{"id":7589,"date":"2016-10-08T16:33:44","date_gmt":"2016-10-08T14:33:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7589"},"modified":"2016-10-08T16:33:44","modified_gmt":"2016-10-08T14:33:44","slug":"teemestarien-kirja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7589","title":{"rendered":"Teemestarien kirja"},"content":{"rendered":"

N<\/big>yt kun syksyn kirjamessukausi l\u00e4henee v\u00e4hitellen muutaman viikon<\/strong> per\u00e4st\u00e4 koittavaa loppuaan, olen lopultakin saanut luettua loppuun viime vuonna Turusta ostamani kirjan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ei kyse ole siit\u00e4 ett\u00e4 Pekka Nihtisen Kiinalainen teekirja<\/em> (Memfis Books 2004, nelj\u00e4s painos 2015) olisi pitk\u00e4veteinen, pitk\u00e4 tai ep\u00e4kiinnostava, ei. Kuvan kannu, jonka joka p\u00e4iv\u00e4 t\u00e4yt\u00e4n ja tyhjenn\u00e4n, vet\u00e4\u00e4 puolisentoista litraa vahvaa teet\u00e4 (vaikkakin useinmiten perin ep\u00e4kiinalaista mustaa versiota). Teen lis\u00e4ksi Kiina ja Kiinan kulttuuri kiinnostavat tavattomasti my\u00f6s ammatillisista syist\u00e4. K\u00e4vi vain niin, ett\u00e4 j\u00e4tetty\u00e4ni Hunanin<\/em> k\u00e4sikirjoituksen ensimm\u00e4isen version kustantajalle tuli tarve v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa kaikkea Kiinaa koskevaa. Nyt kun editoin ja kirjoitan kirjan uutta versiota, stressi ei ole viel\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt niin pahaksi ettenk\u00f6 pystyisi varovasti lukemaan aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kiina ja tee kuuluvat erottamatta yhteen. Teepensas on kotoisin it\u00e4isest\u00e4 Aasiasta, ja juuri Kiinassa sit\u00e4 ilmeisesti alettiin ensimm\u00e4isen\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, alkuun rohtona ja sittemmin ensin sivistyneen ylh\u00e4is\u00f6n ja my\u00f6hemmin rahvaankin nautintoaineena, piristeen\u00e4 ja rauhoittajana. Nihtisen teen historiikki yll\u00e4tti minut siin\u00e4, ett\u00e4 nykyinen teenvalmistustapa \u2013 hapetettujen, paahdettujen ja kuivattujen lehtien hauduttaminen pannussa tai kannellisessa kupissa \u2013 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehittyneen varsin my\u00f6h\u00e4\u00e4n, vasta Ming-dynastian my\u00f6t\u00e4 1300-luvulta alkaen, kun aikaisemmat keittomenetelm\u00e4t alkoivat v\u00e4isty\u00e4. Jo kauan sit\u00e4 ennen teest\u00e4 oli tullut merkitt\u00e4v\u00e4 kauppatavara, jolla keisarikunta osti hevosia luoteisten rajojensa takaisilta barbaaripaimentolaisilta. (N\u00e4m\u00e4 joivat teens\u00e4 perin barbaariseen tapaan: maidon kera.)<\/p>\n

Itse teen viljelyn ja valmistuksen ohessa Nihtinen seuraa my\u00f6s teen nauttimiseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n v\u00e4lineist\u00f6n \u2013 kuten pannujen \u2013 historiaa ja kehityst\u00e4. On jotenkin tyypillist\u00e4 kiinalaiselle ylh\u00e4is\u00f6lle, ett\u00e4 parhaiden mestarien valmistamat saviset teekannut ovat saattaneet olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vuosisatoja ilman ett\u00e4 niit\u00e4 on koskaan pesty sis\u00e4puolelta: n\u00e4in suvussa kulkenut pannu s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 muiston jokaisesta kunnioitettujen esi-isien siit\u00e4 pannusta nauttimasta teehetkest\u00e4.<\/p>\n

(Koska kiinalaiset suosivat vihreit\u00e4 teelaatuja, pannuun ei p\u00e4\u00e4se kertym\u00e4\u00e4n yht\u00e4 ruskeanmustaa sis\u00e4pintaa kuin mustan teen juojan pannuun kertyisi jo muutamassa vuodessa.)<\/p>\n

Kiina, omalla kielell\u00e4\u00e4n \u4e2d\u570b eli \u201dKeski-maa\u201d, oli pitk\u00e4\u00e4n melkoisen eristyksist\u00e4 Maan muista suurista sivilisaatioista \u2013 jopa linnuntiet\u00e4 l\u00e4heisest\u00e4, mutta jyrkkien vuoristojen ja sankkojen viidakoiden takaisesta Intiasta \u2013 joten tee pysyi monen muun kiinalaisen ilmi\u00f6n tavoin melko puhtaasti kiinalaisena ilmi\u00f6n\u00e4. Japaniin teen k\u00e4ytt\u00f6 ja viljely kyll\u00e4 levisi siin\u00e4 miss\u00e4 Kiinan l\u00e4hipiirin muihinkin barbaarisina pidettyihin maihin, mutta ei juuri sen pidemm\u00e4lle. Syrj\u00e4isess\u00e4 Euroopassa Kiinasta tiedettiin perin v\u00e4h\u00e4n, ja teest\u00e4 viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n: my\u00f6hemmin Marco Polon matkakertomusta on pidetty valheellisena siksi, ettei h\u00e4n kertaakaan mainitse teet\u00e4.<\/p>\n

Tee levisi Eurooppaan vasta kiihkeimm\u00e4n l\u00f6yt\u00f6retkiajan j\u00e4lkeen: kofeiinipitoisista kasvisuutejuomista arabien levitt\u00e4m\u00e4, alkuaan afrikkalainen qahwa<\/i><\/a> ja atsteekkien xocoatl<\/i><\/a> olivat ehtineet ensin, ja pitk\u00e4\u00e4n tee joutui sinnittelem\u00e4\u00e4n arvoj\u00e4rjestyksess\u00e4 kolmantena. V\u00e4hitellen teekauppa p\u00e4\u00e4si kuitenkin vauhtiin tuomaan Qing-dynastialle vientituloja: Nihtil\u00e4 arvelee, j\u00e4rkeenk\u00e4yv\u00e4sti, ett\u00e4 kiinalaisten v\u00e4hemm\u00e4n harrastamien enemm\u00e4n hapetettujen ja terveysominaisuuksiltaan heikompien \u201dpunaisten\u201d teelaatujen (eli \u201dmustan\u201d teen, kuten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4in sanotaan) suosio l\u00e4nness\u00e4 johtuu pitk\u00e4lti siit\u00e4, ett\u00e4 karavaani- ja purjelaiva-aikoina n\u00e4m\u00e4 laadut kestiv\u00e4t kuukausien kuljetusta paljon paremmin kuin vihre\u00e4, valkoinen tai keltainen tee.<\/p>\n

Nihtil\u00e4 puhuu paljon 1800-luvun teekaupasta Eurooppaan, mutta kummallista kyll\u00e4 h\u00e4n sivuuttaa kokonaan jotakuinkin legendaarisen teeklipperien kauden 1840-luvulta Suezin kanavan avaamiseen 1869<\/a>, jolloin Skotlannissa rakennettiin pikavauhtia siihenastisen maailman nopeimpia kauppalaivoja ja jolloin n\u00e4it\u00e4 \u201dmerten vinttikoiria\u201d purjehdittiin miehist\u00f6\u00e4 ja laivaa s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niin kovalla k\u00e4dell\u00e4, ett\u00e4 viisivuotiaana ne olivat loppuun kuluneita: kaikki t\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 saataisiin mahdollisimman tuoretta teet\u00e4 kauppoihin.<\/p>\n

1900-luku n\u00e4ytt\u00e4ytyy Nihtil\u00e4n silmiss\u00e4 teekulttuurin rappion aikana. Kiinan kaoottiset olot tuhosivat pitk\u00e4lti vanhan teehuonekulttuurin, ja l\u00e4nsimaiden sin\u00e4ns\u00e4 runsastuva ja halpeneva teetarjonta merkitsi markkinoilla olevan teen laadun romahtamista, jonka \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen\u00e4 pohjakosketuksena oli 1940-luvulla keksityn \u201dpussiteen\u201d yleistyminen. (Siin\u00e4 olen kyll\u00e4 pitk\u00e4lti samaa mielt\u00e4, ja olisin ihan valmis kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u201dtee\u201d-sanan k\u00e4yt\u00f6n liotuspussijuomien yhteydess\u00e4.) 2000-luku taas n\u00e4ytt\u00e4ytyy teekulttuurin uutena elpymisen\u00e4 sek\u00e4 l\u00e4nness\u00e4 ett\u00e4 Kiinassa, joskin Kiinan uudet teehuoneet ovat (j\u00e4lleen!) enimm\u00e4kseen vauraan eliitin ilona. Nyky\u00e4\u00e4n vauraaseen eliittiin tosin kuuluu paljon isompi prosenttiosa kiinalaisista kuin keisarien aikana.<\/p>\n

Kirjan loppuosassa Nihtinen k\u00e4sittelee my\u00f6s hyv\u00e4n teen valmistusta l\u00e4hestulkoon molekyyligastronomisella tarkkuudella sek\u00e4 esittelee joitakin Kiinan teetarjonnan klassisia laatuja. Siin\u00e4kin mieless\u00e4 kirja on mainio perusteos teen yst\u00e4v\u00e4n hyllyyn.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nyt kun syksyn kirjamessukausi l\u00e4henee v\u00e4hitellen muutaman viikon per\u00e4st\u00e4 koittavaa loppuaan, olen lopultakin saanut luettua loppuun viime vuonna Turusta ostamani kirjan. Ei kyse ole siit\u00e4 ett\u00e4 Pekka Nihtisen Kiinalainen teekirja (Memfis Books 2004, nelj\u00e4s painos 2015) olisi pitk\u00e4veteinen, pitk\u00e4 tai ep\u00e4kiinnostava, ei. Kuvan kannu, jonka … Jatka artikkeliin Teemestarien kirja<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[65,43,21,47,29,30,64,54],"tags":[],"class_list":["post-7589","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-innoittajia","category-kiina","category-kulttuuri","category-lahdeaineistoa","category-riitit","category-ruoka","category-vesi","category-hunan"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7589","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7589"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7589\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7594,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7589\/revisions\/7594"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7589"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7589"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7589"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}