{"id":7291,"date":"2016-02-17T12:25:49","date_gmt":"2016-02-17T10:25:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7291"},"modified":"2016-02-17T12:25:49","modified_gmt":"2016-02-17T10:25:49","slug":"second-line-jalleen-kerran","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7291","title":{"rendered":"Second line, j\u00e4lleen kerran"},"content":{"rendered":"

L<\/big>entokent\u00e4t ovat, ostelumieless\u00e4, viheli\u00e4isi\u00e4 paikkoja<\/strong>. Kansainv\u00e4liselle alueelle p\u00e4\u00e4sty\u00e4 on (usein) runsaasti aikaa ja kahvilat ovat niin tylsi\u00e4 ettei niiss\u00e4k\u00e4\u00e4n viitsi loputtomiin notkua. Turvatarkastuksista sun muista selvi\u00e4misen j\u00e4lkeen vallitsee merkillisen irrallinen olotila, ja jos sattuu olemaan rahaa (tai luottokortilla tilaa), hihaan tarttuu helposti kaikenlaista. Kirjat ovat, onneksi, halvemmasta ja hy\u00f6dyllisimm\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4, vaikka valikoima kentill\u00e4 on yleens\u00e4 kehnonlainen ja ostop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ei juurikaan tule k\u00e4ytetty\u00e4 harkintaa.<\/p>\n

Toisaalta tuntui oikein sopivalta ostaa Louis Armstrongin mukaan nimetylt\u00e4 New Orleansin lentokent\u00e4lt\u00e4 teos, joka k\u00e4sittelee neworleansilaisia muusikoita, heid\u00e4n kohtaloitaan ja tekemisi\u00e4\u00e4n kaupungissa, joka tuhoutui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen kokonaan elokuun 2005 Katrina-hirmumyrskyn ja \u2013 viel\u00e4kin pahemmin \u2013 sit\u00e4 seuranneiden korruption ja kyvytt\u00f6myyden t\u00e4yteisten pelastustoimien aikana.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Keith Spera on OffBeat<\/em>– ja The Times-Picayune<\/em> -lehtien toimittaja, ja Groove Interrupted: Loss, Renewal, and the Music of New Orleans<\/em> (Picador 2011) perustuu osittain j\u00e4lkimm\u00e4iseen lehteen kirjoitettuihin juttuihin, jota on sittemmin muokattu ja laajennettu. Spera oli aikanaan jakamassa Pulizer-palkintoa Times-Picayunen<\/em> hurrikaaniuutisryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4, ja ensi vilkaisulta tuntuu hieman likilaskuiselta kirjoittaa sitten kirja teemalla \u201dmit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kuuluisat ja hyvin toimeentulevat muusikot tekiv\u00e4t Katrinan aikoihin\u201d -teemalla.<\/p>\n

Toisaalta: musiikki on nimenomaan New Orleansin kaupungin tapauksessa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen keskeinen osa seudun identitetti\u00e4, ja muusikot ovat kaupungissa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 arvostettuja kunniakansalaisia kuin urheilijat jossain syrj\u00e4isemmill\u00e4 kylill\u00e4. (T\u00e4h\u00e4n tietysti vaikuttaa, ettei New Orleans Saints -joukkue ole koskaan p\u00e4rj\u00e4nnyt amerikkalaisessa jalkapallossa mitenk\u00e4\u00e4n erityisen loisteliaasti \u2013 paitsi kerran.) \u00c4\u00e4rikonservatiivisen Louisianan \u201dsaappaank\u00e4rjess\u00e4\u201d sijaitseva karibialainen sateenkaariparatiisi on aina vet\u00e4nyt puoleensa monenkirjavaa luovaa v\u00e4ke\u00e4 muualta maailmasta. Toisaalta se on vet\u00e4nyt puoleensa my\u00f6s rikollisuutta, mik\u00e4 osaltaan pahensi Katrinankin j\u00e4lkiseurauksia, eiv\u00e4tk\u00e4 menestyv\u00e4(k\u00e4\u00e4n) muusikkous ja rikollisuus ole aina sulkeneet toisiaan pois. Speran kirjassa k\u00e4sitellyist\u00e4 muusikoista Nevillen veljessarjan samettitenorilla Aaron Nevillell\u00e4<\/a> on takanaan hyvinkin rankka p\u00e4ihde- ja vankilakierre, ja rapt\u00e4hti Mystikal<\/a> vietti Katrinan ajan vankilassa k\u00e4rsim\u00e4ss\u00e4 kuuden vuoden tuomiota raiskauksesta ja kiristyksest\u00e4. (Mystikalin ja Neville-klaanin tiet sit\u00e4 paitsi kohtasivat 1990-luvulla eritt\u00e4in traagisissa olosuhteissa, kun Charles Nevillen pojanpoika murhasi Mystikalin isosiskon.) P\u00e4ihteiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6 hallitsi my\u00f6s Phil Anselmon<\/a> el\u00e4m\u00e4\u00e4 (joka, toisin kuin muut Panteran j\u00e4senet, ei ollut kotoisin Teksasista vaan New Orleansista, jonne h\u00e4n my\u00f6s palasi yhtyeen hajoamisen j\u00e4lkeen).<\/p>\n

Kaikille Speran pienoisel\u00e4m\u00e4kertojen muusikoista Katrina ei suinkaan ollut 2000-luvun ensimm\u00e4isen vuosikymmenen pahin kriisi, ja joissakin tapauksissa menetykset olivat ainoastaan taloudellisia, kun myrsky ja tulvavesi tuhosivat koteja. (Useimmat kirjan muusikoista ovat sen verran varakkaita, etteiv\u00e4t taloudelliset menetykset sin\u00e4ns\u00e4 aiheuttaneet muun el\u00e4m\u00e4n katastrofia.) Clarence \u201dGatemouth\u201d Brown<\/a> oli menehtym\u00e4ss\u00e4 keuhkosy\u00f6p\u00e4\u00e4n jo ennen Katrinaa, samoin Aaron Nevillen vaimo. Antoine \u201dFats\u201d Domino<\/a> tuntuu olleen k\u00e4pertyneen\u00e4 omaan miltei autistiseen kotirauhaansa jo kauan ennen myrsky\u00e4 ja evakuointia. Pete Fountain<\/a> ja Rebirth Brass Bandin<\/a> Philip Frazier jatkoivat el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 mahdollisimman vanhaan malliin my\u00f6s raunioiden keskell\u00e4. My\u00f6s Alex Chiltonille<\/a> Katrina tuntuu olleen vain pieni h\u00e4iri\u00f6 leppoisassa, mukavassa ja yksinkertaisessa (loppu)el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kaikille hirmumyrsky kuitenkin merkitsi er\u00e4\u00e4nlaista arvioinnin paikkaa suhteessa tuhoutuneeseen kotikaupunkiin. Kaikki he p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t pysy\u00e4 l\u00e4hiseudulla, kaikesta huolimatta, olivat he alkuaan sielt\u00e4 kotoisin tai sinne muuttaneita, vaikka on t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4 ettei Katrina tule j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ainoaksi laatuaan.<\/p>\n

Keith Spera on erinomainen kirjoittaja, ja Groove Interrupted<\/em> miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 luettavaa kaikille, joita (hyvin laaja-alainen) musiikki ja New Orleans kiinnostavat. Teos oli hyv\u00e4 lukea nyt, muutama viikko New Orleansista paluun<\/a> j\u00e4lkeen, sill\u00e4 moni sivuilla mainittu katu, paikka, klubi ja kulmakunta sijoittuu nyt sujuvasti p\u00e4\u00e4nsis\u00e4iselle kartalle. Kirja viittaa useaan otteeseen Trem\u00e9<\/em>-televisiosarjaan jo siksikin, ett\u00e4 monet Speran kuvaamat artistit esiintyiv\u00e4t tai vilahtivat sarjassa, joka samalla tavoin kuvaa kaupungin ja kaupunkilaisten selvi\u00e4mist\u00e4 katastrofista (valtaosin) musiikin kautta. Sek\u00e4 sarjassa ett\u00e4 kirjassa p\u00e4\u00e4osassa on lopultakin itse kaupunki \u2013 resuinen, r\u00e4hj\u00e4inen ja riitaisa kollektiivi. Parvi\u00e4ly.<\/p>\n

Tai toisaalta… miltei jokaisessa Speran pienoisel\u00e4m\u00e4kerrassa v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin vilahtaa yksi nimi, joka tuntuu olevan tekemisiss\u00e4 ihan jokaisen kanssa, tukena ja turvana ja muusikkotoverina. Samainen herra n\u00e4htiin useaan otteeseen sarjassakin. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirja kertookin loppujen lopuksi Kermit Ruffinsista<\/a>. Ehk\u00e4 se pit\u00e4isi lukea uudelleen silt\u00e4 kantilta.<\/p>\n

.
\n