{"id":7380,"date":"2016-04-22T22:08:08","date_gmt":"2016-04-22T20:08:08","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7380"},"modified":"2016-04-22T22:08:08","modified_gmt":"2016-04-22T20:08:08","slug":"aanimiehen-aani","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7380","title":{"rendered":"\u00c4\u00e4nimiehen \u00e4\u00e4ni"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>L<\/big>uen mielell\u00e4ni \u00e4\u00e4nitekniikkaan ja \u00e4\u00e4nitt\u00e4miseen liittyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta<\/strong> enk\u00e4 ainoastaan siksi ett\u00e4 on aina v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin teoreettinen mahdollisuus ett\u00e4 <em>Kotistudiosta\/Omasta studiosta<\/em> haluttaisiin tehd\u00e4 uusi versio, tai siksi ett\u00e4 harrastan itse musiikin \u00e4\u00e4nitt\u00e4mist\u00e4. Studioty\u00f6skentely on osa musiikin luomisen taiteellista prosessia ja siin\u00e4 suhteessa yht\u00e4 kiinnostavaa kuin s\u00e4velt\u00e4minen ja sanoittaminen. Ns. kevyess\u00e4 musiikissa studioty\u00f6skentelyst\u00e4 on lis\u00e4ksi tullut eritt\u00e4in keskeinen osa musiikillista ilmaisua siin\u00e4 miss\u00e4 ns. klassisessa musiikissa ja vanhemmassa jazzissa kyseess\u00e4 on (perinteisesti) ollut ainoastaan \u201dvalmiin\u201d teoksen dokumentoiminen mahdollisimman uskollisesti siin\u00e4 muodossa miss\u00e4 musiikki on soitettu esitystilanteessa \u2013 tai idealisoidussa esitystilanteessa, sill\u00e4 useimmat \u201dkoko huippumuusikoiden orkesteri kerralla purkkiin\u201d -levyt on itse asiassa leikattu kokoon useista otoista kuin elokuva.<\/p>\n<p>Rockmusiikissa \u201dstudio instrumenttina\u201d -ajattelu syntyi 1960-luvulla: Yhdysvalloissa pioneereihin kuuluivat <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Phil_Spector\" target=\"_blank\">Phil Spector<\/a> ja Beach Boysin <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Brian_Wilson\" target=\"_blank\">Brian Wilson<\/a>, Britanniassa <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Joe_Meek\" target=\"_blank\">Joe Meek<\/a> ja <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/The_Beatles\" target=\"_blank\">The Beatles<\/a> \u2013 vaikka ei pid\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n unohtaa <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/BBC_Radiophonic_Workshop\" target=\"_blank\">BBC:n radiofonista ty\u00f6pajaa<\/a>, jonka kuuluisin \u201dhitti\u201d lienee Doctor Who:n alkuper\u00e4inen tunnuss\u00e4vel.<\/p>\n<p>Kuusikymment\u00e4luvun rock-studiovallankumouksessa oli paikalla my\u00f6s walesilaistaustainen \u00e4\u00e4nitt\u00e4j\u00e4, miksaaja ja (my\u00f6hemmin) tuottaja <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Glyn_Johns\" target=\"_blank\">Glyn Johns (s. 1942)<\/a>, joka ainakin omien sanojensa mukaan p\u00e4\u00e4tyi puoliksi vahingossa Britannian ensimm\u00e4iseksi freelancer-\u00e4\u00e4nitt\u00e4j\u00e4ksi aikana, jolloin studiot olivat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n levy-yhti\u00f6ide omistuksessa ja niiden henkil\u00f6kunta levy-yhti\u00f6iden palkkalistoilla. Johnsin tunnetuin 1960-luvun asiakas oli, tietenkin Rolling Stones, mutta t\u00e4lle vuosikymmenelle asti ulottuva diskografia sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 klassikkolevytyksi\u00e4 monilta muiltakin: Small Faces, Steve Miller Band, The Move, Traffic, Beatles (<em>Abbey Road<\/em>), Led Zeppelinin edelleenkin huikeasoundinen esikoisalbumi, Eaglesin ensimm\u00e4iset levyt, Neil Young, Eric Clapton, Howlin\u2019 Wolf, Joan Armatrading, The Who (ikiklassikko\u00a0<em>Who\u2019s Next<\/em> ja monta muuta levy\u00e4), The Clash (<em>Combat Rockin<\/em> miksaus), New Model Army (<em>The Ghost of Cain<\/em>), lauluntekij\u00e4suosikkini John Hiatt, Crosby, Stills &amp; Nash, Joe Satriani, Ryan Adams&#8230; sen verran legendaarisesta \u00e4\u00e4nimiehest\u00e4 on kyse, ett\u00e4 <a href=\"http:\/\/danalexanderaudio.com\/glynjohns.htm\" target=\"_blank\">Led Zepin sessioissa puolivahingossa keksitty rumpujen stereomikitysmetodi<\/a> kantaa yh\u00e4 h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n. Voisi kuvitella, ett\u00e4 edelleenkin jossain m\u00e4\u00e4rin aktiivisella vanhalla herralla olisi tarina jos toinenkin kerrottavanaan.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/GlynJohns_0545.jpg\" width=\"640\" height=\"378\" \/><\/p>\n<p>Ja kas kummaa, h\u00e4np\u00e4 tosiaan on julkaissut muistelmakirjan nimelt\u00e4 <em>Sound Man<\/em> (Plume \/Penguin Random House 2014).<\/p>\n<p>Uran alku on kiinnostava: seitsem\u00e4ntoistavuotias Glyn Johns p\u00e4\u00e4tyi studioon apulaiseksi puolivahingossa, mutta ovesta p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n h\u00e4nell\u00e4 oli ketunh\u00e4nt\u00e4 kainalossaan: h\u00e4n arveli voivansa studiohommilla edist\u00e4\u00e4 vaivihkaa etenemist\u00e4 todelliseen toiveammattiinsa \u2013 poplaulajaksi. H\u00e4n saikin julkaistua muutaman singlen 1960-luvun alkuvuosina, mutta ura ei urjennut. (Spotifysta l\u00f6ytyy yksi h\u00e4nen silloisista levytyksist\u00e4\u00e4n, ja t\u00e4ytyy todeta ettei maailma ole menett\u00e4nyt suurta laulajalahjakkuutta.) V\u00e4hitellen h\u00e4n alkoi innostua totisella mielin studiohommista. Asiaa edisti h\u00e4nen k\u00e4mpp\u00e4kaverinsa Ian \u201dStu\u201d Stewart, joka sattui soittamaan pianoa lupaavassa uudessa bluesb\u00e4ndiss\u00e4 nimelt\u00e4 The Rolling Stones.<\/p>\n<p>Lupaavan alun j\u00e4lkeen kolmisataasivuinen kirja laimenee pitk\u00e4ksi anekdoottien, sattumusten ja v\u00e4liin miltei luettelomaisesti ladeltujen levytyshankkeiden sarjaksi. Aivan ilmeisesti haamukirjoittajatta liikkeell\u00e4 ollut Johns ei ole mik\u00e4\u00e4n s\u00e4dehtiv\u00e4 kyn\u00e4niekka. Olisi kuitenkin voinut toivoa edes joistakin sessioista v\u00e4h\u00e4n syvemp\u00e4\u00e4 analyysi\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4 tehtiin, miksi ja miten. En min\u00e4 kaipaa mikrofonimerkkien luetteloa tai muutakaan \u00e4\u00e4nitysteknist\u00e4 asiaa \u2013 sit\u00e4 l\u00f6ytyy muualta ihan riitt\u00e4miin \u2013 vaan pohdiskelua siit\u00e4 miten Johns on ty\u00f6skennellyt edist\u00e4\u00e4kseen musiikin ja muusikoiden taiteellisia pyrkimyksi\u00e4 auttaakseen. T\u00e4m\u00e4n kirjan analyysin taso on luokkaa \u201dSessio pidettiin studiossa X, NN tuli paikalle my\u00f6h\u00e4ss\u00e4\/ajoissa, oli mukava ja ammattitaitoinen\/mulkku ja sujuvasti\/nahkeasti sujuneista sessioista saatiin aikaiseksi hitti\/levy joka ei valitettavasti l\u00f6yt\u00e4nyt ansaitsemiaan kuulijoita\u201d.<\/p>\n<p>(Ainoa yht\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nitysprosessimpi asia kirjassa on Glyn Johns -rumpumikitystekniikan esittely \u2013 kahdella suttuisella mustavalkovalokuvalla.)<\/p>\n<p>Jos haluaa v\u00e4h\u00e4n syvemp\u00e4\u00e4 pohdiskelua luovan studioty\u00f6skentelyn merkityksest\u00e4 ja mahdollisuuksista, kannattaa mieluummin tarttua vaikkapa <a href=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6341\" target=\"_blank\">Daniel Lanoisin <em>Soul Miningiin<\/em><\/a>. Glyn Johnsin tarinat ovat sin\u00e4ns\u00e4 ihan mukavaa, leppoisaa luettavaa kevyen\u00e4 pikakatsauksena populaarimusiikin suuriin murrosvuosiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Luen mielell\u00e4ni \u00e4\u00e4nitekniikkaan ja \u00e4\u00e4nitt\u00e4miseen liittyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta enk\u00e4 ainoastaan siksi ett\u00e4 on aina v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin teoreettinen mahdollisuus ett\u00e4 Kotistudiosta\/Omasta studiosta haluttaisiin tehd\u00e4 uusi versio, tai siksi ett\u00e4 harrastan itse musiikin \u00e4\u00e4nitt\u00e4mist\u00e4. Studioty\u00f6skentely on osa musiikin luomisen taiteellista prosessia ja siin\u00e4 suhteessa yht\u00e4 kiinnostavaa kuin s\u00e4velt\u00e4minen ja &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7380\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">\u00c4\u00e4nimiehen \u00e4\u00e4ni<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[70,5,22,15],"tags":[],"class_list":["post-7380","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aanitekniikka","category-kirjallisuus","category-musiikin-tekeminen","category-musiikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7380","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7380"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7380\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7386,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7380\/revisions\/7386"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7380"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7380"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7380"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}