{"id":6221,"date":"2014-02-07T21:09:26","date_gmt":"2014-02-07T19:09:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6221"},"modified":"2014-02-07T21:11:18","modified_gmt":"2014-02-07T19:11:18","slug":"puolitiu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6221","title":{"rendered":"Puolitiu"},"content":{"rendered":"

H<\/big>elmikuussa 2004 oli j\u00e4nn\u00e4t paikat<\/strong>, kun esikoisromaanini 391<\/em> julkaistiin. Olen siis ollut julkaissut romaanikirjailija jo kymmenen vuotta.<\/p>\n

S:n kanssa olimme vitsailleet pitkin syksy\u00e4, kuinka kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 \u201dalkaa se julkisuusrumba\u201d. No… taidettiin minua haastatella yhteen tai kahteen lehteen. Vironniemen harhaanjohtavasti nimetyn paikallislehden\u00a0Helsingin sanomien<\/em> esikoiskirjailijakilpailuunkaan minua ei kelpuutettu. No, ehken olisi ollutkaan kauhean filmaattinen julkkis. Onneksi pitiv\u00e4t tunkkinsa… Oikeasti: en tied\u00e4, odotinko sen ihmeempi\u00e4. Ainakaan ei k\u00e4ynyt niin kuin aina uhkaillaan, ett\u00e4 toisen kirjan saama esikoista v\u00e4h\u00e4isempi julkisuus olisi tullut pettymyksen\u00e4. Alshain<\/em> oli esill\u00e4 suunnilleen saman verran kuin 391<\/em>, paitsi ett\u00e4 arviot olivat kautta linjan paljon my\u00f6nteisempi\u00e4.<\/p>\n

Tasaiseen tahtiin on edetty senkin j\u00e4lkeen. Arvostelut \u2013 sek\u00e4 bloggareiden ett\u00e4 ns. oikeiden kriitikoiden kirjoittamat \u2013 ovat olleet keskim\u00e4\u00e4rin kohtuupositiivisia, palaute muutenkin hyv\u00e4\u00e4, myynti luullakseni suomalaisen kirjallisuuden keskitasoa, eli muutamia satoja kappaleita vuodessa: sen verran, ett\u00e4 kustantaja on mielihyvin julkaissut aina seuraavankin romaanin. Siin\u00e4 suhteessa olen ollut monia virkasisaria ja -velji\u00e4 onnellisemmassa asemassa.<\/p>\n

Sisaret ja veljet, muut kirjailijat, ovat olleet n\u00e4iden vuosien kertakaikkisen hienoja asioita. On tullut loistavia tilaisuuksia tavata upeita ihmisi\u00e4, puhua kirjallisuudesta ja kaikesta muusta mit\u00e4 maailmaan mahtuu, yst\u00e4vystytty\u00e4kin. T\u00e4m\u00e4 alkoi valjeta minulle jo vuoden 2004 kes\u00e4ll\u00e4 Urjalassa, jonne minut kutsuttiin Pentinkulman p\u00e4ivien yhteydess\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4\u00e4n esikoiskirjailijaseminaariin. Meid\u00e4n vuosikertamme oli (ainakin kuulemma l\u00e4sn\u00e4olleille ikimuistoiseen edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 verrattuna) v\u00e4hemm\u00e4n kostea ja kaoottinen, mutta se sopi meille oikein hyvin. Niilt\u00e4 j\u00e4ljilt\u00e4 osasikin jo odottaa, ett\u00e4 my\u00f6hemmin Mukkulan ja Messil\u00e4n kirjailijakokouksissa sek\u00e4 Kirjailijaliiton eri tapahtumissa (sitten kun liittoon p\u00e4\u00e4sin toisen romaanin ilmestymisen j\u00e4lkeen) on tiedossa hyvi\u00e4 tyyppej\u00e4, samin muissa kulttuurialan j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4. Kirjailijaliitolla ja joillakin kirjailijoilla on perinteisesti maine<\/em>, mutta vaikuttaa vahvasti silt\u00e4, ett\u00e4 sellaiset kirjailijat eiv\u00e4t pahemmin tilaisuuksissa k\u00e4y tai kollegoiden kanssa tapaile. Niinp\u00e4 heist\u00e4 ja heid\u00e4n mahdollisesta ylemmyydentunteestaan t\u00e4llaista, hah,\u00a0 halpahintaisemman aihealueen kirjailijaa kohtaan ei ole havaintoja eik\u00e4 harmia. Me muut olemme saaneet jakaa ilojamme, surujamme, arkeamme. juhlaamme, kokemuksiamme ja n\u00e4pp\u00e4ri\u00e4 vinkkej\u00e4 erinomaisessa sovussa ja hyv\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4.<\/p>\n

En voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, etten lainkaan kadehtisi niit\u00e4 kollegoja, joiden teokset nousevat palkinnoille, myyntilistoille tai joiden teoksia k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n ulkomaankielille (mik\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 ei yleens\u00e4 tied\u00e4 juurikaan rahaa eik\u00e4 sen puoleen mainettakaan). Mutta toisaalta: olen pystynyt jatkamaan kirjojen kirjoittamista itselleni mielekk\u00e4\u00e4seen tahtiin, itselleni mielekk\u00e4ist\u00e4 aiheista, itselleni mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 kerrontatavalla. Vaikka myyntirojaltit ovat j\u00e4\u00e4neet pienenpuoleisiksi, minut on sent\u00e4\u00e4n katsottu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti apurahojen arvoiseksi. Kaipa se merkitsee, ett\u00e4 kirjoittamiseni on sent\u00e4\u00e4n kohtuullisen monen ihmisen mielest\u00e4 vaivan arvoista.<\/p>\n

Kuten olen tainnut monesti todeta, olen aina tiennyt \u2013 siis haaveillut \u2013 kirjailijaksi tulemisesta, kuten moni muukin. Minun kohdallani t\u00e4llainen onnistumislottovoitto lopulta tapahtui, ja kirjailijan arkinen ty\u00f6 on osoittautunut itse asiassa aika helkutin mukavaksi. Parempi ty\u00f6 t\u00e4m\u00e4 on kuin mik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 monista muista, jota on tullut kokeiltua. Paitsi kirjallisuuden suomentaminen. Se on hienoa hommaa. Ei siit\u00e4k\u00e4\u00e4n pahemmin makseta \u2013 apurahoinakin paljon v\u00e4hemm\u00e4n kuin kirjailijoille \u2013 mutta helkutin hienoa hommaa se on. Kun vain pystyisi jatkamaan n\u00e4iss\u00e4 molemmissa hommissa t\u00e4st\u00e4 eteenkinp\u00e4in. Toiset kymmenen vuotta, ehk\u00e4 kaksikymment\u00e4kin: el\u00e4kekertym\u00e4 tulee olemaan sen verran pieni ett\u00e4 lienee sik\u00e4likin aihetta jatkaa t\u00f6iden tekemist\u00e4 hyv\u00e4n matkaa yli kuudenkymmenenviiden. Niin kauan kuin tilataan, toimitetaan, ateljeekritisoidaan, oikoluetaan, painetaan, luetaan, julkaistaan ja kustannetaan. Ja niin kauan kuin on intoa tehd\u00e4. Ei sit\u00e4 aina ole ollut, mutta huonompinakin, ep\u00e4innoittuneempinakin hetkin\u00e4 on ollut hyv\u00e4 muistaa ett\u00e4 on niit\u00e4 helkutin hienojakin p\u00e4ivi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4hty, koettu ja kirjoitettu.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helmikuussa 2004 oli j\u00e4nn\u00e4t paikat, kun esikoisromaanini 391 julkaistiin. Olen siis ollut julkaissut romaanikirjailija jo kymmenen vuotta. S:n kanssa olimme vitsailleet pitkin syksy\u00e4, kuinka kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 \u201dalkaa se julkisuusrumba\u201d. No… taidettiin minua haastatella yhteen tai kahteen lehteen. Vironniemen harhaanjohtavasti nimetyn paikallislehden\u00a0Helsingin sanomien esikoiskirjailijakilpailuunkaan minua ei kelpuutettu. … Jatka artikkeliin Puolitiu<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,11,40,39,37],"tags":[],"class_list":["post-6221","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjailijaelamaa","category-kirjoittaminen","category-40","category-alshain","category-nedut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6221","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6221"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6221\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6230,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6221\/revisions\/6230"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6221"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6221"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6221"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}