/><\/p>\n<p><strong><big>L<\/big>entokent\u00e4ll\u00e4 koneeseen nousua odotellessa<\/strong> on yleens\u00e4 liikaa aikaa norkoilla kaupoissa. Tulee ostettua kaikenlaista. Kenaz Filanin <em>The New Orleans Voodoo Handbook<\/em> (Destiny Books, 2011) tarttui hihaan, yll\u00e4tys yll\u00e4tys, <a href=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7267\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">viime vuoden tammikuussa New Orleansista l\u00e4htiess\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>Filanin teos on monessa suhteessa hyvinkin tyypillinen lentokentt\u00e4kirja: sen kohderyhm\u00e4\u00e4 ovat matkailijat. Niinp\u00e4 teos alkaa lyhyell\u00e4 New Orleansin historiikilla \u2013 mik\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 on hyvinkin hy\u00f6dyllist\u00e4 taustaa kirjan varsinaiselle sis\u00e4ll\u00f6lle \u2013 ja esittelee sittemmin pintapuolisesti my\u00f6s ravintoloita ja soittoruokaloita. Voodoo-perinteenkin esittelyss\u00e4 huomattavan isossa osassa ovat nyky\u00e4\u00e4n j\u00e4ljell\u00e4 olevat turistikohteet ja erilaisia voodoo-tuotteita myyv\u00e4t puodit. Eik\u00e4 kirjassa lopultakaan menn\u00e4 kovin syv\u00e4lle voodoo-kulttuuriin. Lukijan on turha odottaa analyysia tai edes kunnollisia kuvauksia perinteisist\u00e4 rituaaleista. \u201dK\u00e4sikirja\u201d ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kerro esimerkiksi, miten uhrattavalta kanalta pit\u00e4isi oikeaoppisesti katkaista kaula, joskin mukana on pitki\u00e4 selostuksia siit\u00e4 millaisia kynttil\u00f6it\u00e4 kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mink\u00e4kin tavoitteen saavuttamiseen ja miten erilaisia voodoo-nukkeja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muuhunkin kuin neulatyynyiksi.<\/p>\n<p>Kevytvelhoilun lomassa on kyll\u00e4 kiinnostavaa historiallista taustoitusta New Orleansin mielenkiintoisesta perinneuskontosekoituksesta. Alkuaan ranskalaisten perustama kaupunki kitui muutaman vuosikymmenen, kunnes se myytiin espanjalaisille (joiden j\u00e4ljilt\u00e4 ovat \u201dranskalaiskorttelien\u201d vanhat rakennukset), jotka 1800-luvun alussa antoivat paikan (muun Mississippin vesist\u00f6alueen eli silloisen Louisianan ohella) takaisin ranskalaisille, jotka Napoleonin johdolla myiv\u00e4t kaiken Yhdysvalloille. Vasta t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kaupungista alkoi kehitty\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 satamakaupunki, jonka l\u00e4pi virtasi pohjoisesta puuvillaa, maailman merilt\u00e4 kaikenlaista \u2013 ja orjia. Ranskalaisten ansiosta orjilla oli muita Yhdysvaltoja paremmat olot, he saivat omistaa rahaa ja ostaa itsens\u00e4 vapaiksi ja vapaap\u00e4ivi\u00e4kin oli: silloin oli tapana kokoontua kaupungin laidalle aukiolle, joka sai nimen Congo Square, soittamaan, laulamaan ja sosialiseeraamaan. Vaikka rotujen v\u00e4liset avioliitot olivat yht\u00e4 kiellettyj\u00e4 kuin muuallakin Yhdysvalloissa, New Orleansissa eli hyvinkin vakiintunut ja jopa arvostettu perinteik\u00e4s rakastajatarkulttuuri, joten kaupunkiin kehittyi v\u00e4hitellen hyvinkin iso ja keskiluokkainen \u201dmulattien\u201d eli \u201dkreolien\u201d kansanryhm\u00e4. Sosiaaliluokkien v\u00e4liset kuilut ovat kuitenkin edelleenkin valtavia, ja iso osa kaupungin v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yht\u00e4 perinteikk\u00e4\u00e4st\u00e4 rikollisuudesta, prostituutiosta ja v\u00e4kivallasta siki\u00e4\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 sosiaalisista eroista. Samalla kansanryhmien erot ovat antaneet erilaisten voodoo-nimikkeen alle sijoitettavien kulttien kehitty\u00e4 rauhassa muiden v\u00e4est\u00f6ryhmien tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, tai ainakin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. (Joskin vauraatkin valkoiset perheet ovat palkanneet mustia poppanaisia avukseen jos siihen on tuntunut tarvetta.)<\/p>\n<p>My\u00f6s haitilaisesta <em>vodounista<\/em> kirjoittanut Filan tekee selv\u00e4n eron <em>vodounin<\/em>, pohjoisempien osavaltioiden <em>hoodoon<\/em> ja neworleansilaisen voodoon v\u00e4lill\u00e4, vaikka etenkin Haitin ja Louisianan v\u00e4lill\u00e4 kulki v\u00e4ke\u00e4, aatteita ja perinteit\u00e4. Hyv\u00e4 esimerkki on l\u00e4nsiafrikkalaisen <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Papa_Legba\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Papa Legban<\/a> hahmo: pohjoisemmilla bluesseuduilla h\u00e4n oli risteysten valtias, se tyyppi jota kunnianhimoiset bluessoittajat meniv\u00e4t keskiy\u00f6ll\u00e4 tapaamaan (ja jonka he, puritaanisen protestantismin ansiosta, kutsuivat lauluissa \u201dpaholaiseksi\u201d). Haitilla h\u00e4n on afrikkalaisempi hahmo, v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 henkien ja el\u00e4vien maailmojen v\u00e4lill\u00e4. New Orleansissa \u201dPapa La-Bas\u201d yhdistyy Pyh\u00e4\u00e4n Pietariin, avainten, ovien ja porttien valtiaaseen. Neworleansilainen perinne on ollut my\u00f6s vahvasti naisten johtamaa: tunnetuin hahmo on tietenkin moniin lauluihinkin p\u00e4\u00e4tynyt \u201dvoodookuningatar\u201d <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Marie_Laveau\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Marie Laveau<\/a>, mutta h\u00e4n ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ole ainoa naisvaikuttaja. Kaikesta t\u00e4st\u00e4kin olisi ollut kiinnostavaa lukea enemm\u00e4n. Ehk\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kaivella k\u00e4siin oikeaa etnografista tutkimusta neworleansilaisista kulteista.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lentokent\u00e4ll\u00e4 koneeseen nousua odotellessa on yleens\u00e4 liikaa aikaa norkoilla kaupoissa. Tulee ostettua kaikenlaista. Kenaz Filanin The New Orleans Voodoo Handbook (Destiny Books, 2011) tarttui hihaan, yll\u00e4tys yll\u00e4tys, viime vuoden tammikuussa New Orleansista l\u00e4htiess\u00e4. Filanin teos on monessa suhteessa hyvinkin tyypillinen lentokentt\u00e4kirja: sen kohderyhm\u00e4\u00e4 ovat matkailijat. &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7946\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Kevytvelhoilua<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,27],"tags":[],"class_list":["post-7946","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-matkat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7946","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7946"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7946\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7950,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7946\/revisions\/7950"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7946"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7946"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7946"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}