{"id":6573,"date":"2014-10-14T21:12:48","date_gmt":"2014-10-14T19:12:48","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6573"},"modified":"2014-10-14T21:12:48","modified_gmt":"2014-10-14T19:12:48","slug":"taidetta-kotiluoliin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6573","title":{"rendered":"Taidetta kotiluoliin"},"content":{"rendered":"

V<\/big>allitsi pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4sitys<\/strong>, ett\u00e4 ihmiskunnan esihistoriassa tapahtui nelisenkymment\u00e4tuhatta vuotta sitten jonkinlainen \u00e4lyllinen nytk\u00e4hdys. T\u00e4m\u00e4 nytk\u00e4hdys teki meist\u00e4 sit\u00e4 mit\u00e4 me olemme \u2013 sai meid\u00e4t puhumaan, ajattelemaan abstrakteja ja tekem\u00e4\u00e4n taidetta. Pohtimaan muutakin kuin mist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 seuraava ateria tai miten v\u00e4ltty\u00e4 muiden mets\u00e4st\u00e4jien kitaan joutuminen. Vallitsi pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s k\u00e4sitys, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 \u00e4lyllinen nytk\u00e4hdys tapahtui Euroopassa tai ainakin L\u00e4hi-Id\u00e4ss\u00e4, niill\u00e4 alueilla miss\u00e4 ns. nykyihminen kohtasi serkkunsa Homo neanderthalisin<\/em>. K\u00e4sitys oli ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4: n\u00e4ilt\u00e4 alueilta tunnettiin ehdottomasti suurin m\u00e4\u00e4r\u00e4 esimerkiksi luolamaalauksia ja, kaiken lis\u00e4ksi, hienoimmat koskaan tavatut luolamaalaukset. Pitk\u00e4\u00e4n uskottiin my\u00f6s, ett\u00e4 abstrakti ilmaisu on nykyihmisen \u201dkeksint\u00f6\u201d, etteiv\u00e4t neandertalilaisserkkumme olisi moiseen pystyneet \u2013 ei heid\u00e4n uskottu osanneen edes puhua.<\/p>\n

K\u00e4sityksi\u00e4 on jouduttu viime vuosikymmenin\u00e4 kuitenkin rukkaamaan. Mit\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4ist\u00e4 \u00e4lyllist\u00e4 nytk\u00e4hdyst\u00e4 tai geneettist\u00e4 mutaatiota ei ole tapahtunut, ja jos onkin, se on tapahtunut Afrikassa paljon aikaisemmin ja luultavasti muutos on ollut hyvin v\u00e4hitt\u00e4inen. Euroopan korostuminen l\u00f6yt\u00f6aineistoissa on johtunut kahdesta asiasta: viile\u00e4hk\u00f6n\u00e4 alueena t\u00e4m\u00e4 Aasian luoteinen niemimaa on ollut otollinen maalausten, esineiden ja my\u00f6s luul\u00f6yt\u00f6jen s\u00e4ilymiselle. Sit\u00e4 paitsi Eurooppaa on tutkittu paleontologian ja arkeologian kannalta paremmin kuin mik\u00e4\u00e4n muu maanosa. Huolellisen tutkimusty\u00f6n levi\u00e4minen muillekin mantereille rapisuttaa pala palalta eurooppakeskeist\u00e4 omahyv\u00e4isyytt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin asiassa.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 todistaa sekin, ett\u00e4 Leang Timpusengin luolasta Indonesian Sulawesin saarelta l\u00f6ytynyt luolamaalaus<\/a> \u2013 sellainen samanlainen maalia puhaltamalla tehty k\u00e4mmenenkuva jonka mukaelman tein Nedujen<\/em> kanteen \u2013 on osoittautunut eurooppalaisia vastineitaan vanhemmaksi. Enn\u00e4tyskuvan i\u00e4ksi on mitattu sen p\u00e4\u00e4lle kertynytt\u00e4 kalsiittia tutkimalla per\u00e4ti noin 39 900 vuotta<\/a>. K\u00e4mmenkuvan vieress\u00e4 on nelisentuhatta vuotta nuorempi kuva, jonka arvellaan esitt\u00e4v\u00e4n babirusaa eli hirvisikaa. (Nature<\/em>-lehdess\u00e4 julkaistu kuva kalliopiirroksista linkkien takana<\/a>.)<\/p>\n

Neandertalilaisten genomia puolestaan tutkittaessa heilt\u00e4 on l\u00f6ytynyt samankaltainen Foxp2-\u201dpuhegeeni\u201d kuin nykyihmisilt\u00e4 (kuten t\u00e4ss\u00e4kin blogissa on toistuvasti todettu): kurkun rakenne on toisenlainen, joten \u00e4\u00e4nnevalikoima on ehk\u00e4 ollut toisenlainen, mutta luultavasti nedut puhuivat. Nyttemmin on l\u00f6ytynyt my\u00f6s ilmeisen harkittua abstraktia kalliopiirrosilmaisua, jonka ik\u00e4ns\u00e4 puolesta t\u00e4ytyy olla neandertalilaisten tekosia<\/a>.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mit\u00e4 luoliin tulee, vietimme pari viikkoa sitten mukavan puolip\u00e4iv\u00e4isen Li-joen risteilyll\u00e4 Guilinin l\u00e4hell\u00e4 Guanxin maakunnassa. Seutu tunnetaan sokeritoppamaisista karstikukkuloistaan ja -vuoristaan, joita tuli ihmetelty\u00e4 ja ihailtua. Jyrkkien rantat\u00f6rmien kyljist\u00e4 silm\u00e4 (ja kamera!) poimi my\u00f6s lukuisia luolien suuaukkoja, hyv\u00e4n matkaa tulvavesirajojen yl\u00e4puolella. Alue on kuuluisa niist\u00e4kin: tippukivi\u00e4 piisaa. Luolista on my\u00f6s l\u00f6ytynyt kaikenlaisia j\u00e4lki\u00e4 seudun muinaisista asukeista jopa kolmenkymmenentuhannen vuoden takaa (joskaan ilmeisesti ei kalliomaalauksia). Seutu vaikutti sen verran mukavalta ett\u00e4 sinne palaisi mielell\u00e4\u00e4n toistekin. Ehk\u00e4 silloin enn\u00e4tt\u00e4\u00e4 tutustumaan my\u00f6s luoliin.<\/p>\n

T\u00e4llaiset paikat pist\u00e4v\u00e4t aina kirjailijan mielikuvituksen liikkeelle. Ik\u00e4\u00e4n kuin en olisi ollut jo ennest\u00e4\u00e4nkin ammattikiinnostunut paleoliittisen kauden ihmisten olemisista ja tekemisist\u00e4.*<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

___
\n* Jokunen vuosi sitten osallistuin Finnconissa paleofiktiota k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n paneelikeskusteluun, jossa esitin ik\u00e4\u00e4n kuin itselleni \u00e4\u00e4neen kysymyksen \u201dPit\u00e4isik\u00f6 minun kirjoittaa paleofiktiota?\u201d. En vastannut siihen silloin (eiv\u00e4tk\u00e4 muutkaan panelistit) enk\u00e4 ole sitovia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 sittemmink\u00e4\u00e4n tehnyt, mutta… ehk\u00e4, joskus. Kenties. Jos syntyy sellainen tarinanitu, joka olisi mielek\u00e4st\u00e4 sijoittaa paleoliittiselle kivikaudelle.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vallitsi pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4sitys, ett\u00e4 ihmiskunnan esihistoriassa tapahtui nelisenkymment\u00e4tuhatta vuotta sitten jonkinlainen \u00e4lyllinen nytk\u00e4hdys. T\u00e4m\u00e4 nytk\u00e4hdys teki meist\u00e4 sit\u00e4 mit\u00e4 me olemme \u2013 sai meid\u00e4t puhumaan, ajattelemaan abstrakteja ja tekem\u00e4\u00e4n taidetta. Pohtimaan muutakin kuin mist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 seuraava ateria tai miten v\u00e4ltty\u00e4 muiden mets\u00e4st\u00e4jien kitaan joutuminen. Vallitsi … Jatka artikkeliin Taidetta kotiluoliin<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[65,13,11,21,18,19,37],"tags":[],"class_list":["post-6573","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-innoittajia","category-kirjailijaelamaa","category-kirjoittaminen","category-kulttuuri","category-meni-jo","category-tieteet","category-nedut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6573","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6573"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6573\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6582,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6573\/revisions\/6582"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6573"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6573"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6573"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}