{"id":7821,"date":"2017-04-11T13:51:53","date_gmt":"2017-04-11T11:51:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7821"},"modified":"2017-04-11T13:51:53","modified_gmt":"2017-04-11T11:51:53","slug":"kaannoksesta-suomennokseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7821","title":{"rendered":"K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 suomennokseksi"},"content":{"rendered":"

L<\/big>uullakseni ensimm\u00e4inen kerta<\/strong>, jolloin muistan kiinnitt\u00e4neeni huomiota tietokirjan k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen (mahdollisia yksitt\u00e4isi\u00e4 sanoja lukuun ottamatta) oli kes\u00e4yliopiston t\u00e4htitieteen oppikirjana k\u00e4ytetyn Gunnar Larsson-Leanderin teoksen Johdatus t\u00e4htitieteeseen<\/em> (Ursa 1975) kohdalla. Kirjan k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4, Suomen ehk\u00e4 ensimm\u00e4inen astrofyysikko Jaakko Tuominen<\/a>, kiinnitti lukijan huomion k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 jo esipuheessaan kirjoittamalla, ulkomuistaakseni, jotenkin seuraavaan tapaan:<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kirjan k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6st\u00e4 on onneksi j\u00e4\u00e4nyt puuttumaan kiusallinen vaihe, eli aiheeseen perehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n, hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavan kielenuudistajan \u201dparantelu\u201d \u2013 \u2013 \u2013 T\u00e4ss\u00e4 kirjassa on k\u00e4ytetty sellaista suomenkielt\u00e4 joka kelpasi jo ennen sotia.<\/p><\/blockquote>\n

Kirjan kielellinen ilmaisu olikin niin heikkoa, ett\u00e4 kun muutamaa vuotta my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4sin \u201doikeasti\u201d yliopistoon lukemaan fysiikkaa ja k\u00e4vin (v\u00e4h\u00e4n paremmilla matemaattisilla valmiuksilla varustettuna) t\u00e4htitieteen peruskurssin uudelleen, Larsson-Leanderin kirjaan suhtauduttiin jo perin kiusaantuneesti \u2013 sen olemassaolosta mainittiin, mutta sit\u00e4 ei todellakaan k\u00e4ytetty kurssimateriaalina. Muutamaa vuotta my\u00f6hemmin Ursa taisi julkaista kunnollisen t\u00e4htitieteen perusoppaan lopultakin suomen kielell\u00e4, vailla sellaisia ilmauksia kuin t\u00e4htimodellit<\/em> tai efektiivinen temperatuuri<\/em>. Tuomisen v\u00e4\u00e4nn\u00f6sjulkaisu oli vanhentunut jo kauan ennen kuin kirjan tietosis\u00e4lt\u00f6 olisi kerinnyt vanhentua. Astrofyysikkona Tuominen oli kiistattoman p\u00e4tev\u00e4, tietokirjallisuuden suomentajana t\u00e4ydellinen amat\u00f6\u00f6ritohelo, joka olisi tuosta kielenraiskauksestaan ansainnut \u2013 vanhan kansan ihmisi\u00e4 kun kerran oli ja sill\u00e4 viel\u00e4 ylpeili \u2013 kunnollisen selk\u00e4saunan.<\/p>\n

<\/p>\n

Tuominen vaikuttaa olleen k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4ntaitojensa suhteen sen verran katteettoman omahyv\u00e4inen, ett\u00e4 Natasha Vilokkisen muutama viikko sitten julkaistu<\/a> opas Tiedontuojat \u2013 opas tietokirjan suomentajalle<\/em> (Vastapaino) olisi j\u00e4\u00e4nyt lukematta. Vaikka Vilokkinen itse m\u00e4\u00e4rittelee kirjan kohderyhm\u00e4ksi aloittelevat k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t \u2013 sek\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6ihin joutuneet jonkun erityisalan ammattilaiset ett\u00e4 tuoreet k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen ammattilaiset \u2013 mukana on paljon asiaa ja hyv\u00e4\u00e4 muistutettavaa my\u00f6s kokeneemmille suomentajille, kustannustoimittajille, kriitikoille ja kelle tahansa, jota k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen kiinnostaa. Hetkitt\u00e4in tuntuu, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirja kannattaisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n selailla l\u00e4pi aina uutta k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6t\u00e4 aloittaessa, ja mielell\u00e4\u00e4n uudelleen siin\u00e4 vaiheessa kun tekee periaatteessa valmiiseen k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen kielellist\u00e4 parantelua ja korjauksia \u2013 kun tekee k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 suomennoksen<\/em>, kuten Vilokkinen asian muotoilee.<\/p>\n

Osa kirjan luvuista on suunnattu selke\u00e4mmin aloittelijoille, mutta iso osa kirjasta on pohdittua puhetta teosten (yleens\u00e4 indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluvan) l\u00e4hdekielen ja suomen rakenteellisista eroista ja siit\u00e4, millaisiin ongelmiin voi joutua kun tulkitsee (esimerkiksi) kovin adverbi- ja substantiivipainotteista, runsaasti virkkeensis\u00e4isi\u00e4 parenteeseja \u2013 siis t\u00e4llaisia sivuhuomautuksia \u2013 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kieliopillisista syist\u00e4 sanaj\u00e4rjestykselt\u00e4\u00e4n perin sidottua teksti\u00e4 suomelle, joka on puolestaan varsin verbivetoinen ja jossa voi sanaj\u00e4rjestyksell\u00e4 tehd\u00e4 yht\u00e4 ja toista ilmaisun selkeytt\u00e4miseksi ja virkkeensis\u00e4isten painotusten saamiseksi kohdalleen.<\/p>\n

<\/p>\n

Vilokkinen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkkin\u00e4 paljon omaa suomennostaan Scott Stosselin kirjasta Pelosta sekaisin \u2013 Yhden miehen matka ahdistuneisuuden ytimeen<\/em> (WSOY 2016), sek\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen raakaversiota ett\u00e4 lopullista suomennosta. Samojen virkkeiden esitt\u00e4minen alekkain avaa mainiosti, miten paljon luettavammaksi teksti\u00e4 voi saada, kun k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko suomen kielen ty\u00f6kalupakkia sen sijaan ett\u00e4 ripustautuisi sitke\u00e4sti (tai asiaa edes tajuamatta) vieraan kielen ilmaisutapoihin ja lauserakenteisiin, joista on k\u00e4\u00e4nnetty vain sanat, ei virkkeen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Joissakin kohdissa olisin kyll\u00e4 kaivannut kolmanneksi viel\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 englanninkielist\u00e4 virkett\u00e4 selvent\u00e4m\u00e4\u00e4n eri versioiden pieni\u00e4 (mutta joskus hyvinkin t\u00e4rkeit\u00e4) s\u00e4vy- ja merkityseroja.<\/p>\n

Vertaistukiasenne toimii, vaikka J. A. Hollo -palkintoraatilaisena<\/a> Vilokkisella olisi ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n paljonkin esimerkkej\u00e4 huomattavasti ep\u00e4onnistuneemmista (julkaistuista!) k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4. H\u00e4nen omat raakisversionsa eiv\u00e4t ole huonoja k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, mutta ne voisivat olla parempia, ja h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monia tapoja mill\u00e4 niist\u00e4 voi (esimerkiksi) saada parempia. Ihan kaikista ratkaisuista en ole samaa mielt\u00e4, mutta se lienee tarkoituskin: onpahan minut lukijana saatu pohtimaan, miten mink\u00e4kin virkkeen saisi sanottua sujuvammin ja luontevammin.<\/p>\n

Toivottavasti asenne s\u00e4ilyy viel\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa kun painan taas kerran suomentajanhatun p\u00e4\u00e4h\u00e4ni. Toivottavasti asenne s\u00e4ilyy viel\u00e4 sit\u00e4 ennenkin, kun editoin oman kirjani kielt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luullakseni ensimm\u00e4inen kerta, jolloin muistan kiinnitt\u00e4neeni huomiota tietokirjan k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen (mahdollisia yksitt\u00e4isi\u00e4 sanoja lukuun ottamatta) oli kes\u00e4yliopiston t\u00e4htitieteen oppikirjana k\u00e4ytetyn Gunnar Larsson-Leanderin teoksen Johdatus t\u00e4htitieteeseen (Ursa 1975) kohdalla. Kirjan k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4, Suomen ehk\u00e4 ensimm\u00e4inen astrofyysikko Jaakko Tuominen, kiinnitti lukijan huomion k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 jo esipuheessaan kirjoittamalla, ulkomuistaakseni, jotenkin seuraavaan … Jatka artikkeliin K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 suomennokseksi<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,11,47,6],"tags":[],"class_list":["post-7821","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kirjoittaminen","category-lahdeaineistoa","category-suomentaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7821","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7821"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7821\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7829,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7821\/revisions\/7829"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7821"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7821"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7821"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}