{"id":6499,"date":"2014-08-21T12:08:42","date_gmt":"2014-08-21T10:08:42","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6499"},"modified":"2014-08-21T12:08:42","modified_gmt":"2014-08-21T10:08:42","slug":"uutta-musiikkia-minulle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6499","title":{"rendered":"Uutta musiikkia (minulle)"},"content":{"rendered":"

O<\/big>len moneen kertaan todennut, ett\u00e4 musiikkifestivaalien paras puoli<\/strong> on, ett\u00e4 siell\u00e4 voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 katsomaan ja kuulemaan musiikkia, josta ei ole koskaan arvannut edes kuvitella diggailevansa. T\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 on tullut l\u00f6ydetty\u00e4 huikeita helmi\u00e4: Tinariwen ja Junoon Roskildessa, Vusi Mahlasela Maailma kyl\u00e4ss\u00e4ss\u00e4 ja viimeksi Hopeaj\u00e4rvi Naamoissa.<\/p>\n

Vaikka Helsingin juhlaviikot ei olekaan festivaali t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 \u2013 se on sarjauseiden viikkojen aikana j\u00e4rjestett\u00e4vi\u00e4 konsertteja ja muita tapahtumia, joihin kuhunkin pit\u00e4\u00e4 ostaa oma lippu \u2013 se tarjosi minulle eilen illalla t\u00e4llaisen uutuudenlumokokemuksen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Azam Alin & Niyazin konserttiin oli tullut kauan sitten kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 hankittua liput sellaisella kevyen huolettomalla \u201diranilaista musiikkia, toi voisi olla kiinnostavaa\u201d -pohjalla eik\u00e4 artistin tekemisi\u00e4 tai levytt\u00e4misi\u00e4 ollut sittemmink\u00e4\u00e4n tullut tutkailtua. Ennen keikkaa lavalla odottelevat ly\u00f6m\u00e4- ja kielisoittimet antoivat odotella jotakin kiinnostavaa, toisaalta lavalla yht\u00e4 lailla odottelevat kolme l\u00e4pp\u00e4ri\u00e4 vaikuttivat ep\u00e4ilytt\u00e4vilt\u00e4: vaikka itsekin teen musiikkia nyky\u00e4\u00e4n varsin tietokoneavusteisesti ja k\u00e4yt\u00e4n sekvensserill\u00e4 rakennettuja rytmej\u00e4, en ole koskaan oikein saanut makua konserttitilanteessa sekvenssereilt\u00e4 soitettuun \u201dpuolikuolleeseen\u201d musiikkiin.<\/p>\n

Huoli oli kuitenkin turha. Kappaleiden perusrytmiikkaa tuli jonkin verran \u201dkoneilta\u201d, mutta ns. oikeat soittimet olivat yht\u00e4 kaikki p\u00e4\u00e4osassa. Sekvenssitkin oli rakennettu niin huolella ja joustaviksi, ett\u00e4 niit\u00e4 soittava ja k\u00e4sittelev\u00e4 kosketinsoittaja Gabriel Ethier pystyi reagoimaan muiden soittoon \u2013 ja p\u00e4invastoin: setiss\u00e4 oli instrumentaali, jonka Ethier oli kuulemma s\u00e4velt\u00e4nyt samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4: \u201dMulla on uusi biisi, voitaiskos soittaa t\u00e4\u00e4 illalla?\u201d<\/p>\n

Niyazin musiikki on \u2013 kuten paras musiikki usein \u2013 perinteen k\u00e4denojennus globaalille modernille. Iranilaiset melodiat ja kielisoittimet paiskasivat reilusti ja tasaveroisina k\u00e4tt\u00e4 enimm\u00e4kseen afrikkalaisille ly\u00f6m\u00e4soittimille (joita soitti loistava Habib Meftah Boushehri) sek\u00e4 japanilaiselle elektroniikalle. Paketin t\u00e4ydensi viel\u00e4 kertakaikkisen komea\u00e4\u00e4ninen ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 laulaja Azam Ali. Ei ihme, ettei v\u00e4ke\u00e4 juuri tarvinnut houkutella tanssimaan, ja istumaan j\u00e4\u00e4neetkin saivat groovea, melodiaa ja harmoniaa koko rahan edest\u00e4.<\/p>\n

Azam Ali ei kauhean mielell\u00e4\u00e4n esit\u00e4 v\u00e4lispiikkej\u00e4 \u2013 niin h\u00e4n sanoi pitk\u00e4ss\u00e4 v\u00e4lispiikiss\u00e4, jossa h\u00e4n selitti meid\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ja sivistym\u00e4tt\u00f6mien iloksi yhtyeens\u00e4 taustoja: nyky\u00e4\u00e4n Kanadassa toimiva viisikko koostuu yhdest\u00e4 turkkilaisesta, yhdest\u00e4 kanadalaisesta ja kolmesta Iranin islamilaista vallankumousta paenneesta, jotka eiv\u00e4t ole koskaan saaneet esiinty\u00e4 kotimaassaan, vaikka heid\u00e4n musiikkinsa onkin yh\u00e4 edelleen v\u00e4kev\u00e4sti iranilaista. T\u00e4m\u00e4n pienoispuheen j\u00e4lkeen musiikki soljui laulusta toiseen luontevana, orgaanisena, el\u00e4v\u00e4n\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa yhtye oli p\u00e4\u00e4stetty aloittamaan sen verran ajoissa, ett\u00e4 hyv\u00e4nmittaisen setin j\u00e4lkeen ehdittiin kuulla viel\u00e4 yksi encorekin.<\/p>\n

Ennen Niyazia esiintyneiden Wimme Saaren ja Tapani Rinteen musiikki oli hieman tutumpaa, mutta kaksikon yhteisesityksi\u00e4 en muista t\u00e4t\u00e4 ennen kuulleeni. Rinteen tavassa k\u00e4ytell\u00e4 bassoklarinettia ja efektilaitteita oli v\u00e4h\u00e4n samaa asennetta ja idaa mit\u00e4 itse olen kokeillut omien lausunta- ja laulantaesitysteni kanssa baritonikitaralla ja dobrolla. Saaren joikaus toimi erinomaisena parina n\u00e4ille elektroakustisille \u00e4\u00e4nimaisemille.<\/p>\n

Hmmm. Illan molemmat esitykset tarjosivat ajattelun aihetta, innoitusta ja ideoita my\u00f6s omille tekemisilleni. Siin\u00e4kin suhteessa tavattoman antoisa ilta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen moneen kertaan todennut, ett\u00e4 musiikkifestivaalien paras puoli on, ett\u00e4 siell\u00e4 voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 katsomaan ja kuulemaan musiikkia, josta ei ole koskaan arvannut edes kuvitella diggailevansa. T\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 on tullut l\u00f6ydetty\u00e4 huikeita helmi\u00e4: Tinariwen ja Junoon Roskildessa, Vusi Mahlasela Maailma kyl\u00e4ss\u00e4ss\u00e4 ja viimeksi Hopeaj\u00e4rvi Naamoissa. Vaikka … Jatka artikkeliin Uutta musiikkia (minulle)<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[51,18,15],"tags":[],"class_list":["post-6499","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elavana","category-meni-jo","category-musiikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6499","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6499"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6499\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6502,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6499\/revisions\/6502"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6499"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6499"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6499"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}