{"id":7362,"date":"2016-04-03T12:57:38","date_gmt":"2016-04-03T10:57:38","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7362"},"modified":"2016-04-03T12:57:38","modified_gmt":"2016-04-03T10:57:38","slug":"muistilista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7362","title":{"rendered":"Muistilista"},"content":{"rendered":"

K<\/big>okeneempi kollega Anneli Kanto<\/a><\/strong> kirjoitti antoisan artikkelin<\/a> vanhenevan kirjailijan keinoista s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kykyns\u00e4 parempana. Suurin osa h\u00e4nen pohdiskeluistaan p\u00e4tee toki muihinkin luovan alan toimijoihin \u2013 suomentajiin, graafikoihin, tutkijoihin,… \u2013 ja my\u00f6s ns. oikeissa t\u00f6iss\u00e4 oleviin; me freelancerit olemme ty\u00f6mme jatkuvuuden kannalta ehk\u00e4 ep\u00e4varmemmalla pohjalla kuin palkkaty\u00f6l\u00e4iset, mutta ero kapenee koko ajan. Meit\u00e4 kaikkia pidet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n yht\u00e4 hyvin\u00e4 kuin viimeinen aikaansaannoksemme ja sen myynti. Ja vaikka itse koenkin olevani kirjailijana aika hyv\u00e4ss\u00e4 iskussa \u2013 ehk\u00e4 vasta oppimassa mihin kaikkeen oikein pystynk\u00e4\u00e4n venym\u00e4\u00e4n \u2013 on silti aina terveellist\u00e4 muistaa, ett\u00e4 muodollinen el\u00e4keik\u00e4 koittaa jo reilun kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Ei sill\u00e4 ett\u00e4 friikulla olisi varaa<\/em> ojentaa hanskojaan nuoremmille ja ruveta olla k\u00f6ll\u00f6ttelem\u00e4\u00e4n ellunkanana, mutta… t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 sellaista ik\u00e4\u00e4, jolloin syyt\u00e4 heitt\u00e4yty\u00e4 toisinaan introspektiiviseksi ja tutkiskella sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n, mihin pystyy ja mihin vain kuvittelee pystyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Lainaan siis Anneli Kannon jaottelua mietti\u00e4kseni, miten itse toteutan ty\u00f6n ja aikaansaamisen kannalta keskeisi\u00e4 aspekteja omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni.<\/p>\n

\"(Manipuloitu<\/p>\n

Tauot ja ergonomia.<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 suhteessa olen aina ollut er\u00e4\u00e4nlainen aadeehoodee: harvoin istun kokonaan n\u00e4yt\u00f6n ja n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6n \u00e4\u00e4reen j\u00e4hmettyneen\u00e4 kovinkaan kauaa. Opiskeluaikoina luennoilla kaverit joskus t\u00f6niv\u00e4t minua kylkeen ja kuiskasivat: \u201dRauhoitu.\u201d En ole oppinut sit\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n. Py\u00f6rin tuolilla, nostan jalat p\u00f6yd\u00e4n alla odottelevalle rahille tai rahilta pois, tuijottelen ikkunasta \u2013 ty\u00f6pisteess\u00e4 pit\u00e4\u00e4<\/em> olla mahdollisuus n\u00e4hd\u00e4 ulos, tuijottaa kaukaisuuteen, lepuuttaa silmi\u00e4 \u2013 k\u00e4yn hakemassa teet\u00e4. Niin, ja roikun facebookissa tai luen (netist\u00e4, lehdist\u00e4 tai kirjoista) jotakin aivan muuta. Menen v\u00e4h\u00e4ksi aikaa talon nikkaritilaan v\u00e4kert\u00e4m\u00e4\u00e4n jotakin. K\u00e4yn postilaatikolla pihan toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Kaupassa. Monet kollegat kirjoittavat (ainakin toisinaan) sohvalla tai s\u00e4ngyll\u00e4, itse en ole sit\u00e4 koskaan oppinut, olen itse aina tarvinnut kohtuullisen ergonomisen tuolin, p\u00f6yd\u00e4n ja tietokoneen. L\u00e4pp\u00e4ri on matkak\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten, kotona tietokone pysyttelee ty\u00f6huoneessa.<\/p>\n

Liikkuminen.<\/strong> Olen aina nauttinut k\u00e4velemisest\u00e4. Lankesin pipodiskokulttuuriin varsin my\u00f6h\u00e4\u00e4n, vasta aivan 1980-luvun lopulla, ja musiikin kuuntelu k\u00e4velless\u00e4 innosti k\u00e4velem\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n. Musiikin lis\u00e4ksi my\u00f6s novellit toimivat: olen ennenkin kehunut esimerkiksi Hotakaisen Finnhitsin<\/em> ja Kyr\u00f6n Mielens\u00e4pahoittajan<\/em> tarinoiden toimivuutta random-soitossa musiikin lomassa.
\nUiminen on viimeisen kymmenen vuoden aikana kohonnut merkitt\u00e4v\u00e4ksi liikunnan lajiksi. Olen aina pit\u00e4nyt siit\u00e4, mutta lukion j\u00e4lkeen kului vuosia ilman ett\u00e4 uin juurikaan muuten kuin satunnaisesti m\u00f6kkirannoissa. Hyvin opittu kroolaustekniikka onneksi s\u00e4ilyi, vaikka lihakset kroolaamiseen jouduinkin rakentamaan tavallaan uusiksi. Yksi ongelma uimisessa oli huono n\u00e4k\u00f6: into uimahalliin \u2013 ja kes\u00e4isin Kumpulan maauimalaan \u2013 palasi kun S. tajusi antaa minulle joululahjaksi ensimm\u00e4iset silm\u00e4lasivahvuuksilla varustetut uimalasini.
\nKolmas innostava lajini on taiji. En ole siin\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kovin hyv\u00e4, ja erityisen ei-hyv\u00e4 olen niiss\u00e4 liikkeiss\u00e4 jotka vaativat yhdell\u00e4 jalalla tasapainoilua, puhumattakaan monien taiji-sarjojen korkeista, hidastetuista potkuista. Olen kuitenkin niiss\u00e4(kin) paljon parempi kuin muutama vuosi sitten, kuin kymmenen vuotta sitten. Tasapaino paranee, ja monia lihasryhmi\u00e4 tulee opittua k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tavoilla joita normaalisti ei tarvitse. My\u00f6s monet staattisemmat qigong<\/em>-harjoitteet \u2013 eli tietyss\u00e4 asennossa paikallaan seisomiset \u2013 olivat aikoinaan silkkaa tuskaa, mutta nyky\u00e4\u00e4n paljon helpompia. En ole tosin kokeillut viett\u00e4\u00e4 universaaliasennossa<\/em> vaikkapa puolta tuntia yht\u00e4 soittoa…
\nKaikille lajeille yhteist\u00e4 on ainakin jonkinasteinen meditatiivisuus: hengitysrytmi, rytmi ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4, mindfullness<\/em>-henkinen mielen ja ajatusten rauhoittaminen, maadoitaminen ja hetkeen tuominen. En ole tavoittanut samaa tunnetta esimerkiksi Anttolan TYK-jaksoilla opetetuilla, yksil\u00f6llisill\u00e4 voimisteluliikesarjoilla, joten ne ovat, valitettavasti, j\u00e4\u00e4neet v\u00e4hemm\u00e4lle. Toisaalta saatan treenata yhdell\u00e4 jalalla seisomista tai yhden jalan kyykkyj\u00e4 hetken aikaa vaikka kahvinkeittimen \u00e4\u00e4ress\u00e4 sill\u00e4 aikaa kun vekotin jauhaa papuja ja suodattaa kupillista. Minulle liikunnan pit\u00e4\u00e4 n\u00e4emm\u00e4 olla joko meditatiivinen rituaali tai sitten jotakin jota voi tehd\u00e4 hetken mielijohteesta ilman ett\u00e4 joutuisi hakemaan v\u00e4lineit\u00e4 tai laitteita.<\/p>\n

Vertaistuki.<\/strong> Ah, kollegat. Facebookin kautta on ollut helppo muodostaa useitakin kirjailijakavereiden verkostoja, ja huomaan ett\u00e4 tapaan heit\u00e4 ns. liven\u00e4kin aika usein, j\u00e4rjest\u00f6toiminnan lis\u00e4ksi muissakin yhteyksiss\u00e4. Tapaan heit\u00e4, noloa kyll\u00e4, useammin liven\u00e4 kuin l\u00e4heisempi\u00e4 muilla aloilla vaikuttavia yst\u00e4vi\u00e4ni. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa petraamisen varaa olisi. Vertaistukea tarvitaan kirjailijuuden ohella my\u00f6s ihmisen\u00e4 olemiseen.<\/p>\n

Vaihtelu.<\/strong> Okei, tunnustan: olen enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n m\u00f6kkih\u00f6per\u00f6. Minua ei ole mitenk\u00e4\u00e4n erityisen helppo saada tutuilta kulmilta ja tutuista kuvioista pois edes kahville kantakaupunkiin, tuonne et\u00e4iselle syrj\u00e4seudulle, ellei kyse ole kokouksesta tai muusta ns. pakollisesta. Anneli Kannon mainitsemista opettamisesta, esiintymisest\u00e4 ja koulukeikkailusta olen harjoittanut ensimm\u00e4ist\u00e4 joskus entisiss\u00e4 ammateissani, toista sek\u00e4 musiikintekij\u00e4n\u00e4, lausuvana kirjailijana ett\u00e4 n\u00e4iden kahden yhdistelm\u00e4n\u00e4, viimeist\u00e4 harrastaisin kyll\u00e4 jos joku kutsuisi.<\/p>\n

Oppiminen.<\/strong> T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 asia. Olen laiska treenaamaan esimerkiksi kitaran tai basson soittamista, joten tarvitsen t\u00f6nimist\u00e4: pit\u00e4isi saada kasaan se b\u00e4ndi. S:n kanssa olemme k\u00e4yneet ranskantunneilla, mik\u00e4 tekee p\u00e4\u00e4lle eritt\u00e4in hyv\u00e4\u00e4. Olen suunnitellut laulutuntien ottamista: oma suhtautuminen oman laulu\u00e4\u00e4nen kuulemiseen on muuttunut inhosta ja ep\u00e4toivosta jonkinlaiseen \u201dtuosta saisi irti enemm\u00e4nkin osaavalla opastuksella\u201d -toiveikkuuteen. Jos olisi kunnolla tilaa tuottaa m\u00f6ykk\u00e4\u00e4 muita h\u00e4iritsem\u00e4tt\u00e4, haluaisin opetella soittamaan rumpusetti\u00e4 jo ihan siksi, ett\u00e4 keho oppisi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n raajoja ihan uudenlaisella koordinaatiolla.
\nYksi viime vuosien opettelujen kohteita on ollut valokuvaus, uudelleen l\u00f6ytynyt nuoruudenharrastus. Digitaalitekniikka houkuttaa kokeilemaan kaikenlaista, ja kirjoittamiseen (tai musiikintekoon) verrattuna tulokset ovat jotakuinkin saman tien n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4. Lis\u00e4ksi rahaa ei en\u00e4\u00e4 kulu kalliisiin filmeihin, eik\u00e4 tule niin pahasti huonoa omaatuntoa ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen ostelusta \u2013 vaikka pimi\u00f6ty\u00f6skentelyss\u00e4kin olisi oma nostalginen hohtonsa ja lumonsa, luulen pysyv\u00e4ni edelleenkin erossa kemiallisesta valokuvauksesta.<\/p>\n

Hengenravinto.<\/strong> Nyt kun t\u00f6iss\u00e4 on ollut rauhallisempi jakso, olen pystynyt palaamaan kaunokirjallisuuden(kin) \u00e4\u00e4reen paremmin omintunnoin kun ei ole jatkuvaa huonoa omaatuntoa siit\u00e4 ett\u00e4 pit\u00e4isi lukea kirjan l\u00e4hdemateriaalia tai kirjoittaa. Lahjakkaiden yst\u00e4vien ja S:n ansiosta on tullut k\u00e4yty\u00e4 monenlaisissa kuvataiteen n\u00e4yttelyiss\u00e4. Konserteissa ja keikoilla pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 useammin kuuntelemassa oikeaa<\/em> musiikkia s\u00e4ilykemusiikin sijaan. Lasken t\u00e4h\u00e4n kategoriaan t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 asiana my\u00f6s tiedelehtien lukemisen: paperisista tilaan erinomaista viikkolehte\u00e4 New Scientisti\u00e4<\/a><\/em>, nettiversioista voin suositella muun muassa Bad Astronomy<\/a><\/em> -blogia ja mainiota I Fucking Love Science-<\/a><\/em> tai sive\u00e4mmin <\/a>IFLScience<\/a>–<\/em>sivustoa.<\/p>\n

Taiteilijatreffit<\/strong>-k\u00e4sitteeseen olen itsekin tutustunut lukiessani aikoinaan Julie Cameronin luovuuskirjoja, joista itse en ollut mitenk\u00e4\u00e4n suunnattoman innostunut: Cameronin amerikkalainen ylti\u00f6positiivisuus k\u00e4y juron suomalaisen luonnolle. Mutta perusajatus on hyv\u00e4: viet\u00e4 aikaa itsesi ja ymp\u00e4rist\u00f6si kanssa, \u00e4l\u00e4 vuorovaikuta vaan tarkkaile. Tarkkaile ihmisi\u00e4. Tarkkaile el\u00e4imi\u00e4 \u2013 vaikka muurahaisia. Muurahaiset ovat eritt\u00e4in hy\u00f6dyllist\u00e4 tarkkailtavaa. Tarkkaile kasveja. Ota oppia kissoista, jotka saattavat keskitty\u00e4 vaikka ruohonkorteen. Tarkkaile ja l\u00f6yd\u00e4 toisenlaisia maailmoja.<\/p>\n

Lomailu.<\/em><\/strong> Juuri niin. Irtautuminen tutuista ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 ja maisemista on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, joten kannattaa matkustaa. Koleet<\/em> tyypit tietenkin menev\u00e4t aina sinne miss\u00e4 ei ole turisteja eik\u00e4 valmiita huvituksia, mutta etel\u00e4nrannallakin voi valaista mielt\u00e4\u00e4n monenlaisilla tavoilla \u2013 etenkin jos ymp\u00e4rist\u00f6, rantalomakulttuuri ja sen sellainen ovat j\u00e4\u00e4neet aikaisemmin kokematta, jos se on ollut itselle vierasta kulttuuria.<\/p>\n

Hmmm. Muistaisikohan sit\u00e4 palata t\u00e4h\u00e4n bloggaukseen uudelleen vaikkapa vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja verrata tilannetta t\u00e4n\u00e4\u00e4n kirjoittamaani? Ehk\u00e4 pit\u00e4isi merkit\u00e4 kalenteriin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kokeneempi kollega Anneli Kanto kirjoitti antoisan artikkelin vanhenevan kirjailijan keinoista s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kykyns\u00e4 parempana. Suurin osa h\u00e4nen pohdiskeluistaan p\u00e4tee toki muihinkin luovan alan toimijoihin \u2013 suomentajiin, graafikoihin, tutkijoihin,… \u2013 ja my\u00f6s ns. oikeissa t\u00f6iss\u00e4 oleviin; me freelancerit olemme ty\u00f6mme jatkuvuuden kannalta ehk\u00e4 ep\u00e4varmemmalla pohjalla kuin palkkaty\u00f6l\u00e4iset, … Jatka artikkeliin Muistilista<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[53,13,11,6],"tags":[],"class_list":["post-7362","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-introspektio","category-kirjailijaelamaa","category-kirjoittaminen","category-suomentaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7362","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7362"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7362\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7366,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7362\/revisions\/7366"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7362"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7362"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7362"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}