{"id":7726,"date":"2017-02-03T22:34:59","date_gmt":"2017-02-03T20:34:59","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7726"},"modified":"2017-02-03T22:34:59","modified_gmt":"2017-02-03T20:34:59","slug":"ihmistietokoneet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7726","title":{"rendered":"Ihmistietokoneet"},"content":{"rendered":"

L<\/big>uonnontieteiss\u00e4, monien muiden tieteiden tapaan<\/strong>, tarvitaan runsaasti suurten aineistojen analyysia. Havaintojen tuottama raakadata on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 perusteellisesti l\u00e4pi, huomattava joukosta virheet, muutettava raakadata sellaiseen muotoon, ett\u00e4 havaintotuloksia on mahdollista verrata teorioiden pohjalta laadittuihin hypoteeseihin ja niiden tuottamiin ennustuksiin, jotta hypoteesi (ja sit\u00e4 kautta teoria) voidaan osoittaa oikeaksi, v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi tai s\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 (ja uusia hypoteeseja) vaativaksi. Raakadata ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole valmiita lukuarvoja, esimerkiksi t\u00e4htitieteess\u00e4 aineiston analysointi voi tarkoittaa esimerkiksi satojen tai tuhansien valokuvalevyjen k\u00e4ymist\u00e4 l\u00e4pi, pistem\u00e4isten t\u00e4htien kirkkauden ja ja niiden (eri aikoina otettujen valokuvien) kirkkaudenvaihteluiden tai spektrien arvioimista.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 operaatioita on mahdollista automatisoida tietokoneiden teht\u00e4v\u00e4ksi, mutta t\u00e4m\u00e4 on suhteellisen uusi ilmi\u00f6: viel\u00e4 suurimman osan 1900-lukuakin analyyseja tekiv\u00e4t taitavat matemaatikot ja taitavien matemaatikoiden muodostamat ty\u00f6ryhm\u00e4t, joita on (j\u00e4lkij\u00e4tt\u00f6isesti) kutsuttu \u201dihmistietokoneiksi\u201d. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa n\u00e4ist\u00e4 analyytikoista oli naisia.<\/p>\n

T\u00e4htitieteen historia tuntee lukuisia naisia, joiden analysointitaitojen ansiosta ala on hyp\u00e4ht\u00e4nyt merkitt\u00e4vi\u00e4 askelia eteenp\u00e4in. Annie Jump Cannonin<\/a> yli sata vuotta sitten spektrien analyysin perusteella kehitt\u00e4m\u00e4 t\u00e4htien pintal\u00e4mp\u00f6tiloihin perustuva luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4<\/a> on p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n edelleenkin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, ja h\u00e4nen ansiostaan meid\u00e4n Aurinkomme tunnetaan \u201dG2-luokan t\u00e4hten\u00e4\u201d.<\/p>\n

V\u00e4h\u00e4n ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa Henrietta Swan Leavitt<\/a> havaitsi ns. kefeidimuuttujien<\/a> kirkkausvaihteluiden jakson pituuden ja t\u00e4hden kirkkauden v\u00e4lisen suhteen, jonka avulla pystyttiin ensi kertaan osoittamaan, ett\u00e4 galaksit ovat Linnunradan ulkopuolisia, tavattoman kaukaisia \u201dsaarimaailmankaikkeuksia\u201d eiv\u00e4tk\u00e4 mit\u00e4\u00e4n Linnunradan sis\u00e4isi\u00e4 t\u00e4htirypp\u00e4it\u00e4 \u2013 ja kunkin galaksin\u00a0 et\u00e4isyys pystyttiin arvioimaan varsin luotettavasti. (Leavitt olisi saanut ty\u00f6st\u00e4\u00e4n vuoden 1926 fysiikan nobelin, ellei Ruotsin tiedeakatemialle olisi viime hetkell\u00e4 selvinnyt, ett\u00e4 h\u00e4n oli ehtinyt kuolla muutamaa vuotta aikaisemmin.) Ilman Leavittin pohjaty\u00f6t\u00e4 Edwin Hubblella<\/a> ei olisi ollut mahdollisuuksiaa tehd\u00e4 niit\u00e4 havaintoja, jotka osoittivat maailmankaikkeuden laajenevan.<\/p>\n

Kymmenkunta vuotta my\u00f6hemmin Cecilia Payne-Gaposchkin<\/a> havaitsi vedyn olevan maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Ty\u00f6ns\u00e4 ansiosta h\u00e4nest\u00e4 tuli Harvardin ensimm\u00e4inen t\u00e4htitieteest\u00e4 v\u00e4itellyt nainen ja my\u00f6hemmin yliopiston ensimm\u00e4inen naisprofessori.<\/p>\n

Avaruuslentojen aamunkoitossa \u201dihmistietokoneiden\u201d tarve kasvoi aivan uusiin mittoihin. Kesti hyvin pitk\u00e4\u00e4n, ennen kuin tietokoneiden tehot riittiv\u00e4t laskemaan avaruusalusten lentoratoja Maan (ja my\u00f6hemmin Kuun) gravitaatiokent\u00e4n ja ilmakeh\u00e4n muodostamassa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen mutkikkaassa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, ja kesti viel\u00e4 kauemmin ennen kuin tietokoneiden tuottamat laskelmat olivat niin luotettavia, ett\u00e4 niiden varassa uskallettiin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ihmishenki\u00e4 hengenvaaralliselle matkalle (ja viel\u00e4 kaiken lis\u00e4ksi televisiokameroiden jatkuvassa tulituksessa).<\/p>\n

Matemaatikko Dorothy Vaughan (1910\u20132008)<\/a> kokosi NASA:n tutkimuskeskukseen Virginian Langleyyn armottoman taitavan naismatemaatikko- ja insin\u00f6\u00f6riryhm\u00e4n, jonka j\u00e4senet \u2013 muiden muassa Mary Jackson (1921\u20132005)<\/a>\u00a0 ja Katherine Johnson (s. 1918)<\/a> \u2013 olivat, heid\u00e4n johtajansa Vaughanin tavoin, amerikkalaisten perverssin \u201drotuun\u201d perustuvan luokitteluj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaan \u201dmustia\u201d. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti, etteiv\u00e4t he saaneet esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samoja vessoja kuin laitoksen muut (naispuoliset) ty\u00f6ntekij\u00e4t, ja luultavasti t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ryhm\u00e4n olemassaolosta oltiin muutenkin enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n hys ja hys. Astronautit itse kyll\u00e4 tiesiv\u00e4t, keiden ty\u00f6n varassa heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja uransa oli, ja he arvostivat t\u00e4t\u00e4 korvaamatonta ty\u00f6t\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 Maapallon kiert\u00e4neen amerikkalaisen John Glennin (1921\u20132016)<\/a> kerrotaan kielt\u00e4ytyneen nousemasta Mercury<\/a>-kapseliinsa ennen kuin \u201dtytt\u00f6\u201d \u2013 nelj\u00e4kymment\u00e4kolmevuotias Katherine Johnson<\/a> \u2013 \u201don tarkastanut luvut\u201d. Sittemmin Johnson laski my\u00f6s ensimm\u00e4isen kuulennon<\/a> sekuntiaikataulut ja oli mukana viel\u00e4 avaruussukkulaohjelmassa.<\/p>\n

Katherine Johnson<\/figcaption><\/figure>\n

Iloinen asia on, ett\u00e4 nyt 98-vuotias Katherine Johnson on el\u00e4nyt riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n saadakseen n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen ja h\u00e4nen ty\u00f6toveriensa uurastus on lopultakin tuotu esiin ja palkittu. Barack Obama my\u00f6nsi 2015 h\u00e4nelle korkeimman siviilihenkil\u00f6lle annettavan kunniamerkin, Presidentin Vapausmitalin. NASA:n matemaatikkoryhm\u00e4st\u00e4 on tehty my\u00f6s tuore n\u00e4ytelm\u00e4elokuva Hidden Figures<\/a><\/em> Margot Lee Shetterlyn samannimisen tietokirjan pohjalta. Toinen tuore kirja, Dava Sobelin The Glass Universe: The hidden history of the women who took the measure of the stars<\/em> kertoo t\u00e4htitieteen \u201dnaistietokoneista\u201d. Itse olen kirjoittanut t\u00e4m\u00e4n bloggauksen New Scientistin<\/em> tammikuun 21. p\u00e4iv\u00e4n numero Katherine Johnsonia ja \u201dnaistietokoneita\u201d k\u00e4sittelevien artikkelien (sek\u00e4 Wikipedioiden) pohjalta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luonnontieteiss\u00e4, monien muiden tieteiden tapaan, tarvitaan runsaasti suurten aineistojen analyysia. Havaintojen tuottama raakadata on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 perusteellisesti l\u00e4pi, huomattava joukosta virheet, muutettava raakadata sellaiseen muotoon, ett\u00e4 havaintotuloksia on mahdollista verrata teorioiden pohjalta laadittuihin hypoteeseihin ja niiden tuottamiin ennustuksiin, jotta hypoteesi (ja sit\u00e4 kautta teoria) voidaan osoittaa … Jatka artikkeliin Ihmistietokoneet<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,28,19],"tags":[],"class_list":["post-7726","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-reilu-peli","category-tekniikka","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7726","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7726"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7726\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7734,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7726\/revisions\/7734"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7726"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7726"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7726"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}