![\"\"](\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Pelo_1794.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
O<\/big>len viime p\u00e4ivin\u00e4 \u2013 viikkoina, itse asiassa \u2013<\/strong> palannut j\u00e4lleen Sarah Lotzin Kolmen<\/em><\/a> maailmaan. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s valmistui tammikuussa, mutta kustannustoimittaja kerkesi k\u00e4yd\u00e4 k\u00e4sikirjoitukseni l\u00e4pi vasta nyt, vajaata kahta kuukautta ennen kuin kirjan pit\u00e4isi ilmesty\u00e4. Ja kun olimme saaneet k\u00e4sikirjoituksen korjattua, kesti vain muutamia p\u00e4ivi\u00e4 ennen kuin iteljooni oli oven takana odottamassa taittovedosten kanssa.<\/p>\n (L\u00e4htiess\u00e4\u00e4n iteljooni onnistui rys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4in taloyhti\u00f6n postilaatikkorivist\u00f6\u00e4 ja rikkoi sen. Yhti\u00f6n herrojen pit\u00e4isi olla huomenissa tulossa korjaamaan kehnon ajajan j\u00e4lki\u00e4.)<\/p>\n Taittovedoksina teksti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n kirjalta ja v\u00e4hemm\u00e4n joltakin jota olen itse tehnyt. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 teen omistakin kirjoistani yleens\u00e4 pikaisen taiton ennen kuin n\u00e4yt\u00e4n teksti\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n \u2013 erilaisen n\u00e4k\u00f6isen\u00e4 tekstist\u00e4 pist\u00e4v\u00e4t silm\u00e4\u00e4n aivan eri asiat ja ongelmakohdat.<\/p>\n Kolmen<\/em> tapauksessa teksti n\u00e4ytti t\u00e4ll\u00e4 hieman ulkopuolisemmalla silm\u00e4ll\u00e4 katsottuna ilahduttavan hyv\u00e4lt\u00e4. Lotz kertoo monille puolille maailmaa kiemurtavaa tarinaansa lukuisten kertojien kautta \u2013 kirja on itse asiassa rakennettu er\u00e4\u00e4nlaiseksi haastattelukirjaksi, muka-dokumentiksi nelj\u00e4n toisistaan riippumattoman lento-onnettomuuden p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja sen seurauksista \u2013 ja t\u00e4llaisessa kirjassa t\u00e4ytyy aina yritt\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 tarkkana siit\u00e4, ett\u00e4 saa kunkin (taustaltaan, kotimaaltaan, sosiaaliryhm\u00e4lt\u00e4\u00e4n ja murrealueeltaan) kertojan kuulostamaan itselt\u00e4\u00e4n. Periaatteessa t\u00e4m\u00e4ntyyppisen tekstin voisi hyvin suomentaa niin ett\u00e4 k\u00e4y kirjasta l\u00e4pi kunkin toistuvan kertojan osuudet l\u00e4pi putkeen ja siirtyy sitten seuraavaan kertojaan.* Ainakin t\u00e4ll\u00e4 kertaa tein kirjaa kuitenkin lineaarisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4, alusta loppuun. Mik\u00e4li eteen tulee vastaavalla tavalla rakennettuja k\u00e4\u00e4nn\u00f6shankkeita, saatan kokeilla toisenlaisia tekniikoita. Kirjallisuuden tuottamiseen alusta alkaen rakennetulla Scrivenerill\u00e4<\/a> t\u00e4llainen operaatio on itse asiassa v\u00e4h\u00e4n helpompi hallita kuin perinteisill\u00e4 tekstink\u00e4sittelyohjelmilla.<\/p>\n M<\/big>onen kertojan ongelmaa<\/strong> joudun pohtimaan (j\u00e4lleen kerran) my\u00f6s omassa Hunan<\/em>-romaaniprojektissani, samoin kuin sit\u00e4 miten tehd\u00e4\u00e4n toimiva ja tyylik\u00e4s romaani, joka perustuu oikeisiin historiallisiin tapahtumiin, dokumentteihin ja henkil\u00f6ihin. Siksip\u00e4 Riikka Pelon Finlandia-voittaja Jokap\u00e4iv\u00e4inen el\u00e4m\u00e4mme<\/em> (Teos 2013) on kuulunut tiukasti \u201dtuo oikeastaan pit\u00e4isi lukea\u201d -listalle. Pelolla on ollut siin\u00e4 suhteessa helpompaa, ett\u00e4 h\u00e4n ei ole koskaan tuntenut Marina Tsvetajevaa (1892\u20131941) tai h\u00e4nen tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n Ariadna Efronia (1912\u20131975). Toisaalta 1900-luvun t\u00e4rkeimpiin ven\u00e4l\u00e4isrunoilijoihin kuulunut Tsvetajeva ja \u00e4itins\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerran kirjoittanut Efron \u2013 sek\u00e4 heid\u00e4n tuttavansa ja l\u00e4hipiirins\u00e4 \u2013 ovat kertoneet toisisistaan ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n paljon yksityiskohtaisemmin ja intiimimmin kuin mit\u00e4 minulla olevat tekstit kertovat tulevasta p\u00e4\u00e4henkil\u00f6st\u00e4ni. Silti sek\u00e4 Pelolla ett\u00e4 minulla on monessa kohtaa sama ongelma: kirjoittaa ihmisest\u00e4, joka tekee el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen radikaaleja suunnanmuutoksia, ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 n\u00e4ille ratkaisuille uskottavat motiivit \u2013 eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sellaisia motiiveja, jotka henkil\u00f6 suostuisi koskaan kertomaan kenellek\u00e4\u00e4n ulkopuoliselle \u2013 paperille kirjoittamisesta puhumattakaan \u2013 vaan valaista niit\u00e4 ajatuksia, asiaan liittyvi\u00e4 tai asiattomia, jotka ovat olleet p\u00e4\u00e4t\u00f6sten taustalla, vaikuttamassa silloinkin kun ihminen itse ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koskaan edes tajua, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t… mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Riikka Pelo on sukeltanut suoraan Tsvetajevan ja Efronin p\u00e4iden sis\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4osa romaanista lomittaa kahta elokuuta: vuonna 1923 rutik\u00f6yh\u00e4, mutta kirjallisen uransa nousuvaihetta el\u00e4v\u00e4 Tsvetajeva el\u00e4\u00e4 yksitoistavuotiaan tytt\u00e4rens\u00e4 kanssa maanpakolaisena T\u0161ekkoslovakiassa. H\u00e4nen Sergei-miehens\u00e4 on ollut mukana neuvostovallankumousta vastustamaan nousseessa \u201dvalkoisessa\u201d armeijassa, joten kotimaahan ei ole menemist\u00e4. Vuonna 1939 perheen j\u00e4senet ovat kuitenkin palanneet, yksi kerrallaan ja omia teit\u00e4\u00e4n, takaisin Moskovaan: kaikki ovat toimineet maanpakovuosien aikana salaisen palvelun T\u0161ekan vakoojina, mik\u00e4 on ostanut heille vapautuksen vanhoista synneist\u00e4 \u2013 ainakin hetkeksi. Uhka leijuu kuitenkin koko ajan ilmassa. N\u00e4iss\u00e4 Ariadnan, \u201dAljan\u201d, kertomissa jaksoissa h\u00e4nelle on aivan normaalia, ett\u00e4 ty\u00f6tovereista ja tuttavista katoaa silloin t\u00e4ll\u00f6in joku, jonka sitten huhutaan p\u00e4\u00e4tyneen vankileirille tai kuolleen ep\u00e4selviss\u00e4 oloissa. Sellaista el\u00e4m\u00e4 nyt vain on, ja tasa-arvoisen uuden neuvostoyhteiskunnan rakentaminen nyt vain vaatii sen, ett\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n huolta etteiv\u00e4t vastavallankumoukselliset tai trotskilaiset p\u00e4\u00e4se soluttautumaan yhteiskuntaan. Maailmaa n\u00e4hneen journalistin Aljan naiivius ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 suhteen onnistuu kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aivan uskottavalta. \u00c4iti-Marina on v\u00e4h\u00e4n kyynisempi ja ep\u00e4luuloisempi, mutta h\u00e4nen ajatuksensa ja mielipiteens\u00e4 peittyv\u00e4t koko ajan \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4n ja itsekeskeisen draamakuningattaren pinnan alle. Sitten k\u00e4y niin kuin k\u00e4y.<\/p>\n Kirjan loppujakso sijoittuu Marinan el\u00e4m\u00e4n viimeiseen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n pari vuotta my\u00f6hemmin ja lomittaa Aljan samanaikaisia ajatuksia ja tunnelmia parintuhannen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 komilaisella vankileirill\u00e4.<\/p>\n Pelo maalaa sek\u00e4 Aljasta ett\u00e4 Marinasta omien el\u00e4miens\u00e4 omiin napoihinsa tuijottavia kuningattaria. Perheen muut j\u00e4senet \u2013 is\u00e4 Sergei, pikkuveli Mur ja lapsena kuollut pikkusisko Irina \u2013 j\u00e4\u00e4v\u00e4t kahden p\u00e4\u00e4t\u00e4hden statisteiksi t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ysin toimimattomien ihmis- ja perhesuhteiden peliss\u00e4. Alja ei pid\u00e4 heist\u00e4 kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n, Marinasta on v\u00e4lill\u00e4 vaikea sanoa pit\u00e4\u00e4k\u00f6 h\u00e4nk\u00e4\u00e4n. Toisin kuin takakansi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, Stalinin terrori ei tuhoa t\u00e4t\u00e4 perhett\u00e4. Se on itse tuhonnut itsens\u00e4 jo kauan sitten. Ei, en usko ett\u00e4 spoilaan kirjaa kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n: t\u00e4m\u00e4 ei ole siin\u00e4 mieless\u00e4 juonivetoinen kertomus, enk\u00e4 itsek\u00e4\u00e4n tullut spoilaantuneeksi kun tulin katselleeksi Wikipediasta p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden (historiallisten vastineiden) el\u00e4m\u00e4kertatietoja. T\u00e4m\u00e4n kirjan tarkoitukset, tehot ja sis\u00e4lt\u00f6 ovat toisaalla.<\/p>\n Pelo kirjoittaa miltei tajunnanvirtamaisen ry\u00f6ppy\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta yht\u00e4 kaikki luistavaa ja el\u00e4v\u00e4\u00e4 teksti\u00e4. Kirjaa lukee mielell\u00e4\u00e4n. Muutamassa kohtaa j\u00e4i h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n jokunen kovin anakronistiselta vaikuttava kohta: k\u00e4ytettiink\u00f6 vuonna 1939 sanaa alkuper\u00e4iskansa<\/em>? En oikein usko. (Alkuasukas<\/em> tai villiheimo<\/em> kuulostaisivat todenn\u00e4k\u00f6isemmilt\u00e4, silloinkin kun on kyse Neuvostoliiton alueella asuvista etnisist\u00e4 ryhmist\u00e4.) Oliko vuonna 1923 pienill\u00e4 t\u0161ekkil\u00e4isill\u00e4 rautatieasemilla junien l\u00e4ht\u00f6aikoja ilmoittavia tauluja, joissa oli sellaiset (automaattisesti?) k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t l\u00e4p-l\u00e4p-l\u00e4p-kirjaimet? En tied\u00e4, eik\u00e4 t\u00e4llaisiin tietenk\u00e4\u00e4n kannata vaivan arvoista lukukokemustaan t\u00f6ks\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n ___ Olen viime p\u00e4ivin\u00e4 \u2013 viikkoina, itse asiassa \u2013 palannut j\u00e4lleen Sarah Lotzin Kolmen maailmaan. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s valmistui tammikuussa, mutta kustannustoimittaja kerkesi k\u00e4yd\u00e4 k\u00e4sikirjoitukseni l\u00e4pi vasta nyt, vajaata kahta kuukautta ennen kuin kirjan pit\u00e4isi ilmesty\u00e4. Ja kun olimme saaneet k\u00e4sikirjoituksen korjattua, kesti vain muutamia p\u00e4ivi\u00e4 ennen kuin … Jatka artikkeliin Mink\u00e4 kustantamoon j\u00e4tt\u00e4\u00e4, sen p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,5,11,47,6,54],"tags":[],"class_list":["post-6412","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjailijaelamaa","category-kirjallisuus","category-kirjoittaminen","category-lahdeaineistoa","category-suomentaminen","category-hunan"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6412","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6412"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6412\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6416,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6412\/revisions\/6416"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6412"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6412"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6412"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}* * *<\/h2>\n
![\"\"](\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Pelo_1803.jpg\")
<\/p>\n
\n* Osittain t\u00e4m\u00e4 johtui siit\u00e4kin, ett\u00e4 muutama toistuva kertoja oli tyyppin\u00e4 niin \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4 (tai kerronnallinen jakso niin rasittavaa ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4\u00e4, syyst\u00e4 tai toisesta) ett\u00e4 oli aina helpotus siirty\u00e4 seuraavaan jaksoon. Jos ne \u00e4rsyt jaksot olisi joutunut tekem\u00e4\u00e4n kerralla putkeen olisi voinut menn\u00e4 hermo muutamaan kertaan… vaikka tietysti sitten olisi ollut paljon mukavampi tunne, kun kaikki kurjat kohdat on jo tehty ja j\u00e4ljell\u00e4 vain niit\u00e4 hyvi\u00e4. Jos olisi saanut aikaiseksi tehd\u00e4 homman siin\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4, siis.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"