{"id":6786,"date":"2015-01-15T12:35:55","date_gmt":"2015-01-15T10:35:55","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6786"},"modified":"2015-01-15T12:35:55","modified_gmt":"2015-01-15T10:35:55","slug":"ymmarretaanko-viestimasi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6786","title":{"rendered":"Ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4nk\u00f6 viestim\u00e4si?"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>T<\/big>oissa syksyn\u00e4 piipahdin kirjakauppaan etsim\u00e4\u00e4n vasta ilmestynytt\u00e4<\/strong> <a href=\"http:\/\/www.gaudeamus.fi\/karttunen-orientin-etymologinen-sanakirja\/\" target=\"_blank\"><em>Orientin etymologista sanakirjaa<\/em><\/a>, kun tarjousp\u00f6yd\u00e4st\u00e4 sattui silm\u00e4\u00e4n aivan toinen teos ja sanoi minulle: \u201dSin\u00e4 haluat minut. Olet aina halunnut minut. Sin\u00e4 olet aina tiennyt tarvitsevasi minua.\u201d<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 poistuin myym\u00e4l\u00e4st\u00e4 kahden paksun, kieli\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n kirjan kanssa. Niist\u00e4 toinen kertoo (erin\u00e4isist\u00e4) kielist\u00e4 mit\u00e4 me niist\u00e4 tied\u00e4mme, toinen (erin\u00e4isist\u00e4 muista) mit\u00e4 emme tied\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/LostLanguages_9691.jpg\" alt=\"\" width=\"640\" height=\"576\" \/><\/p>\n<p>Andrew Robinsonin <em>Lost Languages: The Enigma of the World\u2019s Undeciphered Scripts<\/em> (Thames &amp; Hudson 2002, 2009) tekee asiansa selv\u00e4ksi jo nimess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on kyse arkeologisissa l\u00f6yd\u00f6iss\u00e4 paljastuneista muinaisista kirjoitusj\u00e4rjestelmist\u00e4, joiden lukutaito on ehtinyt unohtua jo kauan sitten. Tosin kirja esittelee alkuun kolme komeasti onnistunutta kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4tulkintaa, ne kolme jotka n\u00e4ist\u00e4 asioista puhuttaessa yleens\u00e4kin esitell\u00e4\u00e4n esimerkkein\u00e4 siit\u00e4 kuinka tutkiva mieli voittaa historian h\u00e4m\u00e4r\u00e4n synnytt\u00e4m\u00e4t vaikeudet: <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hieroglyfit\" target=\"_blank\">egyptil\u00e4iset hieroglyfit<\/a>, <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Lineaari-B-kirjoitus\" target=\"_blank\">kreetalainen lineaari-B-kirjoitus<\/a> ja <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Mayojen_kirjoitusj%C3%A4rjestelm%C3%A4\" target=\"_blank\">mayakirjoitus<\/a>. Robinson muistaa kuitenkin korostaa, viisaasti, ett\u00e4 etenk\u00e4\u00e4n mayakirjoituksen tapauksessa kirjoituksia ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n <em>kohtuullisen hyvin<\/em>, mutta kaikkea muuta kuin t\u00e4ydellisesti. N\u00e4iden selvitettyjen kirjoitusj\u00e4rjestelmien esittelyn tarkoituksena on my\u00f6s esitell\u00e4 lukuisia harhapolkuja, joille nimekk\u00e4\u00e4tkin tutkijat niiden parissa p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t: kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4t (ja niiden takana olevat kielet) ovat niin erilaisia, niin erilaisista kulttuuripiireist\u00e4 ja s\u00e4ilyneet kirjoitukset ovat aiheeltaan, laajuudeltaan ja sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n niin yhteismitattomia, ett\u00e4 yhden kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n selvitt\u00e4misess\u00e4 menestynyt tutkija on usein ollut ylimielisyyteens\u00e4 kompastuva t\u00e4ydellinen tumpelo vaihtaessaan hyv\u00e4ss\u00e4 hybris-vauhdissa toiseen.<\/p>\n<p>(Puhumattakaan tietysti ihan muilta aloilta tulleista, omilla aloillaan ihan p\u00e4tevist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4: esimerkiksi <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Richard_Feynman\" target=\"_blank\">nobelfyysikko Richard Feynman<\/a> tutki aikoinaan innokkaasti mayakirjoitusta, mutta onnistui ainoastaan selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mayojen mutkikkaasta luku- ja kalenterij\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 asioita, jotka olivat mayatutkijoille enimm\u00e4kseen jo kohtuullisen tuttuja. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n tietokoneavusteisen kryptografian tutkijat eiv\u00e4t ole olleet muinaiskirjoitusten suhteen kovinkaan onnekkaita.)<\/p>\n<p>Kolmen suhteellisen hyvin selvitetyn kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n (ja kielen) j\u00e4lkeen Robinson siirtyy joukkoon yh\u00e4 edelleen tutkijoiden mielt\u00e4 kutkuttaviin haasteisiin. Joukossa on kieli\u00e4 ja kirjoitusj\u00e4rjestelmi\u00e4, joiden (nykyist\u00e4 parempi) selvitt\u00e4mien aukaisisi aivan liian huonosti tunnettuja vanhoja korkeakulttuuripiirej\u00e4 paljon paremman tutkimuksen piiriin. Nykyisen Sudanin alueen Nuubian (tai Kushin) \u201dmustien faaraoiden\u201d <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Meroiittinen_aakkosto\" target=\"_blank\">meroiittisesta kirjoituksesta<\/a> tiedet\u00e4\u00e4n jotakin mutta ei tarpeeksi tekstien lukemiseksi tai ymm\u00e4rt\u00e4miseksi. <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Etruskit\" target=\"_blank\">Etruskien<\/a> kielen kreikkalaisperuinen aakkosto on enimm\u00e4kseen ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta koska itse kieli on kuollut parituhatta vuotta sitten eik\u00e4 sille tunneta yht\u00e4\u00e4n sukukielt\u00e4 ja koska s\u00e4ilynyt tekstimateriaalikin on enimm\u00e4kseen aiheiltaan suppeita hautakirjoituksia, niit\u00e4(k\u00e4\u00e4n) ei pystyt\u00e4 lukemaan. Kreetan vanhempi kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4, ns. <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Linear_A\" target=\"_blank\">lineaari-A<\/a> on edelleen mysteeri my\u00f6s kirjoitukseen k\u00e4ytetyn kielen suhteen (kuten my\u00f6s <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Cretan_hieroglyphs\" target=\"_blank\">kreetalainen hieroglyfikirjoitus<\/a>, jonka Robinson mainitsee mutta jota h\u00e4n ei tarkemmin k\u00e4sittele). <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Proto-Elamite\" target=\"_blank\">Protoelamiittisen<\/a> kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen avaisi Kaksoisvirtainmaan ymp\u00e4rist\u00f6n historiaa aivan uusilta suunnilta, ja sama p\u00e4tee etel\u00e4isen Meksikon <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Sapoteekit\" target=\"_blank\">sapoteekkien<\/a> kirjoituksiin. Todellinen kadonnut kulttuuri on nykyisen Pakistanin alueella nelj\u00e4-viisituhatta vuotta sitten kehittynyt l\u00e4hestulkoon ensimm\u00e4iseksi korkeakulttuuriksi laskettavissa oleva ns. <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Indus-kulttuuri\" target=\"_blank\">Indus-kulttuuri<\/a>, jonka j\u00e4ljetkin olivat hiipuneet jo (muutamaa tuhatta my\u00f6hemm\u00e4n) antiikin aikoina ja jonka olemassaolo l\u00f6ydettiin uudelleen vasta 1900-luvulla.<\/p>\n<p>Kaikkein pahimpina h\u00f6rh\u00f6magneetteina Robinson esittelee P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaren <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Rongorongo\" target=\"_blank\">rongorongo<\/a>-kirjoituksen ja Kreetalta l\u00f6ydetyn <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Faistoksen_kiekko\" target=\"_blank\">Faistoksen kiekon<\/a>. Rongorongoa on joskus v\u00e4itetty, merkkien samankaltaisuuden vuoksi, Indus-kirjoituksen sukulaiseksi, mik\u00e4 on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 jo siksikin ett\u00e4 n\u00e4iden kahden kulttuurin v\u00e4liss\u00e4 on puoli Maapalloa ja kolmetuhatta vuotta. Rongorongolla ja Faistoksen kiekolla on v\u00e4itetty olevan my\u00f6s yhteyksi\u00e4 avaruusolentoihin ja esihistorialliseen avaruusmatkailuun.<\/p>\n<p>Faistoksen kiekko on Robinsonin kirjan kirjoitusj\u00e4rjestelmist\u00e4 ainoa, josta teokseen on ollut helppo liitt\u00e4\u00e4 kaikki tunnetut kyseisell\u00e4 kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 kirjoitetut (tunnetut) tekstit. Niit\u00e4 on niin v\u00e4h\u00e4n: itse kiekko ja pari muuta esinett\u00e4, joiden koristekuvioissa on samanlaisia merkkej\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/LostLanguages_9694.jpg\" alt=\"\" width=\"640\" height=\"427\" \/><\/p>\n<p>Muista kirjoitusj\u00e4rjestelmist\u00e4 ja niiden teksteist\u00e4 Robinson antaa runsaasti esimerkkej\u00e4 ja esittelee eri menetelmi\u00e4, joilla ratkaisuja on yritetty l\u00f6yt\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4kin mieless\u00e4 <em>Lost Languages<\/em> on kirja, joka ei tyhjene yhdell\u00e4 eik\u00e4 kahdellakaan lukemisella. N\u00e4in ensi kierroksella sen voi lukea mukavana ja sujuvana yleisesittelyn\u00e4 joukosta kiehtovia kirjallisia arvoituksia ja niiden ratkaisuyrityksi\u00e4. Jos aikaa ja viitseli\u00e4isyytt\u00e4 on, lukija voi palata kirjaan vaikkapa luku kerrallaan pohdiskelemaan merkkien arvoituksia ja syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n tiet\u00e4myst\u00e4\u00e4n niist\u00e4 \u2013 ja liitty\u00e4, huonolla onnella, niiden h\u00f6rh\u00f6jen joukkoon, jotka kuvittelevat omalla huikealla intuitiollaan p\u00e4ihitt\u00e4neens\u00e4 arkeologian, kulttuurintutkimuksen ja kielitieteen parhaat kyvyt ja monisataavuotisen ammattimaisen analyysin.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/LostLanguages_9693.jpg\" alt=\"\" width=\"640\" height=\"350\" \/><\/p>\n<p>Mutta t\u00e4llainen kirja saattaa hyvinkin johtaa monta vaikutteille altista lukijaa valitsemaan arkeologian, kulttuurintutkimuksen tai kielitieteen el\u00e4m\u00e4nteht\u00e4v\u00e4kseen. Se on paljon parempi lopputulos.<\/p>\n<p>Ja kyll\u00e4h\u00e4n ne h\u00f6rh\u00f6intuitio-ratkaisuyrityksetkin voisivat olla parempaa ja mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 ajankulua vaikkapa el\u00e4kevuosiksi kuin esimerkiksi sanaristikoiden ratkaiseminen. Kunhan vain muistaa, ett\u00e4 h\u00f6rh\u00f6intuitio-oivallus on eri asia kuin tieto, eik\u00e4 rupea tarjoamaan kustantajille ja tiedeyhteis\u00f6lle kotisohvalla koottuja \u201dtodisteita\u201d siit\u00e4 kuinka n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole tajunneet yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n siit\u00e4 mit\u00e4 ovat v\u00e4itt\u00e4neet tutkineensa.<\/p>\n<p>(Muutama sellainen tapaus tuli aikanaan n\u00e4hty\u00e4 siihen aikaan, kun olin p\u00e4iv\u00e4t\u00f6iss\u00e4 kustantamossa.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Toissa syksyn\u00e4 piipahdin kirjakauppaan etsim\u00e4\u00e4n vasta ilmestynytt\u00e4 Orientin etymologista sanakirjaa, kun tarjousp\u00f6yd\u00e4st\u00e4 sattui silm\u00e4\u00e4n aivan toinen teos ja sanoi minulle: \u201dSin\u00e4 haluat minut. Olet aina halunnut minut. Sin\u00e4 olet aina tiennyt tarvitsevasi minua.\u201d Niinp\u00e4 poistuin myym\u00e4l\u00e4st\u00e4 kahden paksun, kieli\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n kirjan kanssa. Niist\u00e4 toinen kertoo &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6786\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4nk\u00f6 viestim\u00e4si?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[59,5,11,21,18,6],"tags":[],"class_list":["post-6786","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kieli","category-kirjallisuus","category-kirjoittaminen","category-kulttuuri","category-meni-jo","category-suomentaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6786","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6786"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6786\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6792,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6786\/revisions\/6792"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6786"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6786"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6786"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}