{"id":7426,"date":"2016-05-16T10:01:30","date_gmt":"2016-05-16T08:01:30","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7426"},"modified":"2016-05-15T21:13:45","modified_gmt":"2016-05-15T19:13:45","slug":"on-nothing","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7426","title":{"rendered":"On \u201dNothing\u201d"},"content":{"rendered":"

M<\/big>inulla on David Bowieen<\/strong> ammatillinen suhde: suomensin Marc Spitzin David Bowie<\/em> -el\u00e4m\u00e4kerran (Otava 2010) ja toimitin Hannu Tervaharjun suomennosta David Buckleyn el\u00e4m\u00e4kerrasta David Bowie<\/em> (Like 2002). Sit\u00e4 paitsi arvostelin helmikuussa 1997 Rumbaan<\/em> Bowien tuoreen Earthling<\/em>-albumin.* Meid\u00e4n suhteemme ei kuitenkaan koskaan ollut eik\u00e4 tule olemaankaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ammatillinen: David Bowien musiikki on ollut ainakin jossakin mieless\u00e4 osa minun el\u00e4m\u00e4ni sountrackia siit\u00e4 l\u00e4htien kun satuin nauhoittamaan alle kymmenvuotiaana radiosta \u201dThe Man Who Sold the Worldin\u201d ja etenkin The Rise and Fall of Ziggy Stardust and the Spiders from Marsin<\/em> j\u00e4lkeen<\/a>.<\/p>\n

Kiinnostavaa kyll\u00e4 my\u00f6s englantilainen filosofi Simon Critchley<\/a> noteeraa Ziggy<\/em>-albumin singlekappaleen \u201dStarman\u201d ja singlen k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella julkaistun \u201dSuffragette City\u201d -kitaravallin merkitt\u00e4viksi Bowie-, musiikki- ja kasvukokemukseksi. Kahta vuotta minua vanhemman Critchleyn tapauksessa laulut osuivat ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4n vaiheeseen seksuaalisessa her\u00e4\u00e4misess\u00e4, minun tapauksessani ne olivat viel\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4… makeita biisej\u00e4<\/em>, vain aavistuksen mutkikkaampia ja \u201daikuisempia\u201d\u00a0 kuin siihen aikaan muuten radiosta ja levyilt\u00e4 kuulemani suomalainen iskelm\u00e4 tai englantilainen purkkapop.<\/p>\n

<\/p>\n

Simon Critchleyn kirja Bowie<\/em> (suom. Anna Tuomikoski) on Aula & Co -kustantamon ensijulkaisuja. Alkuteos oli ilmeisesti jo pitk\u00e4lle valmiina Bowien viimeisen albumin Blackstarin<\/em> ilmestyess\u00e4 kahta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen Bowien kuolemaa viime tammikuussa.<\/p>\n

Kirjan suomenkielinen nimi on hieman harhaanjohtava. Alkuper\u00e4isotsikko On Bowie<\/em> on valaisevampi, mutta englanninkielinen fraasi ei k\u00e4\u00e4nny yht\u00e4 napakasti: Ajatuksia Bowien tuotannosta.<\/em> Kyse ei nimitt\u00e4in ole el\u00e4m\u00e4kerrasta: Critchley olettaa lukijan tuntevan Bowien el\u00e4m\u00e4nvaiheet ja jopa tuotannon kohtuullisen hyvin ja keskittyy pohdiskelemaan Bowien sanoituksia, imagoja ja niiden takana \u2013 kenties \u2013 olevia ajatuksia ja maailmankuvaa, tai pikemminkin Critchleyn tulkintaa Bowien maailmankuvasta. H\u00e4n on erinomainen kirjoittaja (ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on, ilmeisest\u00e4 kiireest\u00e4\u00e4n huolimatta, kohtuullisen sujuva), joten parisataasivuisen, v\u00e4lj\u00e4sti taitetun kirjan lukaisee muutamassa tunnissa.<\/p>\n

T\u00e4lle kirjalle voisi toivoa hyv\u00e4\u00e4 menekki\u00e4, sill\u00e4 soisin kernaasti ett\u00e4 musiikista ja musiikintekij\u00f6ist\u00e4 julkaistaisiin (suomeksi) muutakin kuin vain el\u00e4m\u00e4kertoja. Materiaalia sek\u00e4 t\u00e4llaiselta filosofiselta ja jopa laajemmalta kulttuuris-filosofiselta kannalta eritt\u00e4in kiinnostavia tutkimus- ja pohdintakohteita kyll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Parhaimmillaan Critchley tuo esiin erinomaisia n\u00e4k\u00f6kulmia muun muassa korostaessaan, ettei Bowien levytetty\u00e4 tuotantoa pid\u00e4 tulkita (ensisijaisesti) omael\u00e4m\u00e4kerralliseksi, vaan kyseess\u00e4 on pikemminkin spekulatiivisen fiktion kirjoittaja, jonka v\u00e4line vain sattuu olemaan romaanien ja novellien sijaan musiikki \u2013 albumit ja singlet. Toki Bowien tarinoiden ja kuvien juuret ovat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 todellisuudessa ja oman el\u00e4m\u00e4n kokemuksissa, kuten kaikilla meill\u00e4 spefinkirjoittajilla, mutta niiden lukeminen omael\u00e4m\u00e4kerrallisuutena on yht\u00e4 harhaanjohtavaa kuin kuvitella, ett\u00e4 vaikkapa Nedut<\/em> kertoisi siit\u00e4 mit\u00e4 er\u00e4\u00e4n Jyri Pekka M\u00e4kel\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtui niin\u00e4 vuosina jolloin h\u00e4n asui Korson Lintupolulla.<\/p>\n

Ter\u00e4v\u00e4katseisten oivallusten ja laajojen kaarien analyysin lomassa Critchley tosin menee v\u00e4lill\u00e4 kyll\u00e4 perin pahoihin ep\u00e4uskottavuuksiinkin, esimerkiksi puhuessaan \u201dkurinalaisuudesta\u201d kuvaillessaan 1970-luvun p\u00e4ihdepitoisen \u201dBerliini-kauden\u201d tuotantoa. Critchleyn tausta on etnisess\u00e4 l\u00e4nsimaisessa yliopistofilosofiassa<\/a>, ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy kiusallisen selv\u00e4sti h\u00e4nen lukuisissa pohdiskeluissaan siit\u00e4, miksi sana \u201dnothing\u201d toistuu niin paljon Bowien sanoituksissa ja mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sana voi miss\u00e4kin kontekstissa: rivien v\u00e4list\u00e4 suorastaan r\u00e4ikyy ilmoille, ettei Critchley kertaakaan ota esille Bowien buddhalaista uskoa eik\u00e4 \u201dtyhjyytt\u00e4\u201d tarkoittavan \u015b\u016bnyat\u0101<\/em><\/span>-k\u00e4sitteen merkityst\u00e4 (merkityksi\u00e4) buddhalaisuudessa. Critchley kyll\u00e4 puhuu Bowien tekstien (mahdollisesta) uskonnollisesta symboliikasta, mutta vain juutalais-kristillis-islamilaisen perinteen puitteissa.<\/p>\n

Silmille hypp\u00e4si my\u00f6s Critchleyn ylistys Bowien velipuolensa Terry Burnsin hautajaisiin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u201dsyd\u00e4nt\u00e4 s\u00e4rkev\u00e4st\u00e4\u201d tervehdyksest\u00e4, joka on jotakuinkin suora sitaatti Rutger Hauerin Blade Runnerissa<\/em> improvisoimasta \u201dsateen pois huuhtomat kyyneleet\u201d -kuolinpuheesta: eik\u00f6 Critchley tunnista n\u00e4in tunnettua sitaattia, vai olettaako h\u00e4n ett\u00e4 jokainen lukija tunnistaa eik\u00e4 asiaa siksi tarvitse selitt\u00e4\u00e4? Ainakin minun silmiss\u00e4ni viestin tunnistaminen sitaatiksi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 melkoisesti sen syd\u00e4nt\u00e4s\u00e4rkevyytt\u00e4. Suomennoksessa kiire n\u00e4kyy satunnaisten k\u00f6mpel\u00f6iden lauserakenteiden (tied\u00e4n kyll\u00e4 ett\u00e4 niit\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt omiinkin suomennoksiini) ohella joissakin kummallisissa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ssanavalinnoissa, kuten \u201djoukkoampuja\u201d ja \u201dtrumpettihousut\u201d, jota en ainakaan muista koskaan n\u00e4hneeni k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n suomessa 1970-luvun alun leve\u00e4lahkeisista housuista.<\/p>\n

Mutta \u00e4lk\u00f6\u00f6n t\u00e4llaiset pikkuseikat karkottako t\u00e4lt\u00e4 kirjalta lukijoita: p\u00e4\u00e4osin kirja on erinomaisen antoisa ja t\u00e4m\u00e4ntyyppist\u00e4 pohdiskelua musiikin tekij\u00f6ist\u00e4 ja heid\u00e4n t\u00f6ittens\u00e4 taustafilosofiasta soisi n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 enemm\u00e4nkin.<\/p>\n

____
\n* Ja n\u00e4in min\u00e4 siit\u00e4 silloin kirjoitin:<\/small><\/p>\n

DAVID BOWIE
\nEarthling
\n(BMG)
\nEarthlingin kannessa on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Bowien nimi: kuitenkin niin biiseist\u00e4, sovituksista kuin tuotannostakin vastaavat herran lis\u00e4ksi jo Tin Machinessa soittanut kitaristi\/kosketinsoittaja Reeves Gabrels sek\u00e4 ohjelmoija\/looppaaja\/s\u00e4mpl\u00e4\u00e4j\u00e4 Mark Plati.
\nMusiikillisesti Earthling on ik\u00e4\u00e4n kuin parikymppisten remiksaajien l\u00e4pi kierr\u00e4tetty yhdistelm\u00e4 Tin Mahinea ja jo klassikoksi muodostunutta \u2018vaikeaa\u2019 Bowie\/Eno-albumia Low. Laulut ovat fragmentaarisia, kuin leikkurilla uudelleen konstruoituja; \u00e4\u00e4nikuvaa dominoivat vatsanpohjaa kouraisevat matalien taajuuksien s\u00e4hk\u00f6rytmit ja efektit. Gabrelsin elektroninen survinkitara ei hypi silmille niin paljon kuin T\u00f6lkityskoneen aikoina, vaan v\u00e4ijyy vaivihkaa siin\u00e4 p\u00e4\u00e4limm\u00e4isten \u00e4\u00e4nikerrosten alla tuikatakseen seuraavassa hetkess\u00e4 peliin raa\u2019an s\u00e4r\u00f6isen riffinkatkelman. Mihink\u00e4\u00e4n perinteisiin tyylilajeihin tai laulullisiin rakenteisiin ei t\u00e4m\u00e4n levyn kohdalla voi tukeutua: Battle For Britainin poukkoilevan grooven lomaan luikahtaa yht\u00e4kki\u00e4 Mike Garsonin h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 avantgarde-pianosoolo. Little Wonder vaikutti v\u00e4h\u00e4n oudolta singlevalinnalta, mutta t\u00e4m\u00e4n levyn \u00e4\u00e4nimaailmassa se kuuluu konservatiivisempaan osastoon Seven Years in Tibetin ja suorarytmisen tanssiraidan Dead Man Walking kanssa.
\nKaikesta sirpalemaisuudestaan huolimatta t\u00e4m\u00e4 levy on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen johdonmukainen ja ehe\u00e4 kokonaisuus – oman omalaatuisen maailmansa logiikan mukaan. Levyn arvo kuulijalle riippuu siit\u00e4, miten hyvin h\u00e4n pystyy sukeltamaan t\u00e4h\u00e4n v\u00e4\u00e4ristyneiden peilien ja mutanttisoittimien maailmankaikkeuteen. Perinteisempien Bowie-laulujen yst\u00e4v\u00e4lle saattaa saattaa yritys olla liian vaikea.
\nEi lainkaan mahdotonta, ett\u00e4 Earthlingista tulisi aikaa my\u00f6ten Lown veroinen kulttiklassikko. Viel\u00e4 on liian aikaista sanoa.
\nooo 1\/2\u00a0\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 J. PEKKA M\u00c4KEL\u00c4<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minulla on David Bowieen ammatillinen suhde: suomensin Marc Spitzin David Bowie -el\u00e4m\u00e4kerran (Otava 2010) ja toimitin Hannu Tervaharjun suomennosta David Buckleyn el\u00e4m\u00e4kerrasta David Bowie (Like 2002). Sit\u00e4 paitsi arvostelin helmikuussa 1997 Rumbaan Bowien tuoreen Earthling-albumin.* Meid\u00e4n suhteemme ei kuitenkaan koskaan ollut eik\u00e4 tule olemaankaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n … Jatka artikkeliin On \u201dNothing\u201d<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,15,17,6,37],"tags":[],"class_list":["post-7426","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-musiikki","category-poisnukkumisia","category-suomentaminen","category-nedut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7426","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7426"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7426\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7434,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7426\/revisions\/7434"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7426"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7426"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7426"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}