{"id":6569,"date":"2014-10-10T15:41:02","date_gmt":"2014-10-10T13:41:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6569"},"modified":"2014-10-09T15:42:05","modified_gmt":"2014-10-09T13:42:05","slug":"ylpeyden-ja-noyryytysten-jalkeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6569","title":{"rendered":"Ylpeyden ja n\u00f6yryytysten j\u00e4lkeen"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>M<\/big>atkalukemiseksi on hyv\u00e4 valita jotakin kevytt\u00e4<\/strong>, mahdollisesti sellaista jonka voi huoletta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 matkakohteeseen muiden iloksi. Tai s\u00e4hk\u00f6kirjanlukijan, jossa kulkee kokonainen kirjasto helposti mukana. Minulla oli tosin Kiinan-reissulla, kaikkine v\u00e4lilentoineen, jotakin jota oli hyvin hankalaa saada sullottua lentokoneen istuintaskuun: tuhatsivuinen tiiliskivi.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Hs%fc_9005.jpg\" alt=\"\" width=\"640\" height=\"518\" \/><\/p>\n<p>Immanuel C. Y. Hs\u00fc (1923\u20132005, alkuper\u00e4inen nimi pinyin-translitteroituna X\u00fa Zh\u014dngyu\u0113) oli eritt\u00e4in arvostettu Kiinan-tutkija ja <em>The Rise of Modern China<\/em> (Oxford University Press 2000, t\u00e4ydennetty laitos alkuaan vuonna 1970 ilmestyneest\u00e4 teoksesta) on h\u00e4nen tunnetuin julkaisunsa.<\/p>\n<p>Kuten Hs\u00fc esipuheessaan ilmoittaa, Kiinan viimeisen vuosisadan historiaa on vaikeaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tuntematta parin edelt\u00e4v\u00e4n vuosisadan historiaa. Niinp\u00e4 teos alkaa 1600-luvun puoliv\u00e4list\u00e4, jolloin mat\u0161ujen Qing-dynastia kaappasi Kiinan vallan korruptoituneelta ja v\u00e4s\u00e4ht\u00e4neelt\u00e4 Ming-dynastialta, ja samaan aikaan Kiinan vesill\u00e4 alkoi ensi kertaa liikkua eurooppalaisia laivoja.<\/p>\n<p>Nyky\u00e4\u00e4n on aikamoisen vaikeaa k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, miten eristyksiss\u00e4 omassa omahyv\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n Kiina oli siihen asti ollut, ja yritti olla viel\u00e4 hyv\u00e4n aikaa. Ei maalla ollut muita tasaveroisia neuvottelukumppaneita ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n, vain heikompia barbaari- ja vasallivaltioita. Viel\u00e4 1800-luvun loppupuolellakin hallinnolle oli t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ajatus, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiin pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ulkomaalaisia diplomaatteja asumaan vakinaisesti. Siihen asti oli riitt\u00e4nyt aivan hyvin, ett\u00e4 ulkomaiden l\u00e4hetyst\u00f6t tulivat tuomaan kunnianosoituslahjansa keisarille ja h\u00e4ipyiv\u00e4t saman tien kotimaihinsa. Ylimielisyydelle oli syyns\u00e4: Kiina oli ollut Aasian kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6n kulttuurikeskus ja voimakkain valtio vuosisatojen ajan. Mutta se ei ollut sit\u00e4 en\u00e4\u00e4. Viimeist\u00e4\u00e4n oopiumsodat olivat osoittaneet, ettei Kiina en\u00e4\u00e4 pystynyt puolustamaan omaa aluettaan, ja ulkovallat \u2013 etenkin eurooppalaiset mutta my\u00f6s japanilaiset \u2013 k\u00e4yttiv\u00e4t tilaisuutta hyv\u00e4kseen. 1800-luku ja 1900-luvun alkupuoli olivat yht\u00e4 n\u00f6yryytysten sarjaa. Kiinaan alettiin maailmalla suhtautua sen koon ja vaikutusvallan arvoisella tavalla vasta 1970-luvulta alkaen, kun maan diplomaattinen ja taloudellinen erist\u00e4minen\/erist\u00e4ytyminen alkoi p\u00e4\u00e4tty\u00e4. Sittemmin kehitys onkin ollut vauhdikasta: t\u00e4m\u00e4n vuosikymmenen loppuun menness\u00e4 Kiina on todenn\u00e4k\u00f6isesti maailman suurin talous.<\/p>\n<p>(T\u00e4m\u00e4n(kin) kirjan j\u00e4lkeen on surkuhupaista seurata muiden entisten suurvaltojen ja tulevien entisten suurvaltojen sinnik\u00e4st\u00e4, mutta toivotonta pyristely\u00e4 oman verrattomuutensa kuplassa. Ven\u00e4j\u00e4n ohella tulevat mieleen tietenkin Britannia, Ranska ja, pikku hiljaa, my\u00f6s Yhdysvallat.)<\/p>\n<p>N\u00f6yryytysten ja silkan sumeilemattoman hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n aiheuttama katkeruus on n\u00e4kynyt maan tunnelmissa ja politiikassa pitk\u00e4\u00e4n. Se vaikutti my\u00f6s kommunisti-Kiinan v\u00e4lirikkoon Neuvostoliiton kanssa 1950-luvulla, kun kiinalaiset saivat tarpeekseen alempiarvoisten ulkomaalaisten komentelusta ja p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t jatkaa sosialismin rakentamista omin voimin ja Maon ajatuksin. Neuvostoliitto ei ottanut v\u00e4lirikkoa kovinkaan hyvin. Minulle oli aivan uusi tieto, ett\u00e4 neuvostojohto tiedusteli 60- ja 70-luvuilla aivan vakavissaan Yhdysvalloilta, pahastuisivatko jenkit jos NL tuhoaisi Kiinan ydinlaitokset pikkupikkiriikkisill\u00e4 ydinpommi-iskuilla. Kaikeksi onneksi amerikkalaisilla oli j\u00e4rki p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Kahden suurimman sosialistisen yhteiskunnan keskin\u00e4inen kinastelu ja v\u00e4liin aivan avoin sodank\u00e4ynti ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 nopeutti Neuvostoliiton romahdusta taloudellisten resurssien huvetessa. Kiina selvisi paremmin \u2013 tosin sosialismia tai kommunismia ei maassa taida en\u00e4\u00e4 juuri olla miss\u00e4\u00e4n muualla kuin johtavan puolueen nimess\u00e4 ja juhlapuheissa. Maa muistuttaa nyky\u00e4\u00e4n pikemminkin etel\u00e4amerikkalaista oikeistodiktatuuria, jossa talous ja taloudelliset toimijat m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t kaikesta. Paikallistasolla korruptio ja hallinnon toimimattomuus lienee jo saavuttanut Ming- ja Qing-dynastioiden loppuaikojen tason, ja sen ovat huomanneet valtakunnan tason p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4tkin jo kauan sitten. Kiinassa dynastiat ovat nimitt\u00e4in useinmiten vaihtuneet talonpoikaiskapinoiden ansiosta* \u2013 kungfutselaisen opin mukaan kelvoton hallitsija menett\u00e4\u00e4 taivaallisen mandaattinsa hallita \u2013 ja nykyjohto on keskittynyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki kapina-ajatukset mahdollisimman visusti kurissa.<\/p>\n<p>Hs\u00fcn historiikki pit\u00e4ytyy enimm\u00e4kseen aika neutraaleissa \u00e4\u00e4nenpainoissa niin keisarikunnan, Kiinan tasavallan, Kiinan kansantasavallan kuin Taiwaninkin (virallisesti Kiinan tasavalta) asioiden suhteen. Joissain kohti t\u00e4m\u00e4 neutraalius muistuttaa tosin v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4: Hs\u00fc mainitsee 1950-luvun \u201dSuuren harppauksen\u201d kauden negatiivisista puolista teollisuustuotannon romahduksen, mutta ei kerro sanallakaan niist\u00e4 (ilmeisesti) miljoonista kiinalaisista, jotka kuolivat n\u00e4lk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n huonosti mietityn ja viel\u00e4 huonommin toteutetun teollistamisen edist\u00e4misyrityksen aikana. Mutta kirjan n\u00e4k\u00f6kulma on muutenkin usein kovin hallinnollispainotteinen. Mielell\u00e4ni olisin kuullut enemm\u00e4n esimerkiksi siit\u00e4, miten Kiinan tasavallan ensimm\u00e4iset vaalit k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin 1920-luvun alussa: ketk\u00e4 olivat \u00e4\u00e4nioikeutettuja, keill\u00e4 oli (k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4kin) mahdollisuus \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, miten ehdokasasettelu ja kampanjointi toteutettiin maassa, jonka v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli tuolloin valtaosa lukutaidottomia. Nyt Hs\u00fc tarjoaa vain suppeita vaalituloksia.<\/p>\n<p>Puutteistaan huolimatta <em>The Rise of Modern China<\/em> on mainio, luistavasti kirjoitettu esitys Kiinan muutoksen vuosisadoista. Suosittelen sit\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4sti, mutta valitettavasti en voi lainata omaa kappalettani kenellek\u00e4\u00e4n. Sen sivunlaidat ja sis\u00e4kannet toimivat nimitt\u00e4in reissun aikana muistikirjoina ja t\u00e4ytin alleviivauksilla, kommenteilla, juoni-ideoilla ja kaikenlaisilla muilla huomautuksilla. Lis\u00e4ksi taittelin sivujen kulmat koirankorville. (\u00c4lk\u00e4\u00e4 te tehk\u00f6 kirjoillenne mit\u00e4\u00e4n samanlaista, ellei siihen ole hyv\u00e4\u00e4 syyt\u00e4.) T\u00e4m\u00e4 kappale mennee sitten joskustulevaisuudessa Suomalaisen Kirjallisuuden seuran kirjailija-arkistoon yhdess\u00e4 muiden <em>Hunan<\/em>-romaanin mapitettujen muistiinpanojen ja materiaalien mukana.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Hs%fc_9007.jpg\" alt=\"\" width=\"640\" height=\"427\" \/><\/p>\n<p>___<br \/>\n<small>* Itse asiassa sek\u00e4 Han-dynastian ensimm\u00e4inen keisari Gauzu (206\u2013195 eKr.) ett\u00e4 Ming-dynastian ensimm\u00e4inen keisari Hongwu (1368\u201398 jKr.) nousivat talonpoikaisluokasta, ainakin j\u00e4lkimm\u00e4inen viel\u00e4 perin k\u00f6yhist\u00e4 oloista.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Matkalukemiseksi on hyv\u00e4 valita jotakin kevytt\u00e4, mahdollisesti sellaista jonka voi huoletta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 matkakohteeseen muiden iloksi. Tai s\u00e4hk\u00f6kirjanlukijan, jossa kulkee kokonainen kirjasto helposti mukana. Minulla oli tosin Kiinan-reissulla, kaikkine v\u00e4lilentoineen, jotakin jota oli hyvin hankalaa saada sullottua lentokoneen istuintaskuun: tuhatsivuinen tiiliskivi. Immanuel C. Y. Hs\u00fc (1923\u20132005, &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6569\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Ylpeyden ja n\u00f6yryytysten j\u00e4lkeen<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43,5,11,47,54],"tags":[],"class_list":["post-6569","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kiina","category-kirjallisuus","category-kirjoittaminen","category-lahdeaineistoa","category-hunan"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6569","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6569"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6569\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6572,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6569\/revisions\/6572"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6569"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6569"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6569"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}