{"id":614,"date":"2009-04-09T10:16:33","date_gmt":"2009-04-09T07:16:33","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=614"},"modified":"2010-07-15T16:34:44","modified_gmt":"2010-07-15T13:34:44","slug":"hyvaa-suomen-sanoi-mustapartainen-mies-kielen-paivaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=614","title":{"rendered":"&#8221;Hyv\u00e4\u00e4 suomen&#8221;, sanoi mustapartainen mies, &#8221;kielen p\u00e4iv\u00e4\u00e4!&#8221;"},"content":{"rendered":"<p><big><strong>A<\/strong><\/big>gricolan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kiskon oikein mielell\u00e4ni Suomen lipun taloyhti\u00f6n salkoon. Kammoan nationalismia &#8211; tietyst\u00e4 nurkkapatrioottisuudestani huolimatta &#8211; ja olen lukenut riitt\u00e4v\u00e4sti historiaa tiet\u00e4\u00e4kseni, miten keinotekoinen 1800-1900-lukujen luomus sek\u00e4 Suomen valtio ett\u00e4 &#8221;Suomen kansa&#8221; ovat. Mutta kieli on eri asia. Paitsi ett\u00e4 el\u00e4t\u00e4n itseni kielell\u00e4, kieli on lis\u00e4ksi notkea elin ja sanoja on monenlaisia.*<\/p>\n<p>Viime viestiss\u00e4ni mainitussa tiistaisessa K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n \u00e4\u00e4ni -tilaisuudessa oli jo perinteiseen tyyliin sali t\u00e4ynn\u00e4. Keskustelu toi esiin hyvi\u00e4 pointteja, ja sai minut j\u00e4lleen kerran huokaisemaan helpotuksesta, ettei itselleni ole ainakaan viel\u00e4 tullut kohdalle mit\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kimuranttia k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin Jelinek tai Pamuk. <em>Avaruusblues<\/em> oli tavallaan hankala tapaus, mutta sellaisella vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla, joka pikemminkin innosti kuin lannisti &#8211; etenkin kun Slattery itse oikein kehottamalla kehotti leikittelem\u00e4\u00e4n kielell\u00e4. Yritin pysy\u00e4 kohtuudessa, mutta l\u00f6ytyy suomennoksesta kyll\u00e4 esimerkiksi yksi pikkuinen parafraasi Jorma Eton runoon &#8221;Suomalainen&#8221; &#8211; jota olen lausunut koulun kev\u00e4tjuhlassa joskus 1970-luvulla.<\/p>\n<p>Tiistaina oli mukavaa juhlistaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 sik\u00e4likin, ett\u00e4 olin juuri saanut valmiiksi k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n. Jonathan Tropperin <em>How to Talk to a Widower<\/em> (suomeksi <em>Kuinka l\u00e4hesty\u00e4 leskimiest\u00e4<\/em>) on jossakin m\u00e4\u00e4rin eri tyyppinen kirja kuin mik\u00e4\u00e4n aikaisemmin k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ni. N\u00e4in keskitien kirjallisuudeksi, ehk\u00e4 &#8221;lukuromaaniksikin&#8221;, laskettavaa teksti\u00e4 en ole nimitt\u00e4in ennen tehnyt: Chuck Palahniukin <em>Tukehtuminen<\/em> tulee ehk\u00e4 l\u00e4himm\u00e4ksi, mutta eip\u00e4 sek\u00e4\u00e4n ole kovin keskitiet\u00e4&#8230; Tropper-kokemus oli kuitenkin vallan positiivinen ja miellytt\u00e4v\u00e4. Ihmissuhdepainotteisuudestaan huolimatta kirja on erinomainen, hyvin kirjoitettu, nokkela, hetkitt\u00e4in vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4n ilki\u00f6m\u00e4inen ja mainiota kielt\u00e4. Ja vaikka loppuvaiheissa kirjaan mahtuu yksi hyvinkin kliseinen amerikkalaistyylinen kohtaus, Tropper osaa sent\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarinansa t\u00e4sm\u00e4lleen oikeassa kohdassa. Ja vaikka joissakin kohti tekstist\u00e4 voi aistia ett\u00e4 kirjailijalla on ollut mieless\u00e4\u00e4n elokuvasovitus (ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni oikeudet on jo ostettukin), kirja kantaa omillaankin eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n kohti tule samanlaista kiusaantunutta oloa kuin er\u00e4\u00e4ss\u00e4 lukemassani j\u00e4nn\u00e4rinalussa, jossa koko ensimm\u00e4inen luku oli t\u00e4ysin alastomasti ja h\u00e4peilem\u00e4tt\u00e4 elokuvan alkutekstien taustalle suunniteltu kohtaus.<\/p>\n<p>K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen valmistuminen tarkoittaa tietenkin my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 nyt on palattava oman romaanin \u00e4\u00e4reen. Pieni tauko on toivottavasti tuulettanut p\u00e4\u00e4t\u00e4 juuri sopivasti. Ainakin t\u00e4h\u00e4nastinen teksti tuntui eilen sit\u00e4 l\u00e4pi k\u00e4ydess\u00e4ni kantavan vallan hyvin, ja tauon aikana on syntynyt muutama lis\u00e4idea. Eik\u00f6h\u00e4n se tuosta ala taas rullaamaan. On ainakin korkea aika.<\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>* <small>(T\u00e4m\u00e4 on mukaelma suosikkisitaatistani Fridjuv Bergin teoksesta <em>Troian sota<\/em>, jonka suomentajaa Otava ei ole katsonut aiheelliseksi mainita syntym\u00e4vuonnani 1962 julkaistussa nelj\u00e4nness\u00e4 painoksessa. Hyihyi!)<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Agricolan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kiskon oikein mielell\u00e4ni Suomen lipun taloyhti\u00f6n salkoon. Kammoan nationalismia &#8211; tietyst\u00e4 nurkkapatrioottisuudestani huolimatta &#8211; ja olen lukenut riitt\u00e4v\u00e4sti historiaa tiet\u00e4\u00e4kseni, miten keinotekoinen 1800-1900-lukujen luomus sek\u00e4 Suomen valtio ett\u00e4 &#8221;Suomen kansa&#8221; ovat. Mutta kieli on eri asia. Paitsi ett\u00e4 el\u00e4t\u00e4n itseni kielell\u00e4, kieli on &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=614\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">&#8221;Hyv\u00e4\u00e4 suomen&#8221;, sanoi mustapartainen mies, &#8221;kielen p\u00e4iv\u00e4\u00e4!&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11,18,6,32],"tags":[],"class_list":["post-614","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaminen","category-meni-jo","category-suomentaminen","category-karsta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/614","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=614"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/614\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1966,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/614\/revisions\/1966"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=614"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=614"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=614"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}