{"id":7666,"date":"2016-12-27T22:57:21","date_gmt":"2016-12-27T20:57:21","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7666"},"modified":"2016-12-27T22:57:21","modified_gmt":"2016-12-27T20:57:21","slug":"seuraava-kerta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7666","title":{"rendered":"Seuraava kerta"},"content":{"rendered":"

J<\/big>oulunalusviikoksi lensimme Roomaan, ikuiseen kaupunkiin<\/strong>, mist\u00e4 teimme p\u00e4iv\u00e4retken etel\u00e4mm\u00e4ksi Napolinlahden ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Seutu on Euroopan parhaita viljelysseutuja: suosiollista ilmastoa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 tavattoman ravinteikas maaper\u00e4. Syy t\u00e4h\u00e4n erinomaisen rikkaaseen maahan n\u00e4kyy kauas. Sen nimi on Vesuvius.<\/p>\n

<\/p>\n

Rooman valtakunnan aikaan, parituhatta vuotta sitten, vuorta pidettiin jotakuinkin harmittomana tapauksena. No, kyll\u00e4h\u00e4n se purkautui joskus, mutta purkaukset olivat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n mit\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja vaarattomia tuhnuja verrattuna sellaisiin l\u00e4hiseudun oikeisiin<\/em> tulivuoriin kuten Stromboli ja Etna. Olihan seudulla tietysti silloin t\u00e4ll\u00f6in maanj\u00e4ristyksi\u00e4, mutta niit\u00e4 on kaikkialla Apenniinien niemimaalla.<\/p>\n

Ennen roomalaisia Napolinlahdella oli ollut kreikkalaisten maahanmuuttajien siirtokuntia ja kaupunkivaltioita, kuten lahdelle nimens\u00e4 antanut Neapolis, \u201duusi kaupunki\u201d, ja alkuaan oskilaisten perustama ja v\u00e4liin etruskeillekin kuulunut Pompeiji. V\u00e4ki oli vaihtunut, ja jos seudulla viel\u00e4 kierteli kansantarinoita parintuhannen vuoden takaisesta isosta<\/em> tulivuorenpurkauksesta, niist\u00e4 tuskin piitattiin. Seutu oli vaurasta ja kukoistavaa. Neapoliin ja roomalaisten bailukaupunki Pompeijin satamiin laski laivoja eri puolilta tunnettua maailmaa ja kaupunkien vakinainenkin v\u00e4est\u00f6 oli yht\u00e4 monenkirjavaa ja monikulttuurista kuin satamakaupungeissa yleens\u00e4kin \u2013 siin\u00e4 mitassa, ett\u00e4 kaupungin lupanaarioissa<\/em> tarjotut palvelut oli aiheellista esitt\u00e4\u00e4 kuvina, koska suurin osa asiakkaista ei olisi sanallisia selityksi\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4nyt.<\/p>\n

<\/p>\n

Perim\u00e4tietoa parintuhannen vuoden takaiseen maailmaan tuskin oli j\u00e4ljell\u00e4 lainkaan, kirjoitetusta historiasta puhumattakaan. Niinp\u00e4 oikeastaan mik\u00e4\u00e4n ei etuk\u00e4teen viitannut siihen, mit\u00e4 tulisi tapahtumaan 24. elokuuta vuonna 79 jaa.<\/p>\n

<\/p>\n

Edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli vietetty vulcanaliaa<\/em>, roomalaisten tulenjumalan Vulcanuksen juhlaa. Seuraavana aamuna Vesuvius menetti huippunsa ja l\u00e4hiseudun kaupunkeihin alkoi sataa vulkaanista tuhkaa ja hohkaavan kuumia pikkukivi\u00e4. Monet suojautuivat tuhkasateelta sis\u00e4tiloihin, mik\u00e4 tuntui oikein hyv\u00e4lt\u00e4 idealta: roomalaiset talot olivat vankkaa tekoa, tuhatvuotista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten rakennettuja. Katot ja sein\u00e4t eiv\u00e4t kuitenkaan suojanneet kuumuudelta eiv\u00e4tk\u00e4 myrkkykaasuilta. Sis\u00e4tiloissa piilotelleet menehtyiv\u00e4t. Ulos rynn\u00e4nneet, tuhkaa tulvivia katuja pitkin pois kaupungista pyrkiv\u00e4t menehtyiv\u00e4t hekin.<\/p>\n

<\/p>\n

Aikaa my\u00f6ten huokoisiin tuhkakerroksiin hautautuneet ruumiit m\u00e4t\u00e4niv\u00e4t olemattomiin ja niiden tilalle kovettuneeseen massaan j\u00e4i vain luuranko ja edesmenneen muotoinen onkalo. Kun Pompeiji l\u00f6ydettiin uudelleen 1700 vuotta katastrofin j\u00e4lkeen, jotkut onkalot valettiin t\u00e4yteen kipsi\u00e4 ennen kuin vulkaaniset kerrostumat poistettiin ymp\u00e4rilt\u00e4. Uhreista, uhrien kuolinasennoista, tuli n\u00e4in er\u00e4\u00e4nlaisia tosiel\u00e4m\u00e4n patsaita, joiden sis\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4n luunsa yh\u00e4 ovat.<\/p>\n

<\/p>\n

Olen k\u00e4ynyt Pompeijissa ennenkin, kaksikymment\u00e4kuusi vuotta sitten. Se oli merkitt\u00e4v\u00e4 kokemus lapsesta asti arkeologiasta kiinnostuneelle n\u00f6rtille, ja vaikuttava kokemus Pompeiji oli nytkin.<\/p>\n

<\/p>\n

Kaupungista on parinsadan vuoden mittaan kaivettu kerrostumien alta esiin seitsemisenkymment\u00e4 prosenttia, eik\u00e4 kyseess\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n ihan pikkuinen kaupunki. Muutaman tunnin kiertelyll\u00e4 ei ehdi n\u00e4hd\u00e4 kuin murto-osan kaduista, taloista ja n\u00e4ht\u00e4vyyksist\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

Pompeiji \u2013 tai Pompei \u2013 on my\u00f6s arkeologisen museokaupungin viereen noussut moderni pikkukaupunki. Napolinlahden alue on kaiken kaikkiaan tiiviisti asutettua seutua. Viljelm\u00e4t ja viinitarhat kohoavat korkealle Vesuviuksen rinteille.<\/p>\n

Niin ne ovat kohonneet aina<\/em>. Aina<\/em> on pitk\u00e4 aika, monta sukupolvea, lukemattomia sukupolvia sen j\u00e4lkeen kun seudun aikaisempi asutus pyyhkiytyi p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 olemattomiin. Sen j\u00e4lkeen on koettu kansainvaellusten aika, pohjoisen barbaarit, kristinuskon nousu, paaveja, kuninkaita, ritareita, kuninkaita ja lopulta Italian yhdistyminen yhdeksi valtioksi vajaat sataviisikymment\u00e4 vuotta sitten. Ihmiset ovat aina<\/em> asuneet Vesuviuksen rinteill\u00e4, jokunen purkauskin on koettu, eik\u00e4 siin\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4. Viime purkauksen aikana vuonna 1944, maailmansodan melskeiden jo hiljennytty\u00e4 seudulla, kuoli vain parikymment\u00e4 ihmist\u00e4. Ei paljon mit\u00e4\u00e4n. Aina t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on p\u00e4rj\u00e4tty. Joten miksi siirty\u00e4 minnek\u00e4\u00e4n, kun ei seuraavassakaan purkauksessa varmasti k\u00e4y sen pahemmin?<\/p>\n

<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n tied\u00e4mme aika paljon enemm\u00e4n geologiasta ja tulivuorista kuin aikaisempina vuosisatoina ja tuhansina. Pian tulee t\u00e4yteen parisentuhatta vuotta vuoden 79 purkauksesta, jota edelt\u00e4v\u00e4 iso purkaus tapahtui parisentuhatta vuotta sit\u00e4 ennen. Ja sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4 parisentuhatta vuotta aikaisemmin. Eiv\u00e4t tulivuoret toimi kuin kellot, mutta jonkinlaista s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuutta niiss\u00e4 kyll\u00e4 on. Vesuviuksen toimintaa seuraa huippumoderni geologinen observatorio ja ison purkauksen varalta on laadittu evakuointisuunnitelmat kaikille vuoren ymp\u00e4rist\u00f6n asukkaille \u2013 mutta l\u00e4htev\u00e4tk\u00f6 he, vaikka saisivat varoituksen ajoissa? Vai luottavatko enemm\u00e4n isien ja isoisien tietoon siit\u00e4, ettei vanha kunnon Vesuvius tee pahaa k\u00e4rp\u00e4sellek\u00e4\u00e4n, tai ainakaan kovin monelle k\u00e4rp\u00e4selle? Ja jos suku on asunut kotitilalla aina<\/em> \u2013 ainakin muutaman sata vuotta \u2013 osaisiko sit\u00e4 muualla el\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n? Eik\u00f6 olisi parempi menn\u00e4 kertarutinalla sen sijaan ett\u00e4 muuttaisi muualle inisem\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

<\/p>\n

Pompeiji on vaikuttava paikka, ja rauniokaupungin aukioille sijoitellut Igor Mitorajn suuret pronssiveistokset t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t kokemusta viel\u00e4 tammikuun alkupuolelle asti<\/a>. Harvoin n\u00e4kee taiden\u00e4yttely\u00e4 niin t\u00e4ydellisesti synkassa ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa. Ne t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t \u00e4kkikuoleman kokeneen kaupungin ilmapiiri\u00e4 omalla, rikkin\u00e4isell\u00e4 surumielell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mutta veistosten l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeenkin Pompeiji on vaivan arvoinen matkakohde. Kannattaa my\u00f6s vilkaista edes bussin ikkunasta kauniille Napolinlahdelle, jonka pinnan alla uinuu Vesuviusta paljon v\u00e4kev\u00e4mpi tulenjumala. Campi Flegrei<\/a> on ainoa eurooppalainen kohde jota on kutsuttu supertulivuoreksi<\/a>. Kyseenalaisen arvonimen tunnetuimpia haltijoita ovat viime vuosien maanj\u00e4ristyksist\u00e4\u00e4n tunnetun Pohjois-Sumatran Toba<\/a> ja pohjoisamerikkalainen Yellowstone<\/a>, jonka kraaterissa sijaitsee nyky\u00e4\u00e4n tunnettu kansallispuisto. T\u00e4m\u00e4n kokoluokan vulkaanisiin purkauksiin verrattuna Vesuvius on, pahimmillaankin, pelkk\u00e4 tuhnu. Jos<\/em> Campi Flegrein alue purkautuisi sellaisella voimalla mihin se on muinoin pystynyt, ongelmat eiv\u00e4t j\u00e4isi Napolinlahden ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tai edes Italiaan. Ilmakeh\u00e4\u00e4n sinkoutuva tuhka tekisi muutaman seuraavan vuoden kes\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi kaikkialla maailmassa, ja voi olla ett\u00e4 maanviljelys muuttuisi pitk\u00e4ksi mahdottomaksi suuressa osassa Eurooppaa, ehk\u00e4 Suomessakin. Menneiden vuosimiljoonien supertulivuoritasoisten purkausten arvellaan olleen merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa monissa planeettamme historian suurista sukupuuttoaalloista. Koska ihminen on jo valmiiksi heikent\u00e4nyt ison eli\u00f6st\u00f6kuntamme osan elinmahdollisuuksia, kovin isoa lis\u00e4t\u00f6n\u00e4isy\u00e4 tuskin tarvittaisiin sellaiseen sukupuuttoaaltoon, joka veisi mukanaan ihmisen itsens\u00e4kin.<\/p>\n

Mit\u00e4 pit\u00e4isi siis tehd\u00e4? Pit\u00e4isik\u00f6 tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, vai olla ja elell\u00e4 vain kuten ennenkin? Kuten is\u00e4t ja isois\u00e4t ovat aina<\/em> el\u00e4neet?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joulunalusviikoksi lensimme Roomaan, ikuiseen kaupunkiin, mist\u00e4 teimme p\u00e4iv\u00e4retken etel\u00e4mm\u00e4ksi Napolinlahden ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Seutu on Euroopan parhaita viljelysseutuja: suosiollista ilmastoa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 tavattoman ravinteikas maaper\u00e4. Syy t\u00e4h\u00e4n erinomaisen rikkaaseen maahan n\u00e4kyy kauas. Sen nimi on Vesuvius. Rooman valtakunnan aikaan, parituhatta vuotta sitten, vuorta pidettiin jotakuinkin harmittomana tapauksena. No, … Jatka artikkeliin Seuraava kerta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,23,47,27,16,19,33],"tags":[],"class_list":["post-7666","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuuri","category-kuvagalleria","category-lahdeaineistoa","category-matkat","category-paikat","category-tieteet","category-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7666","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7666"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7666\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7674,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7666\/revisions\/7674"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7666"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7666"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7666"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}