{"id":6794,"date":"2015-01-23T17:15:38","date_gmt":"2015-01-23T15:15:38","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6794"},"modified":"2015-01-23T17:35:58","modified_gmt":"2015-01-23T15:35:58","slug":"tappara-ja-sampyla-kaukaa-idasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6794","title":{"rendered":"Tappara ja s\u00e4mpyl\u00e4 kaukaa id\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"

Olen t\u00e4h\u00e4nastisen el\u00e4m\u00e4ni aikana<\/strong> lukenut l\u00e4pi kaksi sanakirjaa. Ensimm\u00e4inen oli, tietenkin, Kaarina Karttusen riemastuttava Nykyslangin sanakirja<\/em> (WSOY 1979). Toisenkin on kirjoittanut Karttunen, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Klaus: kyseess\u00e4 on edellisess\u00e4 bloggauksessa ohimennen mainittu Orientin etymologinen sanakirja<\/em> (Gaudeamus 2013)<\/a>.<\/p>\n

\"\"Olen muistaakseni kuullut nykyiselt\u00e4 Etel\u00e4-Aasian tutkimuksen ja indoeuropeistiikan professorilta Klaus Karttuselta jonkun kulttuurintutkimuksen aiheen luennon 1980- tai 1990-luvulla. Liepeen kuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutulta, samoin tekstin paikoin perin piikik\u00e4s asenne. Muutamassa kohdassa ilkeill\u00e4\u00e4n massiivisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan<\/em> (WSOY 2004) tekij\u00e4lle herkk\u00e4uskoisuudesta, kun t\u00e4m\u00e4 on v\u00e4itt\u00e4nyt jonkun antiikin kielen sanan olevan per\u00e4isin hindist\u00e4, joka on kielen\u00e4 paljon nuorempi kuin vaikkapa englanti<\/a>.<\/p>\n

(Veijo Meren Sanojen synty\u00e4<\/em> Karttunen ei vaivaudu edes mainitsemaan, ja luultavasti kommentoisi kysytt\u00e4ess\u00e4, ettei katso aiheelliseksi puuttua satukirjoihin. Satukirjoiksi tarkoitettuja<\/em> satukirjoja tekstiss\u00e4 kyll\u00e4 mainitaan, useampiakin.)<\/p>\n

Orientin etymologinen sanakirja<\/em> tarkastelee sanoja, joiden arvellaan olevan per\u00e4isin aasialaisista tai pohjoisafrikkalaisista, nykyisist\u00e4 tai kuolleista kielist\u00e4. Haitari levi\u00e4\u00e4 siis perin lavealle niin ajassa kuin tilassakin. On aika valaisevaa huomata, ett\u00e4 perin usein jonkinlaisina sanojen alkukehtoina ajatellut latina ja kreikka \u2013 hepreakin \u2013 ovat lainanneet varsin reippaasti sanastoaan id\u00e4n ja etel\u00e4n suunnasta. On my\u00f6s valaisevaa tajuta, miten monesta eri kulttuuripiirist\u00e4 sanoja on lainattu. Itse\u00e4ni yll\u00e4tti jonkin verran malaijin kielest\u00e4<\/a> periytyv\u00e4n sanaston runsaus, mutta toisaalta: tied\u00e4n itsekin, ett\u00e4 sek\u00e4 portugalilaiset ett\u00e4 hollantilaiset liikkuivat 1500\u20131600-luvuilla Intian valtamerell\u00e4 ja ns. It\u00e4-Intiassa (eli nykyisen Malesian ja Indonesian alueella) ja l\u00e4hestulkoon ensimm\u00e4iset sik\u00e4l\u00e4iset kielet joista id\u00e4n kulttuurin sanoja oli mahdollista lainata olivat nimenomaan malaiji \u2013 sek\u00e4 Etel\u00e4-Intian dravidakieliin kuuluva malayalam<\/a>, jonka moni sanakirjantekij\u00e4 on erehtynyt maailman sivu sotkemaan malaijiin.<\/p>\n

Mutta ennen ns. l\u00f6yt\u00f6retkien aikaakin sanoja ja kulttuuria kulki karavaanireittej\u00e4 pitkin, Persiasta, Intiasta ja Kiinasta \u2013 usein monen mutkan kautta. Otsikon tappara<\/em> \u2013 siis kaksiter\u00e4inen kirves \u2013 on tullut turkin kautta persialaisista kielist\u00e4, s\u00e4mpyl\u00e4<\/em> puolestaan periytyy akkadista, arameasta ja arabiasta. T\u00e4m\u00e4 kirja on oiva apuv\u00e4line nojatuolil\u00f6yt\u00f6retkeilyyn.<\/p>\n

(Kappas, painoin n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n Julkaise<\/em>-painiketta kun piti vasta tallentaa keskener\u00e4inen kirjoitus. Joku sukkela on siis pystynyt seuraamaan tekstin synty\u00e4 alusta l\u00e4htien, jos on viitsinyt painella oman selaimensa p\u00e4ivityspainiketta.)<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen t\u00e4h\u00e4nastisen el\u00e4m\u00e4ni aikana lukenut l\u00e4pi kaksi sanakirjaa. Ensimm\u00e4inen oli, tietenkin, Kaarina Karttusen riemastuttava Nykyslangin sanakirja (WSOY 1979). Toisenkin on kirjoittanut Karttunen, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Klaus: kyseess\u00e4 on edellisess\u00e4 bloggauksessa ohimennen mainittu Orientin etymologinen sanakirja (Gaudeamus 2013). Olen muistaakseni kuullut nykyiselt\u00e4 Etel\u00e4-Aasian tutkimuksen ja indoeuropeistiikan professorilta … Jatka artikkeliin Tappara ja s\u00e4mpyl\u00e4 kaukaa id\u00e4st\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[59,43,5,11,47,6],"tags":[],"class_list":["post-6794","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kieli","category-kiina","category-kirjallisuus","category-kirjoittaminen","category-lahdeaineistoa","category-suomentaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6794","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6794"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6794\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6799,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6794\/revisions\/6799"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6794"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6794"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6794"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}