{"id":7149,"date":"2015-10-04T22:10:29","date_gmt":"2015-10-04T20:10:29","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7149"},"modified":"2015-10-04T22:10:30","modified_gmt":"2015-10-04T20:10:30","slug":"avaruuden-saaret-ovatkin-pesusieniverkosto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7149","title":{"rendered":"Avaruuden saaret ovatkin pesusieniverkosto"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>Y<\/big>ritin aktiivisesti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kovin monien kirjaostosten tekemist\u00e4<\/strong> Turun kirjamessuilla \u2013 hyllytilaa, lukuaikaa ja rahaa on rajallisesti \u2013 mutta jotakin sent\u00e4\u00e4n ehti tarttua hihaan.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Galaksit_6758.jpg\" alt=\"\" width=\"640\" height=\"844\" \/><\/p>\n<p>Heikki Ojan tuoretta <em>Galaksit-<\/em>teosta (Ursa 2015) olin jo tovin katsellutkin, ja Ursan j\u00e4senyyden tuoma alennus auttoi ostop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekemisess\u00e4.<\/p>\n<p>Olen ainakin puolella silm\u00e4ll\u00e4 seurannut t\u00e4htitieteen tapahtumia ja l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 1970-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen, ja oikeastaan vasta n\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen tulee tajunneeksi, miten valtava myllerrys alalla on n\u00e4in\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 tapahtunut \u2013 osin pikku hiljaa, suuremman julkisuuden h\u00e4m\u00e4riss\u00e4 nurkissa. Galakseja koskeva tutkimus on siit\u00e4 oiva esimerkki. Kun aloin lueskelemaan <em>T\u00e4hdet ja avaruus<\/em>-, <em>Astronomy-<\/em> ja <em>Sky and Telescope<\/em> -lehti\u00e4 ynn\u00e4 Gunnar Larsson-Leanderin pahamaineista <em>Johdatus t\u00e4htitieteeseen <\/em>-kirjaa,* k\u00e4sitys galakseista oli aikamoisen staattinen ja pys\u00e4htynyt: galaksit olivat avaruuden saaria, valtavan kaukana toisistaan, vailla sen suurempia mahdollisuuksia vuorovaikuttaa toisiinsa, el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 omia aikojaan. Toki maailmankaikkeuden oli tiedetty jo hyv\u00e4n aikaa laajentuneen pienest\u00e4 alusta nykyisiin valtavin mittoihinsa, mutta t\u00e4m\u00e4 laajeneminenkin oli ilmeisesti hidastumassa. Olihan t\u00e4ss\u00e4 ajattelussa ongelmiakin: tiedettiin esimerkiksi Linnunradan ja sen naapurigalaksien t\u00e4htien liikkeit\u00e4 mittaamalla, ett\u00e4 galakseilla t\u00e4ytyi olla huomattavan paljon enemm\u00e4n massaa kuin se mit\u00e4 syntyi ynn\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhteen kaikkien t\u00e4htien ja muun havaittavissa olevan romppeen massa. Mutta yleisesti ottaen syntyi vaikutelma suhteellisen hyvin ymm\u00e4rretyist\u00e4 kohteista, joiden suhteen tarvittiin vain pient\u00e4 hienos\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 ja lis\u00e4havaintoja ett\u00e4 kaikki olisi hanskassa.<\/p>\n<p>Osittain kysymys oli yleistajuisemman tieteellisen kirjallisuuden luomasta vahingollisesta illuusiosta. Siihen aikaan suurelle yleis\u00f6lle ei erityisen mielell\u00e4\u00e4n kerrottu, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 teoriassa on isoja aukkoja, tuon syist\u00e4 ei ole harmainta aavistustakaan tai ett\u00e4 on paikkoja, aikoja ja tilanteita, joissa mik\u00e4\u00e4n tuntemamme fysikaalinen malli ei kertakaikkiaan toimi. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa on edistytty melkoisesti: Heikki Oja \u2013 joka kirjoitti t\u00e4htitieteen yleistajuisia kirjoja jo 1970-luvulla \u2013 my\u00f6nt\u00e4\u00e4 <em>Galakseissa<\/em> moneen kertaan, ett\u00e4 aika monessa kohtaa on perustellusti syyt\u00e4 olla oikeasti ymm\u00e4ll\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa tietokirjallisuuden asenne on muuttunut tieteellisemm\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Hyvin paljon asioita on tietysti saatu selvillekin. Meill\u00e4 saattaa olla <em>jonkinlainen<\/em> aavistus siit\u00e4, mit\u00e4 galaksien ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen massa saattaisi olla, vaikka t\u00e4st\u00e4 <em><a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Pime%C3%A4_aine\" target=\"_blank\">pime\u00e4st\u00e4 aineesta<\/a><\/em> ei oikein ole onnistuttukaan tekem\u00e4\u00e4n kuin ep\u00e4suoria havaintoja. Galaksit tai galaksijoukot eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n saarimaailmankaikkeuksia, vaan solmukohtia koko maailmankaikkeuden kokoisessa valtavassa, pesusienim\u00e4isess\u00e4 ainerihmastossa, jossa ne vuorovaikuttavat toistensa kanssa v\u00e4lill\u00e4 varsin vauhdikkaastikin \u2013 galaktisessa mittakaavassa, siis. Aika moni galaksi on p\u00e4\u00e4tynyt nykymuotoonsa useamman galaksin yhdistyess\u00e4 toisiinsa tai nielaistessa toisiaan: oma Linnunratammekin \u201dsulattelee\u201d kaiken aikaa erin\u00e4isten k\u00e4\u00e4pi\u00f6galaksien riekaleita, ja tulee sit\u00e4 paitsi t\u00f6rm\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n muutaman miljardin vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4himp\u00e4\u00e4n isoon naapuriimme Andromedan galaksiin. Eik\u00e4 maailmankaikkeuden laajeneminen ole suinkaan hidastumassa, vaan kiihtym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Osin vauhdikkaat edistysaskeleet ovat uusien ja parempien havaintomenetelmien ansiota: avaruustekniikan kehittymisen ansiosta kaukoputkia ja muuta havaintolaitteistoa on saatu nostettua kauas ilmakeh\u00e4n aiheuttaman tehosuodatuksen yl\u00e4puolelle, joten ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n tarkkailemaan monilla sellaisilla taajuusalueilla jotka eiv\u00e4t maanpinnalle asti p\u00e4\u00e4se: 70-luvulla oltiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4n valon ja radiot\u00e4htitieteen varassa, nyt havaintoja pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n my\u00f6s gamma-, r\u00f6ntgen-, ultravioletti- ja infrapunataajuuksilla. Automatiikka on puolestaan auttanut valtavien tietom\u00e4\u00e4rien k\u00e4sittelyss\u00e4. Ehk\u00e4 my\u00f6skin lapsellinen \u201dkaikki keskeiset asiat tiedet\u00e4\u00e4n jo\u201d -asenne on rapissut, tai ainakaan sellaista ei kehdata (edes) suuren yleis\u00f6n edess\u00e4 esitt\u00e4\u00e4. Onneksi, sill\u00e4 tieteess\u00e4 on oleellista ja kiehtovaa juuri se, ett\u00e4 ei tiedet\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikkea. Ett\u00e4 ollaan vasta aloittelijoita, uteliaita ja k\u00e4rkk\u00e4it\u00e4.<\/p>\n<p>Ojankin kirja ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 vanhenee parissakymmeness\u00e4 vuodessa v\u00e4h\u00e4n koomiseksi kuriositeetiksi \u2013 sitten tied\u00e4mme taas paremmin. Mutta viel\u00e4 muutaman vuoden ajan se on hyvin esitetty summaus siit\u00e4 mit\u00e4 galakseista tiedet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Komea kuvitus ja onnistunut taitto tekev\u00e4t siit\u00e4 sit\u00e4 paitsi miellytt\u00e4v\u00e4n katselukirjan. Osa kuvista olisi toiminut tosin paremmin, jos kirja olisi taitettu isompaan sivukokoon.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Galaksit_6760.jpg\" alt=\"\" width=\"640\" height=\"366\" \/><\/p>\n<p>Oikeastaan ainoa, mik\u00e4 minua hieman t\u00f6kki kirjassa on mittayksikk\u00f6. T\u00e4htitieteess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyvin runsaasti pituuden mittayksikk\u00f6n\u00e4 <em><a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Parsek\" target=\"_blank\">parsekia<\/a><\/em> siin\u00e4 miss\u00e4 yleistajuisessa kirjallisuudessa puhutaan kernaammin <em><a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Valovuosi\" target=\"_blank\">valovuosista<\/a><\/em>. Molemmat ovat tavallaan t\u00e4ysin naurettavia yksikk\u00f6j\u00e4 sik\u00e4li, ett\u00e4 ne liittyv\u00e4t hyvin vahvasti er\u00e4\u00e4n pikkuriikkisen planeetan rataan er\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n keskikokoista isomman t\u00e4hden ymp\u00e4rill\u00e4 \u2013 ne ovat perin nurkkakuntaisia yksik\u00f6it\u00e4 verrattuna jopa kilometriin. Valovuosi on kuitenkin, tavallaan, v\u00e4h\u00e4n luontevampi ja j\u00e4rkeenk\u00e4yv\u00e4mpi pituuden mittayksikk\u00f6: se liittyy er\u00e4\u00e4seen oleelliseen luonnonvakioon ja toisaalta muuhun yksikk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n paljon luontevammin kuin parsek. Oja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon parsekia ja my\u00f6nn\u00e4n joutuneeni monessa kohtaa miettim\u00e4\u00e4n ett\u00e4 \u201dsiis niinku valovuosina kolme pilkku jotain kertaa tuo luku\u201d. Toisaalta mustetta ja paperia s\u00e4\u00e4styy kun kirjoitetaan \u201dkiloparsekeista\u201d tai \u201dmegaparsekeista\u201d eik\u00e4 \u201dtuhansista valovuosista\u201d tai \u201dmiljoonista valovuosista\u201d.<\/p>\n<p>___<br \/>\n<small>* Gaudeamus-kustantamon vuonna 1974 julkaiseman yliopistollisen oppikirjan pahamaineisuuteen oli paljolti syyn\u00e4 kirjan ala-arvoinen suomennos, jonka tehnyt vanhan polven professorinplanttu halusi j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isesti pit\u00e4yty\u00e4 ennen sotia oppimassaan sanastossa ja puhui siten esimerkiksi \u201dt\u00e4htimodelleista\u201d ja \u201defektiivisist\u00e4 temperatuureista\u201d, koska sellaiset sanat kuin \u201dmalli\u201d ja \u201dl\u00e4mp\u00f6tila\u201d olivat h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4\u00e4 turhanaikaista muotihapatusta.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yritin aktiivisesti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kovin monien kirjaostosten tekemist\u00e4 Turun kirjamessuilla \u2013 hyllytilaa, lukuaikaa ja rahaa on rajallisesti \u2013 mutta jotakin sent\u00e4\u00e4n ehti tarttua hihaan. Heikki Ojan tuoretta Galaksit-teosta (Ursa 2015) olin jo tovin katsellutkin, ja Ursan j\u00e4senyyden tuoma alennus auttoi ostop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekemisess\u00e4. Olen ainakin puolella silm\u00e4ll\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=7149\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Avaruuden saaret ovatkin pesusieniverkosto<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,20,19],"tags":[],"class_list":["post-7149","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-maailmankaikkeus","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7149","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7149"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7149\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7154,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7149\/revisions\/7154"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7149"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7149"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7149"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}