{"id":647,"date":"2009-04-26T13:56:34","date_gmt":"2009-04-26T10:56:34","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=647"},"modified":"2010-07-15T16:36:48","modified_gmt":"2010-07-15T13:36:48","slug":"lahde-lanteen-saavut-itaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=647","title":{"rendered":"L\u00e4hde l\u00e4nteen, saavut it\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Laurence Bergreen<\/strong>: Yli maan \u00e4\u00e4ren: Magalh\u00e3esin kohtalokas purjehdus maailman ymp\u00e4ri<\/strong><\/em>. Suomentanut Riikka toivanen. John Nurmisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 2008.<\/big><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

O<\/strong><\/big>len ollut oikeastaan koko ik\u00e4ni kiinnostunut merenkulun historiasta ja l\u00f6yt\u00f6retkist\u00e4. Kirjastojen\u00a0 aihetta k\u00e4sittelev\u00e4 valikoima tuli luettua moneen kertaan l\u00e4pi. Siit\u00e4 huolimatta en ole koskaan tutustunut kovinkaan perusteellisesti ensimm\u00e4iseen (tunnettuun) Maapallon ymp\u00e4ri purjehtineeseen retkikuntaan. Ilmeisesti matkasta ei ole edes kirjoitettu niin paljon kuin esimerkiksi Kolumbuksen matkoista.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4kohdat ovat tietysti tuttuja: Espanjan kuningas Kaarle V nosti ”Maustesaarten armadan” komentajaksi portugalilaisen maahanmuuttajan Fern\u00e3o de Magalh\u00e3esin. Viisi alusta l\u00e4hti matkaan vuonna 1519, niist\u00e4 yksi ainoa, Victoria<\/em>, palasi kotiin vuonna 1522 mukanaan kahdeksantoista eloonj\u00e4\u00e4nytt\u00e4 Juan Sebasti\u00e1n Elcanon johdolla. Magalh\u00e3es itse oli kuollut Filippiineill\u00e4 taistelussa alkuasukkaiden kanssa ennen kuin h\u00e4nen laivastonsa oli p\u00e4\u00e4ssyt m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4h\u00e4n: Maustesaarille eli Molukeille. Tuttua oli my\u00f6s retkikunnan taloudellis-poliittinen tausta: vuonna 1494 paavi oli moraalittomalla ja vastuuttomalla tavalla jakanut maailman kahtia Espanjan ja Portugalin kesken. Toinen pallonpuolisko oli Espanjan hyv\u00e4ksik\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, toinen Portugalin. Magalh\u00e3esin retkikunnan tarkoitus oli osoittaa, ett\u00e4 Maustesaaret \u2013 ja niill\u00e4 kasvava kultaakin kalliimpi neilikka – olivat Espanjan puolella.<\/p>\n

(N\u00e4inh\u00e4n ei ollut: p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n lopulta perille retkikunta n\u00e4ki jo oman aikansa alkeellisilla navigointiv\u00e4lineill\u00e4 olevansa v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella demarkaatiopituuspiiri\u00e4.)<\/p>\n

Viel\u00e4 1970-luvulla l\u00f6yt\u00f6retkien historiasta kertovissa kirjoissa oli tapana v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 ja hyssytell\u00e4 urheiden eurooppalaisten tutkimusretkikuntien pimeit\u00e4 puolia. Silti jo silloin k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ettei Magalh\u00e3esin laivastolla tosiaankaan mennyt hyvin. Espanjalaiset inhosivat maahanmuuttaja-amiraaliaan ja retkikunta oli jatkuvasti kapinan partaalla. Bergreenilt\u00e4 opin, ett\u00e4 kapinoita todella tapahtuikin, jopa useita: yksi retkikunnan aluksista jopa k\u00e4\u00e4ntyi takaisin kotiin Espanjaan juuri kun oli l\u00f6ydetty pitk\u00e4\u00e4n etsitty salmi, joka johti Atlantilta Tyynelle valtamerelle, se joka nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan Magalh\u00e3esinsalmena.<\/p>\n

Magalh\u00e3esissa itsess\u00e4\u00e4n tuntuu kiteytyneen kaikki nykyisten(kin) yritysjohtajien ja muiden oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 huippuyksil\u00f6iden huonot puolet: omahyv\u00e4isyys, j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isen sokea usko omaan erehtym\u00e4tt\u00f6myyteen ja omiin visioihin, t\u00e4ydellinen kyvytt\u00f6myys edes yritt\u00e4\u00e4 tulla toimeen ty\u00f6toveriensa kanssa. H\u00e4nen kuolinsyykseen voisi hyvin merkit\u00e4 silkan typeryyden. Sen sijaan ett\u00e4 h\u00e4n olisi Filippiineill\u00e4 yksinkertaisesti t\u00e4ydent\u00e4nyt laivojensa varastot, palkannut luotseja opastamaan retkikuntaa Molukeille ja l\u00e4htenyt matkaan, h\u00e4n sai p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 sotkeutua paikallisten pikkuvaltioiden keskin\u00e4iseen valtapolitiikkaan ja demonstroida espanjalaisten sotilaallista ylivoimaa. Toisin kuin v\u00e4h\u00e4n fiksummat Cort\u00e9s ja Pizarro*, h\u00e4n kielt\u00e4ytyi tarjotusta paikallisesta avusta ja yritti maihinnousua kilpailevan kuningaskunnan saarelle pelkkien espanjalaisten voimin – arvattavin tuloksin.<\/p>\n

Bergreen puhuu avoimesti my\u00f6s espanjalais-portugalilaisen retkikunnan rasismista, Kukaan ei tied\u00e4, montako ihmist\u00e4 kotiin palaavalla Victorialla<\/em> todellisuudessa oli: ei-eurooppalaisia ”alkuasukkaita” ei nimitt\u00e4in laskettu eik\u00e4 kirjattu. Rasismi ylsi tosin tasapuolisesti armadan maahanmuuttajataustaisiin j\u00e4seniin, sek\u00e4 portugalilaisiin ett\u00e4 italialaisiin. Keskeisen\u00e4 syyn\u00e4 kapinointiin olikin, ett\u00e4 syntyper\u00e4iset espanjalaisupseerit uskoivat Magalh\u00e3esin suosivan p\u00e4\u00e4llyst\u00f6valinnoissaan maanmiehi\u00e4\u00e4n oikeiden espanjalaisten sijaan. N\u00e4m\u00e4 maahanmuuttokriittiset kulttuurirelativismin inhoajat suhtautuivat tosin omiin maanmiehiins\u00e4 yht\u00e4 halveksivasti silloin, kun kyse oli heid\u00e4n omista laivamiehist\u00f6ist\u00e4\u00e4n. Vaikka houreinen ajatus alempien yhteiskuntaluokkien huonommuuden ja tyhmemmyyden perinn\u00f6llisyydest\u00e4 kiteytettiin darwinismia v\u00e4\u00e4ristellen vasta 1800-luvulla, siihen uskottiin vankasti jo uuden ajan alussa.<\/p>\n

(T\u00e4ss\u00e4 valossa on sin\u00e4ns\u00e4 kiinnostavaa, miten usein Bergreenill\u00e4 tuntuu olevan tarvetta korostaa, ettei retkikunnan j\u00e4\u00e4nn\u00f6sten komentajaksi lopulta kohonnut Elcano ollut ”oikea” espanjalainen vaan baski. Elcano itse ei tunnu joutuneen etnisen sorsimisen kohteeksi, joskin h\u00e4n harjoitti sit\u00e4 itse samassa rintamassa muiden espanjalaisten kanssa.)<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan Bergreen onnistuu valottamaan hienosti Magalh\u00e3esin retkikunnan raskasta ja vaiheikasta matkaa. H\u00e4n tuo my\u00f6s hyvin esiin pitkien merimatkojen tylsyyden: suurin osa matka-ajasta meni enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n odotteluun rannattomalla merell\u00e4 ja sen pelk\u00e4\u00e4miseen, tappaako myrsky, n\u00e4lk\u00e4, jano vai keripukki. Sellaisissa oloissa homostelusta kiinnij\u00e4\u00e4neen laivapojan oikeudenk\u00e4ynti ja teloituskin k\u00e4yv\u00e4t viihteest\u00e4.<\/p>\n

John Nurmisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 ansaitsee my\u00f6s kiitosta sinnikk\u00e4\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 merihistoriaa k\u00e4sittelev\u00e4n laatukirjallisuuden k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 ja julkaisemisesta.<\/p>\n

—<\/p>\n

* Yh\u00e4 edelleen historiankirjoissa(kin) helposti unohdetaan, etteiv\u00e4t atsteekkien ja inkojen raakojen sotilasdiktatuurien nopeat romahtamiset suinkaan johtuneet siit\u00e4 ett\u00e4 Cort\u00e9silla ja Pizarrolla olisi ollut pist\u00e4\u00e4 ylivoimaista armeijaa vastaan ylivertainen aseistus. Itse asiassa Cort\u00e9silla ja Pizarrolla oli noin kymmenkertainen miesylivoima: pient\u00e4 espanjalaisjoukkoa t\u00e4ydensiv\u00e4t hirmuvaltaa vastaan taistelevien intiaanikansojen soturit. Se ratkaisi pelin, ei pari suustaladattavaa tussaria, joiden lataamiseen kuluvana aikana aloittelevakin jousimies ehti t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 ja ampua kymmenkunta tappavaa nuolta. Eurooppalaisen perinteen mukaisesti voitokkaat espanjalaiset unohtivat liittolaistensa osuuden heti kun n\u00e4it\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarvittu – samoin heid\u00e4n kanssaan solmimansa sopimukset. Silmitt\u00f6m\u00e4n raaka hirmuvalta jatkui miltei muuttumattomana, vaikka hallitsija asuikin nyt kauempana.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laurence Bergreen: Yli maan \u00e4\u00e4ren: Magalh\u00e3esin kohtalokas purjehdus maailman ymp\u00e4ri. Suomentanut Riikka toivanen. John Nurmisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 2008. Olen ollut oikeastaan koko ik\u00e4ni kiinnostunut merenkulun historiasta ja l\u00f6yt\u00f6retkist\u00e4. Kirjastojen\u00a0 aihetta k\u00e4sittelev\u00e4 valikoima tuli luettua moneen kertaan l\u00e4pi. Siit\u00e4 huolimatta en ole koskaan tutustunut kovinkaan perusteellisesti ensimm\u00e4iseen … Jatka artikkeliin L\u00e4hde l\u00e4nteen, saavut it\u00e4\u00e4n<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,27,19],"tags":[],"class_list":["post-647","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-matkat","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/647","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=647"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/647\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1990,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/647\/revisions\/1990"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=647"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=647"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=647"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}