{"id":6012,"date":"2013-09-24T12:50:19","date_gmt":"2013-09-24T10:50:19","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6012"},"modified":"2013-09-24T12:50:19","modified_gmt":"2013-09-24T10:50:19","slug":"ennen-oli-taidekin-samanlaista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6012","title":{"rendered":"Ennen oli taidekin samanlaista"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>T<\/big>aannoisella muutaman p\u00e4iv\u00e4n Lontoon reissulla<\/strong> yksi kohteista oli British Museum. Koko reissun olisi tietysti voinut viett\u00e4\u00e4 tuossa lumoavassa talossa, kokonaisen kuukaudenkin reissun, mutta kyll\u00e4 muutaman tunnin piipahduksestakin on iloa. (Etenkin kun sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy \u2013 joitakin erikoisn\u00e4yttelyj\u00e4 lukuun ottamatta \u2013 on nyky\u00e4\u00e4n ilmainen.)<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 kertaa j\u00e4timme v\u00e4liin Kreikasta, Egyptist\u00e4 ja Irakista varastetut tavarat, sill\u00e4 halusin kokeilla mahtaisiko yksi ensimm\u00e4isen Lontoon-reissuni el\u00e4mys aiheuttaa viel\u00e4kin el\u00e4myksen. Olin ennen tuota vuonna 1974 tehty\u00e4 reissua lukenut montakin arkeologiaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjaa, ja yhdest\u00e4 niist\u00e4 oli tarttunut mieleen ja silmiin suffolkilaisen <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Sutton_Hoo\" target=\"_blank\">Sutton Hoon<\/a> angosaksisen ajan laivahaudan kuvaus. Oli aikamoinen el\u00e4mys n\u00e4hd\u00e4 kirjan kuvista tutut esineet nen\u00e4n edess\u00e4, oikeasti.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" alt=\"\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Lontoo_9954.jpg\" width=\"640\" height=\"318\" \/><\/p>\n<p>Vaikuttavia olivat esineet edelleenkin, sitten kun ne lopulta l\u00f6ytyiv\u00e4t v\u00e4ist\u00f6tilasta (varsinainen n\u00e4yttelytila oli remontissa). Samaisessa v\u00e4ist\u00f6tilassa oli muitakin vitriinej\u00e4, ja huomasin ajautuvani v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 er\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4reen, jossa oli Sutton Hoon kultaan ja koristeisiin verrattuna varsin vaatimattoman n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ja krumeluurittomia kivi\u00e4. Syy oli tietenkin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vitriinin k\u00e4sikirveet sattuvat edustamaan sit\u00e4 mit\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 neandertalilaisten huipputeknologiasta.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" alt=\"\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Lontoo_9957.jpg\" width=\"640\" height=\"363\" \/><\/p>\n<p>\u201dK\u00e4sikirveeksi\u201d kutsutut esineet ovat itse asiassa varsin monipuolisia ty\u00f6kaluja kaikenlaiseen viilt\u00e4miseen, kaapimiseen, leikkaamiseen, kaivertamiseen sun muuhun&#8230; mutta ei ehk\u00e4 niink\u00e4\u00e4n ly\u00f6miseen, mihin (vanhentunut) termi viittaa. Kapineet ovat nimitt\u00e4in aikamoisen ohuita ja niiden k\u00e4rki luultavasti katkeaisi yht\u00e4\u00e4n j\u00e4m\u00e4k\u00e4mm\u00e4st\u00e4 iskusta mihink\u00e4\u00e4n kovaan.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"alignright\" alt=\"\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Lontoo_9961.jpg\" width=\"20%\" \/>Vitriinin edess\u00e4 mietiskelless\u00e4 tulin my\u00f6s pohdiskelleeksi, ettei t\u00e4m\u00e4n oman aikansa sveitsinlinkkarin* mist\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 <em>tarvitsisi<\/em> olla niin symmetrinen eik\u00e4 ehk\u00e4 ohutkaan. Tuon viereisen kuvan k\u00e4sikirveen tyylikk\u00e4\u00e4sti kiertyv\u00e4 muoto lienee my\u00f6s, periaatteessa, turha. Se kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 kapineen tekij\u00e4ll\u00e4 on ollut a) runsaasti aikaa puuhaansa ja b) tietoinen aikomus tehd\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6esineest\u00e4 my\u00f6s, omasta mielest\u00e4\u00e4n, hyv\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen. H\u00e4n on luultavasti my\u00f6s tehnyt n\u00e4it\u00e4 kapineita el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 olisi omiin tarpeisiinsa tarvinnut, joten h\u00e4n on osannut valita lopputulokseen sopivan kiven ja ty\u00f6st\u00e4\u00e4 siit\u00e4 (meid\u00e4n silmiss\u00e4mme) vaatimattomilla puu-, luu- ja kivity\u00f6kaluillaan juuri sellaisen kun on halunnut. H\u00e4n on ehk\u00e4 jopa ollut ammattilainen, tai innokas harrastaja, samaa heimoa kuin ne kanssaihmisemme, jotka jaksavat loputtomiin keskustella tietynmerkkisten yl\u00e4jyrsimien, polkupy\u00f6r\u00e4nrunkojen tai s\u00e4hk\u00f6kitaroiden k\u00e4ytt\u00f6- ja n\u00e4ytt\u00f6ominaisuuksista. Sellainen kunnon tyyppi, joskin v\u00e4h\u00e4n rasittava sellaisessa seurassa joka ei ole ihan yht\u00e4 innoissaan samoista asioista.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n pohdiskelun j\u00e4lkeen ei ollutkaan mitenk\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 ett\u00e4 museokaupasta tarttui hihaan jo p\u00e4\u00e4ttyneen erikoisn\u00e4yttelyn vuoksi julkaistu Jill Cookin teos <em>Ice Age Art: Arrival of the Modern Mind<\/em> (British Museum Press, 2013).<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" alt=\"\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/IceAgeArt_0054.jpg\" width=\"640\" height=\"445\" \/><\/p>\n<p>Cookin kirja keskittyy p\u00e4\u00e4osin suunnilleen aikaan 30 000 \u2013 10 000 eKr ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkkein\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin n\u00e4yttelyyn lainattua esineist\u00f6\u00e4, joten j\u00e4\u00e4kautisen ajan taiteen tunnetuimmat teokset \u2013 Altamiran ja Lascaux\u2019n kaltaisten luolien huikeat sein\u00e4- ja kattomaalaukset \u2013 j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4lle. Painotus on oikeastaan ihan virkist\u00e4v\u00e4, koska n\u00e4in tulee esiin esimerkiksi juuri k\u00e4ytt\u00f6esinekoristelun kaltaiset asiat, jotka helposti j\u00e4\u00e4v\u00e4t wau-taiteen jalkoihin.<\/p>\n<p>Alueellisesti Cookin teos keskittyy Euraasiaan ja ennen kaikkea muutamaan l\u00f6yt\u00f6keskittym\u00e4\u00e4n toisaalta Baikal-j\u00e4rven l\u00e4heisyydess\u00e4 ja toisaalta l\u00e4ntisess\u00e4 Manner-Euroopassa Saksasta Pohjois-Espanjaan. N\u00e4ilt\u00e4 t\u00e4m\u00e4ntapaisia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tehty ylivoimaisesti eniten. Osittain t\u00e4m\u00e4 taatusti johtuu siit\u00e4 ett\u00e4 kiinnostus vanhojen luolien tonkimiseen her\u00e4si ensinn\u00e4 juuri eurooppalaisen kulttuurin piiriss\u00e4, mutta Cookin arvion mukaan \u201dmoderni mieli\u201d taiteen tarpeineen on nimenomaan syntynyt juuri Euroopassa kolmisenkymment\u00e4tuhatta vuotta sitten, jolloin afrikkalaisperuinen nykyihminen niemimaallemme levisi ja syrj\u00e4ytti ainoat oikeat eurooppalaiset eli neandertalilaiset. Mielenkiintoista kyll\u00e4 Cook v\u00e4h\u00e4ttelee eritt\u00e4in voimakkaasti nykyk\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4 ett\u00e4 nykyihmiset ja neandertalilaiset olisivat olleet (jopa lihallisesti) toistensa kanssa tekemisiss\u00e4** ja korostaa moneen kertaan, kuinka nedut (ja denisovalaiset) olivat kadonneet kultakin seudulta jo kauan ennen nykyihmisten saapumista.<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 niin. Toisaalta tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mieleen, ett\u00e4 lukemattomat taiteen ja tieteen kultakaudet n\u00e4iden aikojen j\u00e4lkeen ovat saaneet alkunsa kohtaamisista muunlaisten ihmisten kanssa: Voisihan olla, ett\u00e4 \u201dmoderni mielikin\u201d on saanut ensimm\u00e4iset sytykkeens\u00e4 t\u00e4llaisista toiseuden tapaamisista. Kenties.<\/p>\n<p>Miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, Jill Cook ei v\u00e4it\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 mihin mit\u00e4kin pienoisveistosta ja muuta kapinetta on kenties k\u00e4ytetty. Ovathan ne voineet olla kulttiesineit\u00e4, ovathan ne voineet ihan vain koristeita, ovathan ne voineet olla jotakin aivan muuta: tekij\u00e4t ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t voi en\u00e4\u00e4 kertoa. Melkoisen negatiivisesti Cook suhtautuu kyll\u00e4 vanhaan ajatukseen pulleista ja povekkaista \u201dvenusfiguureista\u201d jonkinlaisena paleoliittisen ajan \u00e4ijien pornografiana*** ja osoittaa, aivan j\u00e4rkeenk\u00e4yv\u00e4sti, ett\u00e4 hahmot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t usein vain v\u00e4h\u00e4n tyylitellyilt\u00e4 tulkinnoilta siit\u00e4 milt\u00e4 nainen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ollessaan viimeisill\u00e4\u00e4n raskaana. Sukuelimi\u00e4 ei korosteta eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes ole esitetty ja hahmon k\u00e4det on kuvattu ristiin vatsan p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" alt=\"\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/IceAgeArt_0057.jpg\" width=\"640\" height=\"317\" \/><\/p>\n<p>Cook korostaa, moneen kertaan ja ilmeisen aiheellisesti, miten suurta taitoa yksinkertaisilta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kiviveistokset tai luukaiverrukset ovat vaatineet. Materiaalit eiv\u00e4t totisesti olleet helppoja ty\u00f6stett\u00e4vi\u00e4 etenk\u00e4\u00e4n kivi-, luu- ja puuty\u00f6kaluilla. H\u00e4n ihailee monen tekij\u00e4n taitoa luoda miltei kolmiulotteisia piirroksia muutamalla yksinkertaisella viivalla sek\u00e4 el\u00e4in- ja ihmishahmojen ilmeik\u00e4st\u00e4 luontevuutta. Hiukan ehk\u00e4 koomisesti h\u00e4n vet\u00e4\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 n\u00e4iden kivikauden s\u00e4ilyneiden teosten ja 1900-luvun \u201dmodernin\u201d taiteen tyylien v\u00e4lille \u2013 vaikka onkin jo ehtinyt tunnustaa, ett\u00e4 etenkin Pablo Picasso oli eritt\u00e4in tietoinen jo 1800-luvulla l\u00f6ydetyist\u00e4 j\u00e4\u00e4kautisista teoksista ja ihaili niit\u00e4 avoimesti, eik\u00e4 h\u00e4n ollut suinkaan ainoa joka koki n\u00e4m\u00e4 muinaisen kultakauden l\u00f6yd\u00f6t el\u00e4v\u00e4mmiksi, rikkaammiksi ja ilmaisuvoimaisemmiksi kuin oman aikansa tunkkaisen romantiikan ja\u00a0 realismin.<\/p>\n<p>Kiinnostavasti Cook vihjaa abstraktimpien kuvien mahdolliseen symboliikkamerkityksiin (\u201dsoikea muoto n\u00e4iss\u00e4 piirroksissa saattaa viitata lampeen tai l\u00e4hteeseen\u201d), mutta ei oikeastaan pohdi sen enemp\u00e4\u00e4, olisiko t\u00e4ss\u00e4 mahdollisesti kyseess\u00e4 jopa <a title=\"\u2022\u2022\u2022\u2022\u2022 |||| \u2015 \u02df \u2229, osa II\" href=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1514\">jonkinlaisen kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n alku<\/a>.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">***<\/p>\n<p><strong><big>E<\/big>ilen tuli koettua v\u00e4h\u00e4n modernimpaakin taidetta<\/strong>, Kansallisteatterin Lavaklubin runsaasti huomiota saanut <em><a href=\"http:\/\/www.kansallisteatteri.fi\/esitykset\/nailla-mennaan\/\">N\u00e4ill\u00e4 menn\u00e4\u00e4n<\/a><\/em><a href=\"http:\/\/www.kansallisteatteri.fi\/esitykset\/nailla-mennaan\/\"> -monologi<\/a>. Kyseess\u00e4h\u00e4n on aikoinaan onnettomuudessa halvautuneen n\u00e4yttelij\u00e4n Pekka Heikkisen yksinpuhelu omasta tilanteestaan ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n py\u00f6r\u00e4tuoliin sitomisen j\u00e4lkeen \u2013 ja samalla h\u00e4nen paluunsa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle ensi kertaa onnettomuuden j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Aihe olisi tietysti antanut mahdollisuuksia aikamoiseen <em>tearjerkeriin<\/em>, mutta siit\u00e4 Heikkinen ja ohjaaja Heikki Huttu-Hiltunen ovat j\u00e4rkev\u00e4sti pysytelleet poissa. Eip\u00e4 moinen varmasti istuisikaan Heikkisen olemukseen, joka on py\u00f6r\u00e4tuolista huolimatta perin \u00e4ij\u00e4m\u00e4inen. \u00c4ij\u00e4m\u00e4isyyden kautta hommaa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n purkamaan, ja puretaan koko tunnin mittaisen esityksen ajan. T\u00e4m\u00e4 on esityksen voima ja heikkous: homma pysyy koko ajan v\u00e4h\u00e4n kuivakkaan et\u00e4isen\u00e4, miten henkil\u00f6kohtaisia asioita lavalta sitten puhutaankin. \u00c4ij\u00e4 kertoo, ja varmasti kertoo rehellisesti ja alastomasti, mutta \u00e4ij\u00e4 ei kosketa.<\/p>\n<p>Sin\u00e4ns\u00e4 Lavaklubin formaatti on erinomainen: baari salin takana (itse esityksen ajan suljettuna, tietenkin) ja riitt\u00e4v\u00e4n kompakti esitys yhdell\u00e4 viinilasillisella katsottavaksi. N\u00e4it\u00e4 katsoisi mielell\u00e4\u00e4n enemm\u00e4nkin.****<\/p>\n<p>___<\/p>\n<p><small>* Mit\u00e4 ei kuvista voinut hahmottaa oli ett\u00e4 k\u00e4sikirveet ovat pienempi\u00e4 kuin ainakin omat mielikuvani: suurin pituus on tosiaan samaa luokkaa kuin modernilla linkkuveitsell\u00e4 umpeen taiteltuna. Vaikka esivanhemmillamme lienee ollut hieman pienemm\u00e4t k\u00e4det (koska he ovat muutenkin olleet meit\u00e4 hieman pienikokoisempia, my\u00f6s nedut jotka olivat aikansa nykyihmisi\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kookkaampia ja rotevampia), todellinen koko viestii vahvasti siit\u00e4 ett\u00e4 kyseess\u00e4 on huolelliseen ty\u00f6h\u00f6n tehty tarkkuusty\u00f6kalu.<br \/>\n** H\u00e4n selitt\u00e4\u00e4 eurooppalaisten ja aasialaisten neandertalilaisgeenit yhteisill\u00e4 esi-isill\u00e4. Luulisi ett\u00e4 samat geenit l\u00f6ytyisiv\u00e4t sitten my\u00f6s afrikkalaisserkuiltamme, vai kuinka?<br \/>\n*** British Museumin vitriiniss\u00e4 oli my\u00f6s pieni, sormenpituinen paleoliittinen kiviveistos, joka selv\u00e4stikin esitti pariskuntaa yhdynn\u00e4ss\u00e4. Se oli aika kaunis ja romanttinen. (Luolamaalauksissa on kyll\u00e4 esitetty paljon, eh, graafisempiakin kuvauksia seksuaalisuudesta, ei siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.)<br \/>\n**** Itse asiassa muinainen <em>Provokaattori<\/em>-monologimme (miss\u00e4 Matleena Kuusniemi esitti monologin ja min\u00e4 s\u00e4estin tekem\u00e4ll\u00e4 bassolla \u00e4\u00e4nitaustaa ja v\u00e4h\u00e4n, k\u00f6h, laulahtamallakin) toimi aika samanlaisella konseptilla, vaikka sit\u00e4 esitettiinkin taidegalleriassa klubin sijaan.<br \/>\n<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Taannoisella muutaman p\u00e4iv\u00e4n Lontoon reissulla yksi kohteista oli British Museum. Koko reissun olisi tietysti voinut viett\u00e4\u00e4 tuossa lumoavassa talossa, kokonaisen kuukaudenkin reissun, mutta kyll\u00e4 muutaman tunnin piipahduksestakin on iloa. (Etenkin kun sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy \u2013 joitakin erikoisn\u00e4yttelyj\u00e4 lukuun ottamatta \u2013 on nyky\u00e4\u00e4n ilmainen.) T\u00e4ll\u00e4 kertaa j\u00e4timme v\u00e4liin &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6012\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Ennen oli taidekin samanlaista<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,27,18,16,28,19],"tags":[],"class_list":["post-6012","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuuri","category-matkat","category-meni-jo","category-paikat","category-tekniikka","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6012","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6012"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6012\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6022,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6012\/revisions\/6022"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6012"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6012"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6012"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}