{"id":7338,"date":"2016-03-14T20:36:18","date_gmt":"2016-03-14T18:36:18","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7338"},"modified":"2016-03-14T20:36:18","modified_gmt":"2016-03-14T18:36:18","slug":"mankkakansakunta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7338","title":{"rendered":"Mankkakansakunta"},"content":{"rendered":"

V<\/big>iime vuoden puolella mainitsin osallistuneeni<\/strong> jokunen vuosi sitten j\u00e4rjestettyyn kyselytutkimukseen kasettinauhurien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja kasettinauhurikulttuurista ja kerroin, ett\u00e4 tutkimus oli vastik\u00e4\u00e4n ilmestynyt<\/a>. Kerroin my\u00f6s omista kasettimuistoistani ja musiikin \u00e4\u00e4nitt\u00e4j\u00e4n alkutaipaleestani kasettineliraitureiden parissa<\/a>.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Palaan asiaan, koska sain lopultakin luettua Kaarina Kilpi\u00f6n, Vesa Kurkelan ja Heikki Uimosen tutkimuksesta laatiman kirjan Koko kansan kasetti \u2013 C-kasetin k\u00e4ytt\u00f6 ja kuuntelu Suomessa<\/em><\/a> (SKS 2015)<\/a>. Voin suositella kirjaa hyvinkin l\u00e4mpim\u00e4sti etenkin niille, jotka ovat itse el\u00e4neet C-kasettinauhureiden kultakautta 1960-luvun lopulta 1990-luvun loppupuolelle. Teos on loistavaa l\u00e4hivuosikymmenien kulttuurihistoriaa.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yhdess\u00e4 maailman rikkaimmista valtioista ei edes viisikymppinen aina muista, ett\u00e4 aina 1980-luvulle asti Suomi oli l\u00e4ntisen Euroopan* k\u00f6yhimpi\u00e4 maita. Musiikkitallenteet \u2013 \u00e4\u00e4nilevyt ja nauhat \u2013 olivat kallista tavaraa eik\u00e4 normaali-ihmisill\u00e4 ollut varaa niit\u00e4 hankkia niin paljoa kuin musiikkimaku ja musiikin tarve olisi vaatinut. Levyjen saatavuuskin \u2013 ainakin jos kyse oli hittilistoilla viihtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 musiikista \u2013 oli v\u00e4h\u00e4n heikkoa, lukuun ottamatta muutamia valistuneiden tuntemia erikois- ja postimyyntiliikkeit\u00e4. Radion tarjonta oli puolestaan melkein yht\u00e4 yksipuolista kuin nyky\u00e4\u00e4n, tosin tyylilajierolla: poppia ja rockia tuli vain muutama tunti viikossa, iskelmi\u00e4 v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n, jazzia ja klassista ja muuta \u201dkorkeatasoista\u201d musiikkia sit\u00e4kin enemm\u00e4n. Musiikin \u00e4\u00e4nitt\u00e4minen tyhjille C-kaseteille joko radiosta tai kaverien (tai kirjaston) levyilt\u00e4 oli henkireik\u00e4 kuulla muutakin kuin mit\u00e4 korkeammat tahot halusivat kansan kuulevan.<\/p>\n

C-kasetti oli my\u00f6s keino tuoda itse valittua musiikkia olohuoneiden ulkopuolelle \u2013 teini-ik\u00e4istyvien (ja my\u00f6hemmin my\u00f6s leikki-ik\u00e4isten) lasten omiin huoneisiin, bileisiin, rannalle, autoon ja muualle ulos. Kasettien \u00e4\u00e4nitt\u00e4minen, kopiointi ja lainailu kehittiv\u00e4t musiikin kuunteluharrastusta sosiaalisempaan ja, k\u00f6mpel\u00f6\u00e4 lainasanaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseni, ubiikimpaan<\/em> suuntaan. Mielimusiikki saattoi soida miss\u00e4 vain, omia lemppareita tai muuten kiinnostavia juttuja saattoi vied\u00e4 kaverien korvien \u00e4\u00e4reen. Ainakin niin kauan, kun mankan pattereissa riitti virtaa, eli tunnin\u2013parin ajaksi.<\/p>\n

Suomessa ei ainakaan kovin laajalti puhuttu mixtape<\/em><\/a>-kulttuurista<\/a>, mutta ilmi\u00f6 sin\u00e4ns\u00e4 oli tuttu kaikille mankkakauden lapsille \u2013 jopa minulle, v\u00e4h\u00e4kaveriselle introvertille! Kavereille ja ihastuksen kohteille \u00e4\u00e4niteltiin kokoelmakasetteja, joko tunnelmapakkauksiksi tai \u201dt\u00e4st\u00e4 s\u00e4 saattaisit tyk\u00e4t\u00e4\u201d -hengess\u00e4. Koska korvalappustereokautta edelt\u00e4v\u00e4n ajan nauhureissa oli j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4nrakennettu mikrofoni (tai niiden mukana tuli erillinen mikrofoni), mankkoja k\u00e4ytettiin my\u00f6s oman laulun ja soiton tallennukseen, tehtiin \u00e4\u00e4nikirjeit\u00e4 ja -p\u00e4iv\u00e4kirjoja.<\/p>\n

Aivan oma lukunsa ovat tietysti etenkin 1980-luvun alun demokasetit, joita etenkin hc-punkkien b\u00e4ndit innokkaasti \u00e4\u00e4nittiv\u00e4t ja monistivat l\u00e4hett\u00e4\u00e4kseen niit\u00e4 sitten aateveljilleen eri puolilla maailmaa. Juuri t\u00e4t\u00e4 kautta esimerkiksi Terveet k\u00e4det<\/a> tuli tutuksi er\u00e4illekin Brasilian Belo Horizonten teineille, jotka sittemmin perustivat Sepulturan<\/a>. Hc-kulttuuri muodosti maailmanlaajuisen maanalaisen verkoston jo kauan ennen kuin kukaan yliopistojen ulkopuolella oli kuullut sanaa \u201dinternet\u201d. Kaikki t\u00e4m\u00e4 oli kasettien ansiota: Koko kansan kasetti<\/em> sivuaa t\u00e4t\u00e4(kin), vaikka sen painopiste on kotimaan kasettimankkakulttuurissa. Siit\u00e4 kirja onnistuu sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4\u00e4n puoleentoistasataan sivuunsa varsin huikean laajan esittelyn. Paljon tuttua, paljon nostalgista, paljon uutta tai sellaista, joka ei ole tullut ennen mieleenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

___
\n* K\u00e4yt\u00e4n termi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 poliittisessa, en maantieteellisess\u00e4 mieless\u00e4. Suomi kuuluu maantieteellisesti Euroopan pohjoiseen tai koilliseen osaan, mutta tuohon(kin) aikaan maamme noudatti suurin piirtein markkinatalouspohjaista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 toisin kuin monet valtiot Suomesta etel\u00e4\u00e4n ja lounaaseen.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime vuoden puolella mainitsin osallistuneeni jokunen vuosi sitten j\u00e4rjestettyyn kyselytutkimukseen kasettinauhurien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja kasettinauhurikulttuurista ja kerroin, ett\u00e4 tutkimus oli vastik\u00e4\u00e4n ilmestynyt. Kerroin my\u00f6s omista kasettimuistoistani ja musiikin \u00e4\u00e4nitt\u00e4j\u00e4n alkutaipaleestani kasettineliraitureiden parissa. Palaan asiaan, koska sain lopultakin luettua Kaarina Kilpi\u00f6n, Vesa Kurkelan ja Heikki Uimosen tutkimuksesta … Jatka artikkeliin Mankkakansakunta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[70,18,22,15,19],"tags":[],"class_list":["post-7338","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aanitekniikka","category-meni-jo","category-musiikin-tekeminen","category-musiikki","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7338","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7338"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7338\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7342,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7338\/revisions\/7342"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7338"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7338"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7338"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}