{"id":6837,"date":"2015-02-19T15:13:40","date_gmt":"2015-02-19T13:13:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6837"},"modified":"2015-02-19T15:13:40","modified_gmt":"2015-02-19T13:13:40","slug":"uudesta-kulmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6837","title":{"rendered":"Uudesta kulmasta"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>K<\/big>uten <a title=\"Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 suomentajana\" href=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6807\" target=\"_blank\">taannoin ennustin<\/a>, <a href=\"http:\/\/www.intokustannus.fi\/kirja\/manu_chao\/\" target=\"_blank\">Manu Chaon el\u00e4m\u00e4kerran suomennos<\/a><\/strong> kolahti viel\u00e4 kerran digitaaliseen postilaatikkooni, t\u00e4ll\u00e4 kertaa taittomuodossa. N\u00e4in kuuluu ollakin. Edellisest\u00e4 tekstin l\u00e4pik\u00e4ymisest\u00e4 on kulunut jo tovi, joten ajan tuomaa perspektiivi\u00e4 tekstiin on taas v\u00e4h\u00e4n toisella tavalla. Sit\u00e4 paitsi taittotiedostona \u2013 tai taittotiedostosta tehtyn\u00e4 pdf-tiedostona \u2013 teksti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perin erilaiselta.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/ManuChao_9772.jpg\" alt=\"\" width=\"640\" height=\"388\" \/><\/p>\n<p>Rivitys muuttuu, rivinpituus muuttuu, marginaalit muuttuvat, kirjasinlaji muuttuu, tavutus tulee mukaan. Olemus muuttuu virtuaalisesta jatkolomakeprintist\u00e4 virtuaaliseksi&#8230; kirjaksi. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa mukaan tuli viel\u00e4 kuvitustakin. Nyt silm\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota usein eri asioihin.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sek\u00e4 oman tekstin ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten suhteen. Monet kollegat tekev\u00e4t lukuisia v\u00e4litulosteita saadakseen tekstin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tuntumaan erilaiselta. T\u00e4m\u00e4n teho on nyky\u00e4\u00e4n valitettavasti pienempi kuin ennen, kun n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oleva teksti pyrkii olemaan mahdollisimman tarkasti printin n\u00e4k\u00f6ist\u00e4. (Verrattuna siihen eroon, mik\u00e4 printiss\u00e4 oli DOS-aikoina, kun n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 n\u00e4kyi sinisell\u00e4 tai mustalla pohjalla harmaita, k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n tasalevyisen perusfontin tuottamia kirjasimia.) Itse tulostan suomennoksiani perin harvoin, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain silloin jos k\u00e4\u00e4nn\u00f6s alkaa olla valmiihko l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4: printtien ja punakyn\u00e4n kanssa on mukava l\u00e4hte\u00e4 koneen \u00e4\u00e4rest\u00e4 pihan pergolaan lueskelemaan teksti\u00e4. Siin\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n toisenlaiselta.<\/p>\n<p>Toiset kollegat muuttavat tarkastusvaiheessa tekstin kirjasinta mahdollisimman ankeaksi: Courier, Times Roman* ja <em><del>&lt;fontti jonka nime\u00e4 graafikot eiv\u00e4t lausu \u00e4\u00e4neen&gt;<\/del><\/em> ovat t\u00e4ss\u00e4 suhteessa erinomaisia: \u201dJos teksti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4 tuolla kirjasimella, se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4 mill\u00e4 kirjasimella ja miss\u00e4 muodossa tahansa.\u201d Oikeastaan paras tapa olisi lukea teksti\u00e4 \u00e4\u00e4neen tarkkaavaiselle kuulijalle: sek\u00e4 lukija ett\u00e4 kuulija huomaavat monta asiaa, jotka pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n silmin katsomalla j\u00e4isiv\u00e4t n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4. Vaikka ateljeekriitikot lukevat tekstin (yleens\u00e4) paperilla, he toimivat usein erinomaisina virtuaalikuulijoina.<\/p>\n<p>(Hmm, en ole koskaan kokeillut ajaa teksti\u00e4ni mihink\u00e4\u00e4n text to speech -ohjelmistoon kuunnellakseni sit\u00e4 itse. Saattaisi olla kokeilemisen arvoista sekin \u2013 ainakin jos systeemiin saa mahdollisuuden merkata kesken kuuntelua paikkoja, joihin pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 muutoksia.)<\/p>\n<p>Minun p\u00e4\u00e4asiallinen menetelm\u00e4ni on, etenkin omien tekstien kohdalla, juuri taitto-ohjelman k\u00e4ytt\u00f6. Min\u00e4h\u00e4n taitan omat kirjani lopulliseenkin muotoonsa, ja olen huono ajattelemaan tekstin pituutta vanhakantaisesti liuskojen mitalla. Itselleni kirjan mitta hahmottuu kunnolla vasta taittamalla. Usein olen k\u00e4ytt\u00e4nyt edellisen kirjan taittoa uuden pohjana, ja s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt sit\u00e4 tuoreen tekstin tarpeiden mukaan sit\u00e4 mukaa kun tarvetta ilmenee. Usein s\u00e4\u00e4t\u00e4minen tapahtuu vasta sitten kun teksti on k\u00e4ynyt kustannustoimittajan ja ateljeekriitikoiden k\u00e4siss\u00e4. Siihen asti riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kirjan sis\u00e4lt\u00f6 on hyvin ja miellytt\u00e4v\u00e4sti luettavissa niin, ett\u00e4 lukija kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota itse tekstiin, ei sen kehnoon ulkoasuun.<\/p>\n<p>Joitakin asioita teen tosin jo kirjoitusvaiheessa. K\u00e4yt\u00e4n \u201doikeita\u201d lainausmerkkej\u00e4 suorien &#8221;tuumamerkkien&#8221; sijaan. K\u00e4yt\u00e4n oikeanmittaista ajatusviivaa \u2013 englanniksi\u00a0<em>en dash<\/em>, englanninkielisess\u00e4 tekstiss\u00e4 joskus k\u00e4ytetty\u00a0<em>em dash<\/em> on liian pitk\u00e4 suomeen \u2013 lyhyiden tavuviivojen sijaan my\u00f6s repliikkimerkkin\u00e4. (N\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t sormien alta paljon n\u00e4pp\u00e4r\u00e4mmin kun asentaa koneen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n <a href=\"https:\/\/www.cs.tut.fi\/~jkorpela\/uusinappis.html\" target=\"_blank\">laajennettua monikielist\u00e4 suomalaista n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6asettelua<\/a>.) En (tietenk\u00e4\u00e4n!) paina paina rivinvaihtoa joka rivin lopussa kirjoituskonetyyliin tai aloita uutta kappaletta kahdella rivinvaihtopainalluksella. (Ellen halua siihen kohtaan teksti\u00e4 tyhj\u00e4\u00e4 rivi\u00e4 my\u00f6s lopulliseen, julkaistuun tekstiin.) Enk\u00e4 milloinkaan sisenn\u00e4 kappaleita tabulaattorilla tai v\u00e4lily\u00f6nneill\u00e4: kyll\u00e4h\u00e4n ne saa j\u00e4lkik\u00e4teen pois <em>etsi\/korvaalla<\/em>, mutta miksi ihmeess\u00e4 pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 lis\u00e4vaivaa? Paljon n\u00e4pp\u00e4r\u00e4mp\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 alun alkaen tekstink\u00e4sittelyohjelman asetuksiin sopiva sisennys sen sijaan, ett\u00e4 sellainen pit\u00e4isi hakata joka ikisen kappaleen alkuun joka ikinen kerta.<\/p>\n<p>___<br \/>\n<small>* Toisin kuin joskus kuvitellaan, Times (New) Roman ei ole kirjoihin tarkoitettu tai kirjoissa k\u00e4ytetty kirjasinleikkaus. Kuten nimest\u00e4 voi arvatakin, se on kehitetty sanomalehtik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: sen on tarkoitus olla luettavissa heikkolaatuiselta, huokoiselta paperilta nopeasti painettuna ja tihe\u00e4\u00e4n ladottuna. Kirjaan se on aivan liian nuhruisen ja ahtaan n\u00e4k\u00f6inen ja tekee omakustannemaisen vaikutelman. Luullakseni yleisin kirjoissa k\u00e4ytetty kirjasinleikkaus on jo <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Garamond\" target=\"_blank\">monta sataa vuotta pintansa pit\u00e4nyt Garamond monine muunnelmineen<\/a>.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuten taannoin ennustin, Manu Chaon el\u00e4m\u00e4kerran suomennos kolahti viel\u00e4 kerran digitaaliseen postilaatikkooni, t\u00e4ll\u00e4 kertaa taittomuodossa. N\u00e4in kuuluu ollakin. Edellisest\u00e4 tekstin l\u00e4pik\u00e4ymisest\u00e4 on kulunut jo tovi, joten ajan tuomaa perspektiivi\u00e4 tekstiin on taas v\u00e4h\u00e4n toisella tavalla. Sit\u00e4 paitsi taittotiedostona \u2013 tai taittotiedostosta tehtyn\u00e4 pdf-tiedostona \u2013 teksti &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6837\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Uudesta kulmasta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,21,15,6,54],"tags":[],"class_list":["post-6837","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjailijaelamaa","category-kulttuuri","category-musiikki","category-suomentaminen","category-hunan"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6837","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6837"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6837\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6848,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6837\/revisions\/6848"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6837"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6837"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6837"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}