{"id":7279,"date":"2016-02-05T21:28:44","date_gmt":"2016-02-05T19:28:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7279"},"modified":"2016-02-05T21:28:44","modified_gmt":"2016-02-05T19:28:44","slug":"alkuperainen-eurooppalainen-jalleen-kerran","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7279","title":{"rendered":"Alkuper\u00e4inen eurooppalainen (j\u00e4lleen kerran)"},"content":{"rendered":"

N<\/big>yt kun Hunanin<\/em> k\u00e4sikirjoitus on ainakin v\u00e4h\u00e4ksi aikaa poissa<\/strong> k\u00e4sist\u00e4 ja mielest\u00e4 \u2013 no, okei, merkkasin kyll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n muistiin muutaman jatkokehittelyidean \u2013 voi taas hetken aikaa madaltaa edes hieman niiden kirjojen pinoa, jotka ovat tuottaneet huonoa omaatuntoa sill\u00e4 ett\u00e4 en ole niit\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n lukenut.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Juha Valsteen Neandertalinihminen \u2013 kadonnut lajitoveri<\/em> (SKS 2015) ei tosin ehtinyt olla pinossa kauaakaan: ostin sen tuoreeltaan viime syksyn kirjamessuilta. Ottaen huomioon vanhan ja sinnikk\u00e4\u00e4n neandertalilaisfiksaationi ei ole mik\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 kirja kiinnosti.<\/p>\n

Valste esitt\u00e4\u00e4 parissa sadassa sivussa tiiviin katsauksen siihen, mit\u00e4 neandertalilaisista t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 pikaisen (ja, paikka paikoin, v\u00e4h\u00e4n j\u00e4lkiviisastelevan) historiikin siit\u00e4 mit\u00e4 neandertalilaisista on kuviteltu sen j\u00e4lkeen kun ensimm\u00e4iset luurangot l\u00f6ydettiin 1800-luvun alkupuolella ja tunnistettiin meist\u00e4 v\u00e4h\u00e4n poikkeavan ihmispopulaation j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiksi viitisenkymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin. Nykytiet\u00e4m\u00e4n mukaan erot \u201drakenteeltaan nykyaikaisiin ihmisiin\u201d, kuten nyky\u00e4\u00e4n asia ilmaistaan, ovat jotakuinkin olemattomat. Ulkon\u00e4\u00f6llisi\u00e4 eroja on jonkin verran, mutta nekin osuvat jotakuinkin jo nykyihmisten vaihteluiden piiriin, kuten Timo Nummisen mainio kansikuva osoittaa.<\/p>\n

(Sin\u00e4ns\u00e4 mielenkiintoinen, hupaisa ja mieleenj\u00e4\u00e4v\u00e4 detalji: Valste huomauttaa, ett\u00e4 neandertalilaisilla ei oikeastaan ollut sen matalampi otsa kuin meill\u00e4k\u00e4\u00e4n. Heid\u00e4n kasvonsa vain olivat aivokoppaan n\u00e4hden suoremmin sen etupuolella, kun taas meid\u00e4n kasvomme ovat ik\u00e4\u00e4n kuin valahtaneet muutamia senttej\u00e4 alemmaksi.)<\/p>\n

Valste kartoittaa my\u00f6s sit\u00e4 mit\u00e4 neandertalilaisten kulttuurista (kulttuureista) tiedet\u00e4\u00e4n, ja siit\u00e4kin on onnistuttu selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yht\u00e4 ja toista. Kuten kirja korostaa, klassinen kuvitelma \u201dluolamiehist\u00e4\u201d ei p\u00e4de neduihin, sill\u00e4 heid\u00e4n rakentamiensa, puu- ja luukehikoiden ymp\u00e4rille rakennettujen majojen j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on l\u00f6ydetty riitt\u00e4v\u00e4sti. Luolat ovat muutenkin kehnoja paikkoja asua: kes\u00e4ll\u00e4 kylmi\u00e4, talvella ehk\u00e4 ulkoilmaa l\u00e4mpim\u00e4mpi\u00e4, mutta aina niin kosteita ett\u00e4 nahkaiset ja puiset pukineet ja tarvekapineet pilaantuvat nopeasti. (Ja jokainen tajunnee, miten huono ajatus on sytytt\u00e4\u00e4 nuotio luolaan). Luolista on tehty luu- ja esinel\u00f6yt\u00f6j\u00e4, totta, mutta se johtuu pitk\u00e4lti siit\u00e4 ett\u00e4 ne s\u00e4ilyv\u00e4t muualla paljon huonommin ja luolia on ilmeisesti k\u00e4ytetty hauta- ja rituaalipaikkoina.<\/p>\n

Kulttuurikohdissa \u2013 ja sinne t\u00e4nne ripotelluissa lyhyiss\u00e4 \u201dpaleofiktiota\u201d-p\u00e4tkiss\u00e4, joissa h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 kuvailla el\u00e4m\u00e4\u00e4 neduyhteis\u00f6ss\u00e4 \u2013 Valste lipsahtaa kuitenkin kiusaannuttavan puolelle. Vailla l\u00e4hdeviitteit\u00e4, vailla perusteita, vailla edes mit\u00e4\u00e4n selittely\u00e4 spekuloinnista h\u00e4n tuntuu pit\u00e4v\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 viidenkymmenentuhannen vuoden takaisissa kulttuureissa on noudatettu samanlaisia sukupuolten v\u00e4lisi\u00e4 ty\u00f6njakoja joita 1800-luvun viktoriaanit kuvittelivat \u201dluolamiesten\u201d noudattaneen, hekin vailla mit\u00e4\u00e4n perusteluja. Esimerkiksi spekuloidessaan neanderilaista ydinperhett\u00e4 Valste arvelee, ett\u00e4 esimerkiksi poikkeuksellisen hyv\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tai kivisep\u00e4ll\u00e4 saattoi hyvin olla useampia vaimoja, ik\u00e4\u00e4n kuin olisi jostakin syyst\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 hyv\u00e4t mets\u00e4st\u00e4j\u00e4tt\u00e4ret ja kivisep\u00e4tt\u00e4ret olisivat aina olleet jostakin kumman syyst\u00e4 lesboja.<\/p>\n

Valste viittaa siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 etnografisiin ja kulttuuriantropologisiin tutkimuksiin 1800- ja 1900-luvulle s\u00e4ilyneist\u00e4 ker\u00e4ilij\u00e4\/mets\u00e4st\u00e4j\u00e4kulttuureista, mutta niin hyvin h\u00e4n ei n\u00e4yt\u00e4 niihin perehtyneen, ett\u00e4 olisi huomannut ettei niiss\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole noudatettu sellaisia sukupuolity\u00f6njakoja kuin mit\u00e4 1800-luvun saksalais- ja englantilaisporvaristo kuvitteli. Kaiken lis\u00e4ksi neandertalilaislapset ovat ilmeisesti kasvaneet ja kypsyneet selke\u00e4sti nopeampaa tahtia kuin me rakenteellisesti uudenaikaiset ihmiset, joten lastenhoitoon keskittymiseen kulunut aika oli v\u00e4h\u00e4isempi.<\/p>\n

Toinen useampaan kertaan toistunut kummallisuus oli ihmislajin polveutumiseen liittyv\u00e4n out of Africa<\/em> -teorian v\u00e4h\u00e4ttely. Valste huomauttaa (aivan oikein), ett\u00e4 nykyihmiset levitt\u00e4ytyiv\u00e4t Afrikasta L\u00e4hi-id\u00e4n kautta muualle Euraasiaan (ja sittemmin Amerikkaan), mutta korostaa (aivan oikein), ett\u00e4 ne samalla risteytyiv\u00e4t paikallisten ihmispopulaatioiden (neandertalilaisten, denisovalaisten ja mahdollisesti varhaisempienkin pystyihmisten) kanssa. Ai ett\u00e4 olivatko n\u00e4m\u00e4 populaatiot sitten alkusyntyneet siell\u00e4 miss\u00e4 asuivat? Eiv\u00e4t suinkaan, ne polveutuivat Afrikasta vaeltaneista esi-isist\u00e4.<\/p>\n

(Euroopassa ja L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 kehittyneiden neandertalilaisten tapauksessa n\u00e4it\u00e4 afrikkalaisia esi-isi\u00e4 olivat heidelberginihmiset, jotka ovat my\u00f6s nykyihmisen esi-is\u00e4ist\u00f6\u00e4.)<\/p>\n

Mutta n\u00e4m\u00e4 lipsahdukset tieteenhistorian tunkkaisemmille ullakoille ovat onneksi pelkki\u00e4 pieni\u00e4 kauneusvirheit\u00e4. Kokonaisuutena kirja on erinomainen, suositeltava katsaus. Se muuten kannattaa lukea pian: neandertalilaiset on tutkimusala, jossa kymmenen vuotta vanha tieto on nyky\u00e4\u00e4n jo vanhentunutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nyt kun Hunanin k\u00e4sikirjoitus on ainakin v\u00e4h\u00e4ksi aikaa poissa k\u00e4sist\u00e4 ja mielest\u00e4 \u2013 no, okei, merkkasin kyll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n muistiin muutaman jatkokehittelyidean \u2013 voi taas hetken aikaa madaltaa edes hieman niiden kirjojen pinoa, jotka ovat tuottaneet huonoa omaatuntoa sill\u00e4 ett\u00e4 en ole niit\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n lukenut. Juha … Jatka artikkeliin Alkuper\u00e4inen eurooppalainen (j\u00e4lleen kerran)<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,19,37],"tags":[],"class_list":["post-7279","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-tieteet","category-nedut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7279","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7279"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7279\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7283,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7279\/revisions\/7283"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7279"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7279"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7279"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}