{"id":6061,"date":"2013-10-15T18:12:56","date_gmt":"2013-10-15T16:12:56","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6061"},"modified":"2013-10-15T18:12:56","modified_gmt":"2013-10-15T16:12:56","slug":"lahelta-pintaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6061","title":{"rendered":"L\u00e4helt\u00e4 pintaa"},"content":{"rendered":"

Q<\/big>ueenin musiikin diggailu<\/strong> on ollut yksi niit\u00e4 ep\u00e4koleita asioita joihin olen syyllistynyt koko ik\u00e4ni, sen j\u00e4lkeen kun innostuin b\u00e4ndist\u00e4 joskus 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Uuden aallon my\u00f6t\u00e4 b\u00e4ndin musiikki alkoi tuntua v\u00e4h\u00e4n mahtipontisen naurettavalta silloiselle vakavamieliselle min\u00e4lleni, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oikein kyennyt hahmottamaan kaiken sen mahtipontisuuden takana piilev\u00e4\u00e4 tarkoituksellista huumoria. Pohjimmiltaan b\u00e4ndi oli er\u00e4\u00e4nlaista velmua jatkumoa vanhalle music hall -perinteelle enemm\u00e4n kuin puhdasoppista hard rockia tai puhdasoppista sit\u00e4 tai t\u00e4t\u00e4. Vaikuttava varttituntinen suorana katsellussa Live Aidissa h\u00e4tk\u00e4ytti \u2013 \u201djumaliste, t\u00e4\u00e4h\u00e4n on ihan oikeasti kova<\/em> b\u00e4ndi\u201d \u2013 mutta seuraavan kerran tuli asiaa levykauppaan vasta Innuendon<\/em> my\u00f6t\u00e4, kun ylti\u00f6-\u00f6veriksi vedetty nimibiisi oli radiosta kuultuna paljastanut itseironisen velmuutensa. Pian sen j\u00e4lkeen kuuluikin suru-uutisia.<\/p>\n

En ole aikaisemmin tainnut lukea yht\u00e4k\u00e4\u00e4n historiikkia yhtyeest\u00e4. 70-luvulla niit\u00e4 ei ollut tai ainakaan niit\u00e4 ei olisi saanut Suomesta. Sittemmin niit\u00e4 on julkaistu, mutta eip\u00e4 ole tarttunut hihaan, ennen kuin kirjaston palautettujen korissa pisti silm\u00e4\u00e4n Peter \u201dPhoebe\u201d Freestonen (David Evansin muistiinmerkitsem\u00e4n\u00e4) kirjoittama Freddie Mercury<\/em> (Omnibus Press, 1998).<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Oopperan puvustajana ty\u00f6skennellyt Freestone palkattiin ensin vuonna 1979 Queenin kiertueelle esiintymisvaatteiden hoitajaksi ja sittemmin Mercuryn kotiin majoitetuksi, t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4iseksi (kirjaimellisesti) \u201dhenkil\u00f6kohtaiseksi avustajaksi\u201d. Siin\u00e4 hommassa h\u00e4n jatkoi aina is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 kuolemaan asti vuonna 1991. Asetelma vaikuttaa jossain m\u00e4\u00e4rin viktoriaaniselta ja sit\u00e4 se ilmeisesti olikin. Faroukh \u201dFreddie Mercury\u201d Bulsara oli syntynyt vauraaseen Brittil\u00e4isen Kansainyhteis\u00f6n parsilaiseen virkamiesperheeseen ja tottunut sek\u00e4 kotona Sansibarissa ett\u00e4 sittemmin sis\u00e4oppilaitoksessa Intiassa siihen ett\u00e4 talossa on palvelijoita. Viktoriaanisuudesta el\u00e4m\u00e4 poikkesi kuitenkin monessa suhteessa. Mercury oli ty\u00f6ntekij\u00f6illeen my\u00f6s lojaali yst\u00e4v\u00e4 (ainakin niin kauan kuin h\u00e4nelle oltiin lojaaleja) ja katsoi heid\u00e4t my\u00f6s erinomaiseksi biletysseuraksi.<\/p>\n

Kirja ei ole mink\u00e4\u00e4n kronologinen el\u00e4m\u00e4kerta, vaan Freestone kertoo kahdestatoista vuodestaan Mercuryn hommissa l\u00f6ys\u00e4n temaattisin luvuin: ensin Queenin kiertueista, sitten levytyksist\u00e4 ja niin edelleen, kunnes lopulta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n viimeisiin kuukausiin, jolloin Mercury luopui muista paitsi kipul\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen lopultakin eroon parantumattomasta sairaudestaan. Freestone on aina valmis antamaan jutun vaellella luvun varsinaisesta aiheesta jonnekin muualle. Suurin osa kirjasta onkin varsin l\u00f6ys\u00e4\u00e4 ja pinnallista jutustelua. Lukujen varsinaisia aiheita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n miltei pintapuolisemmin kuin vaikkapa Freddien kotitalojen kalustuksen yksityiskohtia. Lukija oppii, ettei kirjan sankari juuri lukenut muuta kuin huutokauppaluetteloita, viihtyi koti-iltoinaan verkkareissa telkkarin \u00e4\u00e4ress\u00e4, bailasi ankarasti (kunnes sairastui) ja piti seksisuhteet jotakuinkin erill\u00e4\u00e4n yst\u00e4vyys- ja (jopa) rakkaussuhteista (jos h\u00e4nell\u00e4 sellaisia loppujen lopuksi oli), mutta kovin l\u00e4helle sisint\u00e4\u00e4n h\u00e4n ei tunnu p\u00e4\u00e4st\u00e4neen edes yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n. Muutama viittaus lapsuuteen ja nuoruuteen hyvin konservatiivisessa (joskin rakastavassa) perheess\u00e4 ja parsilaisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 on selitt\u00e4vin\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 ainaista et\u00e4isyyden pitoa. Taitavan ja monipuolisen musiikintekij\u00e4n ty\u00f6skentelyprosesseista ei juurikaan puhuta ja parisenkymment\u00e4 vuotta samalla kokoonpanolla toimineen b\u00e4ndinkin muut kolme (yht\u00e4 lailla osaavaa ja lahjakasta) j\u00e4sent\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4t sivuhenkil\u00f6iksi. Mihink\u00e4\u00e4n ei syvennyt\u00e4 juuri sivua\u2013kahta kauemmaksi ajaksi ja useimmiten jutustelu j\u00e4\u00e4 \u201dsattuipa hassusti matkalla klubista\u201d -pinnallisuuksiin. Valokuvaliitteen kuvakokoelmakin on ik\u00e4vystytt\u00e4vi\u00e4, turistikuvamaisia n\u00e4ps\u00e4laukaisuja viiksekk\u00e4ist\u00e4 miehist\u00e4 tuolla tai t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

(T\u00e4ss\u00e4 \u201dviiksek\u00e4s mies\u201d ei ole mik\u00e4\u00e4n eufemismi mist\u00e4\u00e4n, vaan tarkoittaa miespuolista henkil\u00f6\u00e4, jonka yl\u00e4huulessa on karvoitusta.)<\/p>\n

Kirja olettaa, ett\u00e4 lukija tuntee Queenin ja Mercuryn tarinan p\u00e4\u00e4piirteet ennest\u00e4\u00e4n (ja sen tapahtumathan joka tapauksessa alkavat vasta b\u00e4ndin kenties luovimpien aikojen j\u00e4lkeen). B\u00e4ndist\u00e4, sen musiikista ja j\u00e4senist\u00e4 lieneekin kirjoitettu paljon laadukkaampia, valaisevampia ja antoisampia kirjoja kuin t\u00e4m\u00e4. Ainakin niin voi toivoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Queenin musiikin diggailu on ollut yksi niit\u00e4 ep\u00e4koleita asioita joihin olen syyllistynyt koko ik\u00e4ni, sen j\u00e4lkeen kun innostuin b\u00e4ndist\u00e4 joskus 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Uuden aallon my\u00f6t\u00e4 b\u00e4ndin musiikki alkoi tuntua v\u00e4h\u00e4n mahtipontisen naurettavalta silloiselle vakavamieliselle min\u00e4lleni, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oikein kyennyt hahmottamaan kaiken sen mahtipontisuuden takana … Jatka artikkeliin L\u00e4helt\u00e4 pintaa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,15],"tags":[],"class_list":["post-6061","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-musiikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6061","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6061"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6061\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6066,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6061\/revisions\/6066"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6061"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6061"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6061"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}