{"id":7701,"date":"2017-01-17T19:58:19","date_gmt":"2017-01-17T17:58:19","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7701"},"modified":"2017-01-17T19:58:19","modified_gmt":"2017-01-17T17:58:19","slug":"kumpujen-yosta-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7701","title":{"rendered":"Kumpujen y\u00f6st\u00e4"},"content":{"rendered":"

V<\/big>arhaisessa nuoruudessani luin hyvin innokkaasti<\/strong> kirjoja, jotka pyrkiv\u00e4t kuvittamaan historiaa fiktiivisin tai puolifiktiivisin keinoin: V\u00e4nrikki Stoolin tarinat<\/em> tuli tavattua useita kertoja, ja monia sen hengenheimolaisia, kuten Aarno Karimon<\/a> kirjoittama ja kuvittama neliosainen teosj\u00e4ttil\u00e4inen Kumpujen y\u00f6st\u00e4<\/em> (1929\u201332). Valkoisen armeijan taistelija, heimosoturi, suojeluskunta-aktiivi ja Hakkapeliitta<\/em>-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja Karimo luonnosteli teoksessaan Suomen heimon historiaa esihistoriallisista ajoista alkaen aina sis\u00e4llissotaan ja itsen\u00e4istymiseen saakka: kirja koostui lyhyist\u00e4 kuvaelmista, kuvitelluista keskusteluista tai kuvauksista suurmiesten tai tavallisen rahvaan el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Karimo oli toki tehnyt l\u00e4ksyns\u00e4, lukenut historiansa, mutta silti teksti\u00e4 on pakko pit\u00e4\u00e4 yht\u00e4 kaunokirjallisena kuin Topeliuksen klassikkoa. Karimo oli varma mielipiteiss\u00e4\u00e4n, h\u00e4n halusi kuvata suomalaisten historian er\u00e4\u00e4nlaisena v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 nousuna kohti itsen\u00e4isyyden kruunua. Kaikkea tapahtunutta tai tapahtuneeksi kuviteltavaa saattoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen poliittisen ja historian\u00e4kemyksens\u00e4 tueksi, kaikki Suomen kansan pyh\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 vastustava oli silkkaa pahuutta.<\/p>\n

Luin samoina vuosina paljon Valittuja paloja<\/em>, joten ei liene mik\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 olen sittemmin suhtautunut aivan erityisen ep\u00e4luuloisesti kaikkiin sellaisiin historiantulkintoihin, joista paistaa oikeistolainen tai nationalistinen tendenssi, tai miss\u00e4 Suomen historiaa tarkastellaan erillisen\u00e4 maailmankaikkeutena, jolla ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 muun Euroopan tapahtumien kanssa, jossa Suomi kansakuntana tai valtiona ei ole koskaan itse mill\u00e4\u00e4n tavoin syyp\u00e4\u00e4 niihin vaikeuksiin, joihin joutuu.<\/p>\n

<\/p>\n

Vaikka Markus Leikolan viime syksyn\u00e4 ilmestynyt yli yhdeks\u00e4nsataasivuinen esikoisromaani Uuden maailman katu<\/em> (WSOY) on poliittiselta katsannoltaan paljon monis\u00e4vyisempi ja n\u00e4kemykselt\u00e4\u00e4n hyvinkin paljon kypsempi \u2013 kokeneena\u00a0 toimittajana Leikolalla on siihen tukevasti pohjaa, n\u00e4kemyst\u00e4 ja kanttia \u2013 etenkin alkupuoli toi minulle v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mieleen Karimon vanhan suurteoksen. Kirjan luvuissa tavataan lukuisia 1900-luvun politiikan suurmiehi\u00e4 ja heid\u00e4n l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n sek\u00e4 \u2013 ennen kaikkea \u2013 suurmiesten varjoon j\u00e4\u00e4neit\u00e4 vaikuttajia, joiden merkitys tapahtumille on saattanut olla paljon suurempi kuin pinnalta katsoen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4: ainakin t\u00e4m\u00e4n romaanin maailmassa. Karimomaisesti henkil\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein v\u00e4h\u00e4n pintapuolisiksi: heid\u00e4n tekemisi\u00e4\u00e4n ja ajatuksiaan saatetaan valottaa pitk\u00e4\u00e4nkin, mutta kovinkaan syvi\u00e4, samaistuttavia, todellisen tuntuisia ihmisi\u00e4 heist\u00e4 ei koskaan tule, ei edes niist\u00e4 joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 seurataan hyvinkin moneen otteeseen vuosikymmenien ja heid\u00e4n pitkien, muutamissa tapauksissa jopa ylipitkien el\u00e4miens\u00e4 mittaan. He pysyv\u00e4t aina luonnehdintoina. He pysyv\u00e4t ensi sijaisesti ammattinsa tai asemansa kuvina, eiv\u00e4t yksityishenkil\u00f6in\u00e4. Heid\u00e4n ajatuksiaan johdattelevat tavoitteet, eiv\u00e4t tunteet eiv\u00e4tk\u00e4 traumat. Heid\u00e4n keskusteluissaan on tietty luonnoton s\u00e4vy, kun repliikkeihin on sijoitettu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 infodumppausta: \u201dNiin, min\u00e4h\u00e4n oli viisitoista vuotta sitten vaikuttamassa siihen, ett\u00e4…\u201d<\/p>\n

Ei ole lainkaan sattumaa, ett\u00e4 romaani alkaa vasta vuodesta 1912 ja Titanicin<\/em> suuronnettomuudesta, sill\u00e4 oleellinen selk\u00e4ranka tarinalle on media, ennen kaikkea s\u00e4hk\u00f6inen media ja sen k\u00e4ytt\u00f6 vallan v\u00e4lineen\u00e4. Titanic<\/em> oli ensimm\u00e4inen tapaus, jota oli mahdollista seurata (ainakin joissakin maissa) l\u00e4hes reaaliajassa laivojen uudenaikaisten langattomien lenn\u00e4ttimien ansiosta. Tarinan kaari jatkuu vuoteen 2012, internetiin ja automatisoituun p\u00f6rssikauppaan asti.<\/p>\n

Itse s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 mediaa oleellisempi taso on vallank\u00e4ytt\u00f6 s\u00e4hk\u00f6isen median kautta, ja todellisuudesta saatavan kuvan muokkaaminen vallank\u00e4yt\u00f6n tarpeisiin: propaganda, muunneltu totuus, spin doctors<\/em>.<\/a> Keskeiseen asemaan kirjassa nousevat n\u00e4iden alojen mestarit Stalinista ja Trostkista Rooseveltiin, John F. Kennedyyn ja Ronald Reaganiin, ja viel\u00e4 enemm\u00e4n hahmot heid\u00e4n taustallaan: Sergei Eisenstein,\u00a0 Joseph \u201dJoe\u201d Kennedy<\/a>, Bill Bullitt<\/a>, J. Edgar Hoover ja, ennen kaikkea Edward Bernays<\/a>, eli \u201dEddie Naybears\u201d, kuten kirja h\u00e4nt\u00e4 h\u00e4veli\u00e4\u00e4sti kutsuu (voidakseen rukata todellisen Bernaysin el\u00e4m\u00e4kertatietoja paremmin fiktiiviseen tarinaan sopivaksi). Historiallisesti eritt\u00e4in kiinnostava osuus k\u00e4sittelee saksalaisten kuuluisan \u201dEnigma<\/a>\u201d-salakirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n purkajia, jotka eiv\u00e4t suinkaan olleet amerikkalaisia (kuten muuan huono amerikkalainen elokuva kuulemma v\u00e4itt\u00e4\u00e4) eiv\u00e4tk\u00e4 itse asiassa edes englantilaisia (kuten min\u00e4 olen t\u00e4h\u00e4n asti kuvitellut), vaan joukko puolalaisia ja ranskalaisia matemaatikkoja (joiden ty\u00f6t\u00e4 Turing ja muut englantilaiset sitten jatkoivat): ainakin Wikipedian tiedot tuntuisivat vahvistavan Leikolan kertomuksen suhteellisen todeksi monia yksitt\u00e4isten ihmisten nimi\u00e4 my\u00f6ten<\/a>.<\/p>\n

Heid\u00e4n seuranaan vilahtelee silloin t\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s tunnettujen fiktiivisten teosten hahmoja, kuten vaikkapa er\u00e4\u00e4n marokkolaiskapakin amerikkalaisomistajan kaksi yst\u00e4v\u00e4\u00e4, joilla on kiire p\u00e4\u00e4st\u00e4 pakoon natseja… ja professori Woland. Woland on tietenkin (itsekin kirjassa vilahtavan) Mihail Bulgakovin kuuluisimman romaanin Saatana saapuu Moskovaan<\/em> (tai Mestari ja Margarita<\/em>) keskeinen hahmo. Uuden maailman kadussa<\/em> h\u00e4n on suurimman osan aikaa vain toinen kaikkitiet\u00e4v\u00e4 kertoja muun tekstin kaikkitiet\u00e4v\u00e4n kertojan rinnalla, ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n poukkoilevampi ajan ja paikan suhteen ja hieman rasittavampi lukea (koska h\u00e4nen lukunsa on painettu kursiivilla muutenkin pienikirjasimiseen teokseen), ja h\u00e4nen vaikutuksensa tapahtumiin j\u00e4\u00e4 varsin v\u00e4h\u00e4iseksi \u2013 paitsi aivan kirjan loppuvaiheissa, jossa seuraa paljastuksia ja yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4kin k\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kuten kirjojen loppuvaiheissa tapaa seurata.<\/p>\n

Leikola ei edes yrit\u00e4 tehd\u00e4 epookkia kielen avulla, vaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rentoa, modernia puhekielt\u00e4 kirjan alusta alkaen. Siihen ja sekaan siroteltuihin viime vuosikymmenien anglistisiin muoti-ilmauksiin kesti lukiessa jonkin matkaa tottua, mutta teksti\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n joutuu aina tekem\u00e4\u00e4n valintoja, jotka eiv\u00e4t aina ole kaikkien lukijoiden makuun. Valtavan tekstim\u00e4\u00e4r\u00e4n toimitusty\u00f6ss\u00e4 tuntuu tulleen valitettavasti kiire, ja joissakin kohdissa t\u00e4m\u00e4n lukijan silm\u00e4\u00e4n sattuu kankeita lauserakenteita ja muutamia sellaisia asiavirheit\u00e4, joilla ei tunnu olevan romaanin kontekstissa mit\u00e4\u00e4n tarkoitusta: ainakaan ns. todellisuudessa h\u00f6yrylaivan piipuista ei tule \u201dpakokaasua\u201d, saksalaisten V-1<\/a> oli miehitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n suihkukone eik\u00e4 ballistinen ohjus ja \u201dLent\u00e4v\u00e4 linnoitus\u201d, \u201dFlying Fortress\u201d, oli toisen maailmansodan aikainen nelimoottorinen B-17-pommikone<\/a> eik\u00e4 1950-luvulla kehitetty, Vietnamin sodan ajan televisiop\u00e4tkist\u00e4 tuttu kahdeksanmoottorinen mannertenv\u00e4linen stratosf\u00e4\u00e4ripommittaja B-52<\/a> (jonka lempinimi on \u201dStratofortress\u201d).<\/p>\n

(Se ett\u00e4 juuri tuollaiset jutut sattuvat minun silm\u00e4\u00e4ni kertoo tietysti ennen kaikkea minusta ja entisist\u00e4 ja nykyisist\u00e4 harrastuksistani.)<\/p>\n

Yht\u00e4 kaikki, Uuden maailman katu<\/em> on paksuudestaan huolimatta erinomaisen sujuvasti ja kiinnostavasti kirjoitettu n\u00e4k\u00f6kulma s\u00e4hk\u00f6isen median aikakauden poliittiseen historiaan \u2013 tai, jos tarkkoja ollaan, er\u00e4\u00e4n pienen Maapallon osan historiaan. Siin\u00e4 miss\u00e4 Karimon Suomi kellui keskell\u00e4 \u00e4\u00e4rett\u00f6myytt\u00e4 vailla juurikaan kosketusta muuhun maailmaan, Leikolan maailmaa ovat Eurooppa ja Yhdysvallat, ja muu maailma, suurin osa maailmaa, l\u00f6ytyy vain muutamista sivulauseista. Jopa niin j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4iset asiat kuin Kiinan Kansantasavallan perustaminen 1948 tai Intian itsen\u00e4istyminen edellisen\u00e4 vuonna (ja traaginen jako Intiaan ja Pakistaniin) j\u00e4\u00e4v\u00e4t maininnoitta. Melkoisen v\u00e4h\u00e4iselle huomiolle j\u00e4\u00e4 jopa Yhdysvaltojen niin traumaattisesti h\u00e4vi\u00e4m\u00e4 Vietnamin sota, vaikka muuan Ho Chi Minh kyll\u00e4 piipahtaakin tarinassa parisen kertaa (ja er\u00e4s h\u00e4nen sukulaisensa my\u00f6s).<\/p>\n

Mutta ehk\u00e4p\u00e4 muun maailman historia kirjoitetaan sitten ensi vuosisadan Uudemman maailman kumpujen y\u00f6ss\u00e4<\/em>. Ehk\u00e4 siin\u00e4 Eurooppa ja Yhdysvallat j\u00e4\u00e4v\u00e4t parin sivulauseen maininnan varaan, aivan kuten Suomi j\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 viimeisten sadan vuoden romaanissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varhaisessa nuoruudessani luin hyvin innokkaasti kirjoja, jotka pyrkiv\u00e4t kuvittamaan historiaa fiktiivisin tai puolifiktiivisin keinoin: V\u00e4nrikki Stoolin tarinat tuli tavattua useita kertoja, ja monia sen hengenheimolaisia, kuten Aarno Karimon kirjoittama ja kuvittama neliosainen teosj\u00e4ttil\u00e4inen Kumpujen y\u00f6st\u00e4 (1929\u201332). Valkoisen armeijan taistelija, heimosoturi, suojeluskunta-aktiivi ja Hakkapeliitta-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja Karimo … Jatka artikkeliin Kumpujen y\u00f6st\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,18],"tags":[],"class_list":["post-7701","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-meni-jo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7701","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7701"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7701\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7712,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7701\/revisions\/7712"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7701"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7701"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7701"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}