{"id":7164,"date":"2015-10-14T22:56:01","date_gmt":"2015-10-14T20:56:01","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7164"},"modified":"2015-10-14T22:56:01","modified_gmt":"2015-10-14T20:56:01","slug":"mestarin-jalkeenjaaneet-bambuliuskat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7164","title":{"rendered":"Mestarin j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neet bambuliuskat"},"content":{"rendered":"

J<\/big>otkut kirjat kest\u00e4v\u00e4t aikaa<\/strong>. Jotkut kirjat kest\u00e4v\u00e4t aikaa kauemmin kuin niiden ehk\u00e4 olisi syyt\u00e4k\u00e4\u00e4n. Joidenkin kirjojen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t ajatukset putkahtavat ilmoille satoja vuosia niiden kirjoittamisen j\u00e4lkeen, tuhansia vuosia niiden kirjoittamisen j\u00e4lkeen, kerran toisensa j\u00e4lkeen. Joistakin kirjoista ei kerta kaikkiaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon vaikka ehk\u00e4 olisi syyt\u00e4. Joitakin kirjoja valtio, uskonnolliset instituutiot tai toisinajattelijat tunkevat viattomien kansalaisten kurkusta alas vaikka v\u00e4kisin.<\/p>\n

Ns. l\u00e4nsimaissa tuollaisia teoksia on montakin \u2013 tulee mieleen vaikkapa Euklideen Alkeet<\/em>, jonka antiikin viimeiseksi filosofiksi tituleerattu aleksandriatar Hypatia<\/a> ilmeisesti toimitti lopulliseen muotoonsa ja jota sitten k\u00e4ytettiin matematiikan perusoppikirjana hyv\u00e4n matkaa toista tuhatta vuotta. Mutta se on viel\u00e4 pient\u00e4. Mestari Kongin eli Kongfuzin eli Kungfutsen (552 e.a.a.\u2013 n. 481 e.a.a.) puheista koottu pieni kokoelma Keskustelut*
\n<\/em> putkahtelee keskusteluun It\u00e4-Aasiaa ja Kiinaa sivuavissa keskusteluissa tuon tuostakin. Mestari Kongista tuli yhten\u00e4isen Kiinan keisarikunnan virallinen filosofi Han-dynastian alusta (206 e.a.a.) aina Kiinan tasavallan syntyyn 1911 asti. H\u00e4nen ja h\u00e4nen oppilaidensa\/tulkitsijoidensa ajatuksia ovat k\u00e4ytt\u00e4neet hyv\u00e4ksi my\u00f6hemmin my\u00f6s tasavaltalaiset ja kommunistit. Hyv\u00e4n klassikon tavoin my\u00f6s mestari Kongia voidaan tulkita monin tavoin, etenkin kun Keskustelut<\/em> on koottu raamattumaiseen tapaan kauan mestarin kuoleman j\u00e4lkeen muistinvaraisista katkelmista ja silloinkin (kiinalaisten suurta keksint\u00f6\u00e4 paperia edelt\u00e4neille) bambuliuskoille, joita puolestaan yhdisteltiin kokonaisuuksiksi viel\u00e4 paljon my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 mestari Kongin aikalaisen, taolaisuuden myyttisen perustajahahmon Laozin (eli Laotsen) ajatuksia on julkaistu uusina suomalaisina k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksin\u00e4 tuon tuostakin, v\u00e4hemm\u00e4n myyttinen ja kaikesta yliluonnollisesta irtisanoutunut mestari Kong on saanut paljon kylmemp\u00e4\u00e4 k\u00e4tt\u00e4. Hyllyst\u00e4ni l\u00f6ytyv\u00e4 Toivo Koskikallion suomennos 1950-luvulta on ollut harvinainen poikkeus. Jyrki Kallion suomentama ja toimittama Mestari Kongin keskustelut \u2013 kungfutselaisuuden ydinolemus<\/em> (Gaudeamus 2014) paikkaa aukkoa komealla tavalla.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Visuaalisesti tyylik\u00e4s teos k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 paitsi Keskustelujen<\/em> uuden kriittisen suomennoksen, my\u00f6s runsaita katkelmia t\u00e4rkeimpien kungfutselaisten muiden filosofien teksteist\u00e4 aina klassisista Mengzist\u00e4 ja Xunzista aina Kiinan kommunistiliikkeen syntyyn ja ajatteluun vaikuttaneeseen Kang Youweihin (1858\u20131927) ja moderneihin Kong-tulkkeihin asti. Koska Keskustelut<\/em> on alkukielell\u00e4 viel\u00e4kin kompaktimpi teos kuin suomeksi, alkuteksti (tosin nykyaikaisilla kirjoitusmerkeill\u00e4) on voitu sekin sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 teokseen kokonaisuudessaan:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kungfutselaisuutta on \u2013 osin ihan aiheellisesti \u2013 syytetty keisarillisen kiinan j\u00e4hme\u00e4st\u00e4 konservatiivisuudesta, joka tuotti maassa tuhoa monet monituiset kerrat aina silloin kun eteen tulevat ongelmat eiv\u00e4t olleetkaan sellaisia joita mestari Kongilla oli ollut edess\u00e4\u00e4n yhten\u00e4isest\u00e4, keskusjohtoisesta valtakunnasta vasta haaveilessaan pienen Lu-nimisen pikkuvaltion virkamiehen\u00e4. Kungfutselaisuutta on \u2013 taaskin ihan aiheellisesti \u2013 syytetty naisen heikosta asemasta, sit\u00e4 on syytetty \u2013 pitk\u00e4lti virheellisesti \u2013 kiinalaisten esi-isien palvonnasta, sit\u00e4 on syytetty yleisest\u00e4 takapajuisuudesta ja ties mist\u00e4. Toisaalta kungfutselaisen ajattelun on kiitetty tehneen Kiinasta (pitk\u00e4lti) aateliss\u00e4\u00e4dytt\u00f6m\u00e4n meritokratian jo ennen kuin Eurooppa oli p\u00e4\u00e4ssyt edes omaan keskiaikaansa: virkamiestutkintoihin saattoi osallistua kuka (mies) tahansa, sukutaustasta riippumatta \u2013 vaikka on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rikkaiden kakaroilla oli silloinkin paljon helpompi hankkia lukutaito, kirjoja ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa niiden tankkaamiseen kuin katukauppiaan lapsilla. T\u00e4m\u00e4n ajattelun ansiosta kahden suuren keisaridynastian \u2013 Hanin (206 e.a.a. \u2013 220 j.a.a.) ja Mingin (1368 \u2013 1644) \u2013 perustajat saattoivat nousta talonpoikaiss\u00e4\u00e4dyst\u00e4.<\/p>\n

Kungfutselaisuudesta, ennen kaikkea Mengzin tulkitsemana, on noussut my\u00f6s periaate, jota maan vallanpit\u00e4j\u00e4t ovat enimm\u00e4kseen yritt\u00e4neet painaa mahdollisimman paksulla villaisella: Mik\u00e4li hallitsija ei toimi hyveellisesti, h\u00e4n menett\u00e4\u00e4 oikeutensa valtaan \u2013 kunnian miehill\u00e4 on t\u00e4ll\u00f6in oikeus, ellei suorastaan valvollisuuskin, suistaa kelvoton valtias istuimeltaan. Kiinalainen ruhtinas ei siis ollut mik\u00e4\u00e4n eurooppalaistyylinen lakien ja tapojen yl\u00e4puolella oleva \u201dJumalan voideltu\u201d, vaan vain tekojensa summa. Ja mit\u00e4 jumaliin tulee, niist\u00e4 mestari Kong ja h\u00e4nen seuraajansa pit\u00e4ytyiv\u00e4t pitk\u00e4lti erossa. Vaikka kungfutselaisuudelle on historian sivu pystytetty temppeleit\u00e4 ja mukana on paljon uskonnollisuuden piirteit\u00e4, kyseess\u00e4 on yksi maailman monista jumalattomista uskonnoista \u2013 ellei maassa perinteisesti palvottuja esi-isi\u00e4 pidet\u00e4 jonkinlaisina jumaluuksina.<\/p>\n

(Sivuhuomautuksena: kiinan kieleen tuli \u201duskontoa\u201d tarkoittava sana, zongjiao<\/em>, vasta 1800-luvun loppupuolella ja silloinkin k\u00e4\u00e4nn\u00f6slainana japanista. Se voidaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 \u201desi-is\u00e4in opiksi\u201d. Sanalle tuli tarvetta vasta kun molemmat kulttuurit joutuivat tekemisiin eurooppalaisten paljon ahtaamman ja yksisilm\u00e4isemm\u00e4n uskontok\u00e4sitteen kanssa.)<\/p>\n

Mestari Kongin keskustelut<\/em> on tavattoman hy\u00f6dyllinen kirja kaikille Kiinasta ja sen historiasta kiinnostuneille.<\/p>\n

___
\n* Jotkut ovat kutsuneet kirjaa nimell\u00e4 Analektit<\/em> sille vakiintuneen englanninkielisen nimen (Analects<\/em>, \u201dkatkelmia\u201d) mukaisesti.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jotkut kirjat kest\u00e4v\u00e4t aikaa. Jotkut kirjat kest\u00e4v\u00e4t aikaa kauemmin kuin niiden ehk\u00e4 olisi syyt\u00e4k\u00e4\u00e4n. Joidenkin kirjojen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t ajatukset putkahtavat ilmoille satoja vuosia niiden kirjoittamisen j\u00e4lkeen, tuhansia vuosia niiden kirjoittamisen j\u00e4lkeen, kerran toisensa j\u00e4lkeen. Joistakin kirjoista ei kerta kaikkiaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon vaikka ehk\u00e4 olisi syyt\u00e4. Joitakin … Jatka artikkeliin Mestarin j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neet bambuliuskat<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43,5,47,7,4,54],"tags":[],"class_list":["post-7164","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kiina","category-kirjallisuus","category-lahdeaineistoa","category-politiikka","category-reilu-peli","category-hunan"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7164","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7164"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7164\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7171,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7164\/revisions\/7171"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7164"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7164"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7164"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}