{"id":6490,"date":"2014-08-08T17:04:22","date_gmt":"2014-08-08T15:04:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6490"},"modified":"2014-08-08T17:04:22","modified_gmt":"2014-08-08T15:04:22","slug":"viimeiset-ihmiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6490","title":{"rendered":"Viimeiset ihmiset"},"content":{"rendered":"

O<\/big>lette varmaankin huomanneet, ett\u00e4 olen jo pitk\u00e4\u00e4n ollut kiinnostunut<\/strong> ihmislajien kehityksest\u00e4 ja, ennen kaikkea, niist\u00e4 useista ihmislajeista jotka eiv\u00e4t selvinneet hengiss\u00e4 viimeisen puolen miljoonan vuoden lukuisista ilmasto- ja muista myllerryksist\u00e4. J\u00e4ljell\u00e4 on yksi ainoa, geneettisesti eritt\u00e4in yhten\u00e4inen laji. Geneettinen yhten\u00e4isyys viittaa siihen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin lajimme on jossakin l\u00e4hiesihistorian vaiheessa koostunut hyvin pienest\u00e4 joukosta \u2013 ollut sukupuuton partaalla.<\/p>\n

T\u00e4llainen tulos antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei ihmistyyppinen el\u00e4in ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kovinkaan onnistunut evoluution tuote. Samanlaista ominaisuuskirjoa \u2013 korkea \u00e4lykkyys, hyv\u00e4 v\u00e4lineist\u00f6 ymp\u00e4rist\u00f6n manipulointiin, ty\u00f6kaluihin turvautuminen, isot eusosiaaliset yhteis\u00f6t ja niin edelleen \u2013 ei ole juuri n\u00e4kynyt muissakaan Maan el\u00e4inkunnan haaroissa, vaikka useimmat evoluution \u201dhyv\u00e4t ideat\u201d tuntuvat kehittyv\u00e4n itsen\u00e4isesti tuolla ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ajatellaan vaikka kalamaista pyrst\u00f6\u00e4, jollainen on sittemmin kehittynyt my\u00f6s valaille, vaikkakin vaakasuoraan kalojen pystysuunnan sijaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 suhteessa odotin aika paljon arvostetun ihmissuvun esihistorian, paleontologi Chris Stringerin vasta suomennetusta kirjasta Vain yksi j\u00e4i \u2013 Miten meist\u00e4 tuli ainoa ihmislaji<\/em> (Gaudeamus 2014, alkuteos julkaistu nimill\u00e4 The Origin of Our Species<\/em> ja Lone Survivors: How We Came to Be the Only Humans on Earth<\/em>). En odottanut selkeit\u00e4 tai yksiselitteisi\u00e4 vastauksia esimerkiksi neandertalilaisten katoamisen syist\u00e4, koska sellaisia on kerta kaikkiaan mahdotonta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pari\u2013kolmekymment\u00e4tuhatta vuotta tapahtuneen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Totta puhuen en my\u00f6sk\u00e4\u00e4n odottanut n\u00e4in sekavaa ja hajanaista kirjaa.<\/p>\n

Stringer pudottelee luku toisensa j\u00e4lkeen detaljeja sek\u00e4 paleontologian historiasta ett\u00e4 uusimmista tieteellisist\u00e4 havainnoista ja teorioista ilman ett\u00e4 paketista tulisi miss\u00e4\u00e4n vaiheessa johdonmukaista ja selke\u00e4\u00e4 kokonaisesityst\u00e4 tieteenalan historiasta tai nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksell\u00e4 ja sen toimittamisella on tuntunut olleen lis\u00e4ksi kova kiire, sen verran k\u00f6mpel\u00f6n anglistista teksti\u00e4 kokenut tietokirjailija Jorma Keskitalo on k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4nyt.<\/p>\n

Kirjasta saa eniten irti silloin, jos jo tiet\u00e4\u00e4 aiheesta yht\u00e4 ja toista. T\u00e4ll\u00f6in on helpompi asettaa oikeaan viitekehykseen kirjan sivuilla putkahtelevat nippelitiedot ja detaljit. Silloin siit\u00e4 on mahdollista my\u00f6s oppia jotakin. Itse l\u00f6ysin yht\u00e4 ja toista uutta ja antoisaa. Jouduin my\u00f6s korjaamaan aikaisempia k\u00e4sityksi\u00e4ni. Olen esimerkiksi spekuloinut, miltei kuvitellutkin, ett\u00e4 eurooppalaisten vaalea iho ja hiukset saattaisivat olla perint\u00f6\u00e4 neandertalilaiselta osalta esivanhemmistoamme. Stringer kuitenkin kertoo, ett\u00e4 neduilla oli t\u00e4ss\u00e4 suhteessa erilainen geeniversio kuin meill\u00e4, joten jos heik\u00e4l\u00e4isill\u00e4 on asian kanssa tekemist\u00e4, kyse on luultavasti siit\u00e4 ett\u00e4 vaaleatukkamutaatio on p\u00e4\u00e4ssyt Homo sapiens<\/em> -yhteis\u00f6iss\u00e4 muotiin ja arvostukseen siksi ett\u00e4 naapurin nedutkin ovat olleet blondeja.<\/p>\n

Muoti ja kulttuurivaikutteet tulevat Stringerin tekstiss\u00e4 muutenkin paljon esille, ja h\u00e4n arvelee monien asioiden tapahtuneen pikemminkin t\u00e4t\u00e4 kautta kuin geneettisesti. Nykyihmisen vahvin valtti vaikeissa ilmasto- ja muissa ymp\u00e4rist\u00f6oloissa on hyvinkin saattanut olla muotitietoisuus \u2013 tai, laajemmin ajatellen, kyky omaksua nopeasti jotakin mit\u00e4 kaverit tai oudommatkin tyypit ovat aikaisemmin tulleet keksahtaneeksi, ja kyky jalostaa ajatusta eteenp\u00e4in. Neandertalilaisia (ilmeisesti) isommat yhteis\u00f6t ovat t\u00e4t\u00e4 kyky\u00e4 edist\u00e4neet ja vaalineet, vaikka vaikuttaa silt\u00e4 ett\u00e4 neduillakin on ollut taipumuksia omaksua naapureiltaan kaikenlaista nokkelaa.<\/p>\n

Mutta silti paljon j\u00e4\u00e4 yh\u00e4 arvoitukseksi ja vapaan spekuloinnin varaan. My\u00f6s se, mit\u00e4 sukua me oikeastaan olemme neandertalilaisille, ja ovatko ns. heidelberginihmiset olleet meid\u00e4n molempien esivanhempia. Stringer on ilahduttavan avoin siit\u00e4, miten nopeasti teoriat ovat viimeisten vuosikymmenien aikana muuttuneet: h\u00e4nen aloittaessaan uraa yleisen\u00e4 k\u00e4sityksen\u00e4 oli ett\u00e4 ihmislaji on kehittynyt yht\u00e4 aikaa eri puolilla maailmaa ja Afrikka on ollut l\u00e4hinn\u00e4 vastaanottavana p\u00e4\u00e4n\u00e4. Pian Stringer itsekin alkoi kannattaa ns. RAO-teoriaa (Recent African Origin<\/em>), jonka mukaan jotakuinkin kaikki oleellinen kehitys on tapahtunut Afrikassa ja sielt\u00e4 on poistunut ainoastaan hyvin pieni ja geneettisesti yhten\u00e4inen porukka, josta on tullut kaikkien muiden maanosien ihmisten kantavanhempia (ja jotka my\u00f6s risteytyiv\u00e4t neandertalilaisten, denisovalaisten ja muidenkin varhaisempien, aikaisemmin Afrikasta l\u00e4hteneiden ihmislajien j\u00e4lkel\u00e4isten kanssa). Nyttemmin ilmeisesti suositaan er\u00e4\u00e4nlaista v\u00e4limuotoa, jonka mukaan lajimme on kehittynyt enimm\u00e4kseen Afrikassa, mutta jotain on tapahtunut toisaallakin. Paleoantropologia on nopeasti kehittyv\u00e4 tieteenala, sill\u00e4 tutkimusmenetelm\u00e4t paranevat vauhdilla. Aikaisemmin kovin eurooppakeskeinen fossiiliaineistokin on pikku hiljaa tasapuolistumassa, ja teoria on kelvollinen tasan niin kauan kuin se sopii havaintoaineistoon. Aivan viime p\u00e4ivin\u00e4kin on tullut uutta tietoa: Stringerin useaan otteeseen mainitsema \u201dhobitti\u201d eli floresinihminen saattaa sittenkin olla Downin syndroomasta k\u00e4rsiv\u00e4 nykyihminen eik\u00e4 erillinen, k\u00e4\u00e4pi\u00f6kokoinen laji<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olette varmaankin huomanneet, ett\u00e4 olen jo pitk\u00e4\u00e4n ollut kiinnostunut ihmislajien kehityksest\u00e4 ja, ennen kaikkea, niist\u00e4 useista ihmislajeista jotka eiv\u00e4t selvinneet hengiss\u00e4 viimeisen puolen miljoonan vuoden lukuisista ilmasto- ja muista myllerryksist\u00e4. J\u00e4ljell\u00e4 on yksi ainoa, geneettisesti eritt\u00e4in yhten\u00e4inen laji. Geneettinen yhten\u00e4isyys viittaa siihen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin lajimme … Jatka artikkeliin Viimeiset ihmiset<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,19,37],"tags":[],"class_list":["post-6490","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-tieteet","category-nedut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6490","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6490"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6490\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6493,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6490\/revisions\/6493"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6490"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6490"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6490"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}