{"id":7508,"date":"2016-08-09T21:38:52","date_gmt":"2016-08-09T19:38:52","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7508"},"modified":"2016-08-09T21:38:52","modified_gmt":"2016-08-09T19:38:52","slug":"myfirstsevenjobs","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7508","title":{"rendered":"#myfirstsevenjobs"},"content":{"rendered":"

F<\/big>acebookissa kiert\u00e4\u00e4 meemi, jossa haastetaan kertomaan seitsem\u00e4st\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 ty\u00f6paikasta.<\/strong> Koska siell\u00e4 puolella on tyls\u00e4hk\u00f6\u00e4 lukea pitki\u00e4 tekstej\u00e4, muistelen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 perinteisemm\u00e4n median puolella.<\/p>\n

(En ole ihan varma t\u00e4sm\u00e4llisest\u00e4 aikaj\u00e4rjestyksest\u00e4, mutta suurinpiirtein n\u00e4in.)<\/p>\n

<\/p>\n

I \u2013 Valokuvamalli<\/strong>. 1960-luvun lopulla, h\u00e4th\u00e4t\u00e4\u00e4 kouluik\u00e4isen\u00e4 minut, serkkuni Keijo (vasemmalla) ja sisareni Tuija (oikealla) kuljetettiin kauas Helsingin keskustaan suureen asuntoon, jossa ei ollut muuta kuin hirve\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 hienoja leluja, joilla saimme leikki\u00e4 muutamia tunteja mahdollisimman kuvauksellisesti. Kuvia julkaistiin sittemmin \u00e4itini kirjoittaman \u201dLapsen ty\u00f6kalut\u201d -nimisen jutun yhteydess\u00e4 lehdess\u00e4, jonka nimi on minulle muistutettu mieleen jokunen vuosi sitten mutta jonka olen unohtanut j\u00e4lleen. Kauppa ja koti<\/em>? Kuvaajaa en tied\u00e4, mutta h\u00e4n ei ollut \u00e4itini, vaikka hienot 6 \u00d7 6 -fimikoon negatiivit l\u00f6ytyiv\u00e4tkin h\u00e4nen kaoottisesta valokuva-arkistostaan.
\nEn muista, mit\u00e4 saimme kuvauskeikasta palkkioksi. Valitettavasti emme mit\u00e4\u00e4n niist\u00e4 hienoista leluista, joilla olimme saaneet hetken leikki\u00e4.<\/p>\n

II \u2013 Viihdetaiteilija<\/strong>. minun ja Tuijan spontaani laulu- ja tanssiesitys lomamatkalla San Marinossa kes\u00e4ll\u00e4 1968 sai jonkun ilahtuneen kanssaturistin muistaakseni antamaan meille karkki- tai j\u00e4\u00e4tel\u00f6rahaa.<\/p>\n

III \u2013 Kirjallisuuskriitikko<\/strong>. Arvostelin kymmenvuotiaana (muistaakseni) Kauppa ja koti<\/em> -lehteen Nils-Olof Franz\u00e9nin nuorisodekkarin Agaton Sax yll\u00e4tt\u00e4\u00e4<\/em>. Leike lienee jossakin ullakolla tallessa, muistaakseni arvio alkoi suurinpiirtein \u201dT\u00e4ss\u00e4 kirjassa on sek\u00e4 hauskoja ett\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 tapahtumia\u201d.
\nT\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen \u201dvirallinen\u201d ty\u00f6suoritukseni, josta maksoin jopa veroa, ja jonka j\u00e4lkeen sain monta vuotta kirjoittaa minulle l\u00e4hetettyyn veroilmoituskaavakkeeseen tekstin \u201dEi tuloja vuonna 197x\u201d.<\/p>\n

IV \u2013 Logistikko<\/strong>. Enoni rakensi 1970-luvun alussa saunam\u00f6kki\u00e4 vaimonsa suvun perint\u00f6tilalle silloiseen Heinolan maalaiskuntaan. Minut palkattiin k\u00e4rr\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hiekkaa l\u00e4heisest\u00e4 rinteest\u00e4 perustusten valua varten. Koska vanhan maalaistalon tontille ei mennyt tiet\u00e4, kinttupolku vain, ty\u00f6metodi oli monivaiheinen: Ensin min\u00e4 lapioin hiekan s\u00e4kkeihin, jotka sitten kuljetettiin l\u00e4himp\u00e4\u00e4n rantaan, parinsadan metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n, kottik\u00e4rryill\u00e4. Siit\u00e4 eno k\u00e4vi noutamassa s\u00e4kit saunam\u00f6kin rantaan veneell\u00e4. Sain pienen palkkion jokaisesta t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4ni s\u00e4kist\u00e4.
\nAikalaistodistajien mukaan olin perin laiska ty\u00f6ntekij\u00e4: oli paljon hauskempaa istua vanhassa m\u00f6kiss\u00e4 tai pihamaalla lukemassa sielt\u00e4 l\u00f6ytyneit\u00e4 Valittujen palojen<\/em>* vuosikertoja kuin k\u00e4rr\u00e4t\u00e4 hiekkaa. Sattui olemaan viel\u00e4 kuumanpuoleinen kes\u00e4. Valutalkoop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tontille saapui kuitenkin historian ensimm\u00e4inen moottoriajoneuvo, per\u00e4k\u00e4rryllinen traktori, ja toi mukanaan kertakuormalla enemm\u00e4n hiekkaa kuin olisin ahkeranakaan saanut raijattua edelt\u00e4v\u00e4n viikon metodilla.<\/p>\n

V \u2013 Sarjakuvakirjallisuuden suomentaja<\/strong>. Toimittaja\u00e4itini ty\u00f6nantaja Lehtimiehet Oy julkaisi 1970-luvulla jonkin aikaa Punasulka<\/em>-sarjakuva-albumeja, samoihin aikoihin kun kyseisen sarjan strippej\u00e4 ilmestyi my\u00f6s Hesarissa<\/em>. Muodollinen suomentaja oli \u00e4itini, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suuren osan ty\u00f6st\u00e4 tein min\u00e4 h\u00e4nen valvovan kustannustoimittajasilm\u00e4ns\u00e4 alla, v\u00e4h\u00e4n viikkorahaa isompaa korvausta vastaan.
\nEn tied\u00e4, miten Punasulkaan<\/a><\/em> suhtauduttaisiin nyky\u00e4\u00e4n. Tavallaanhan se on melkoisen rasistista intiaanien tarkastelemista valkoisen miehen silm\u00e4lasien l\u00e4pi, mutta toisaalta… sarjalla on niin v\u00e4h\u00e4n tekemist\u00e4 mink\u00e4\u00e4n todellisen amerikkalaisen alkuper\u00e4iskulttuurin kanssa, ett\u00e4 ainakaan \u201dkulttuurillisesta omimisesta\u201d syytt\u00e4minen on mahdotonta.
\nJos jollekulle sattuu kohdalle n\u00e4it\u00e4 1970-luvun albumeja, olen kiinnostunut, koska itsell\u00e4ni ei ole tallessa ainoatakaan.<\/p>\n

VI \u2013 Jippojen pakkaaja<\/strong>. Muistaako kukaan Jippo<\/a><\/em>-lehte\u00e4? Pitk\u00e4lti ranskankielisest\u00e4 alkuteoksesta k\u00e4\u00e4nnetyn julkaisun mukana tuli (alkuvuosina) jokin koottava vimpain, ja lehdess\u00e4 oli sitten juttuja, jotka liittyiv\u00e4t ko. vimpaimeen. Parhaimmillaan vimpaimet olivat jopa populaaritieteellisesti kiinnostavia (kuten tuulimittari), toisinaan taas vain hassuja (kuten kapine, jolla sai puristettua keitetyt munat kuutionmuotoisiksi). Ensimm\u00e4isen <\/a>Jipon<\/em> (elokuussa 1977) vimpain oli \u201dhuimapy\u00f6r\u00e4\u201d, joka koostui muovisesta, muutaman sentin halkaisijaisesta muovipy\u00f6r\u00e4st\u00e4, kahdesta nupinaulasta, magneetista ja pitk\u00e4n, kapean V-kirjaimen muotoon taivutetusta rautalangasta. Magneetti meni py\u00f6r\u00e4n napaan, nupinaulat sen molemmille puolille akseliksi niin, ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4 pysyi langan haarojen v\u00e4liss\u00e4 magneettikent\u00e4n ansiosta \u2013 my\u00f6skin silloin, kun nupinaula-akseli oli langan alapuolella. Vaikea selitt\u00e4\u00e4, mutta vinke\u00e4 vekotin kaikessa yksinkertaisuudessaan, ainakin siihen asti kunnes siihen kyll\u00e4styi (puolen tunnin leikkimisen j\u00e4lkeen).
\nPakkasin n\u00e4it\u00e4 Jippoja<\/em> Lehtimiesten konttorilla Annan- ja Eerikinkatujen kulmassa parisen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kolmen\u2013nelj\u00e4n muun nuoren kanssa. Ehk\u00e4p\u00e4 t\u00e4m\u00e4 historiallinen aarre on juuri minun pakkaamani<\/a>? Kuka tiet\u00e4\u00e4, ainakaan mahdollisia sormenj\u00e4lki\u00e4 tutkimatta.<\/p>\n

VII<\/strong> \u2013 Matkailutoimittaja<\/strong>. Vain p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen Jippo-pakkaushomman alkamista olin palannut Meriliiton j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4lt\u00e4 kuusip\u00e4iv\u00e4iselt\u00e4 nuorisopurjehdukselta Puolasta vuokratulla Zew Morza<\/em> -nimisell\u00e4 kaksimastoisella kahvelikuunarilla. Kirjoitin reissusta jutun, joka ilmestyi minun ottamine valokuvineen Tekniikan maailmassa<\/em>\u2020 kuukautta my\u00f6hemmin nimell\u00e4 \u201dKuusi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 keulanpuolella\u201d. (Kirjallisuuden yst\u00e4v\u00e4t tietenkin tunnistavat viitteen.)
\nT\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen duuni josta sain ns. kohtuullisen korvauksen. Seuraavina vuosina kirjoitin muutaman muunkin matkailujutun eri lehtiin. Muutama juttu minulta jopa tilattiin etuk\u00e4teen: asiaan tietysti vaikutti, ett\u00e4 molemmat vanhempani olivat tunnetuja toimittajia, piirit pieni\u00e4 ja senttaamiani juttuja ostaneet p\u00e4\u00e4toimittajat parhaimmillaan l\u00e4hes perhetuttuja. S\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti k\u00e4ytiin suunnilleen seuraava keskustelu:
\nP\u00e4\u00e4toimittaja: \u2013 Aioks s\u00e4kin ruveta isona toimittajaksi?
\nMin\u00e4: \u2013 En.
\nP\u00e4\u00e4toimittaja: \u2013 J\u00e4rkev\u00e4 poika.
\nNiinp\u00e4 yksi el\u00e4m\u00e4ni surkeimpia ajanjaksoja olikin, kun 1990-luvulla, saatuani vihdoinkin edes jotakin osap\u00e4iv\u00e4ty\u00f6t\u00e4 pitk\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myysjakson j\u00e4lkeen, tajusin ett\u00e4 minusta oli tullut toimittaja. Sit\u00e4 aikaa ei kuitenkaan kest\u00e4nyt kauaa, valitettavasti (koska sen j\u00e4lkeen olin taas ty\u00f6t\u00f6n, tosin ansiosidonnaisella) ja onneksi (koska en todellakaan viihtynyt hommassa ja olin siin\u00e4 jotakuinkin kehno). Rumba<\/em>-juttuja kyll\u00e4 kirjoittelin kymmenkunta vuotta, mutta se lehti maksoi niin huonosti ett\u00e4 sinne kirjoittelua voi pit\u00e4\u00e4 korkeintaan harrastuksena.<\/p>\n

<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen \u201doikea\u201d kes\u00e4ty\u00f6paikkani oli huoltomiehen apulaisena Kontulan Huollossa kes\u00e4ll\u00e4 1978. Mutta se on numero kahdeksan, joten ei siit\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

___
\n* T\u00e4m\u00e4 oli muuten erinomaista varhaiskasvatusta mediakriittisyyteen: kasap\u00e4in Valittuja paloja<\/em> lukemalla alkoi niinkin nuorena huomata, ett\u00e4 lehden jutuissa, aihevalinnoissa ja painotuksissa oli tiettyj\u00e4… tendenssej\u00e4.
\n\u2020 Siihen aikaan Teknarissa<\/em> oli juttuja muistakin asioista kuin autoista.<\/small><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Facebookissa kiert\u00e4\u00e4 meemi, jossa haastetaan kertomaan seitsem\u00e4st\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 ty\u00f6paikasta. Koska siell\u00e4 puolella on tyls\u00e4hk\u00f6\u00e4 lukea pitki\u00e4 tekstej\u00e4, muistelen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 perinteisemm\u00e4n median puolella. (En ole ihan varma t\u00e4sm\u00e4llisest\u00e4 aikaj\u00e4rjestyksest\u00e4, mutta suurinpiirtein n\u00e4in.) I \u2013 Valokuvamalli. 1960-luvun lopulla, h\u00e4th\u00e4t\u00e4\u00e4 kouluik\u00e4isen\u00e4 minut, serkkuni Keijo (vasemmalla) ja sisareni Tuija … Jatka artikkeliin #myfirstsevenjobs<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31,18],"tags":[],"class_list":["post-7508","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-meemit","category-meni-jo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7508","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7508"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7508\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7516,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7508\/revisions\/7516"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7508"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7508"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7508"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}