{"id":5939,"date":"2013-08-07T21:26:36","date_gmt":"2013-08-07T19:26:36","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5939"},"modified":"2013-08-07T21:26:36","modified_gmt":"2013-08-07T19:26:36","slug":"elamaa-xuyassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5939","title":{"rendered":"El\u00e4m\u00e4\u00e4 Xuyassa"},"content":{"rendered":"

E<\/big>nsimm\u00e4inen kosketukseni Aliette de Bodardin<\/strong> <\/em><\/em>kirjalliseen tuotantoon oli T\u00e4htivaeltajaan<\/em> suomentamani novelli \u201dLaivan synty\u201d (\u201dShipbirth\u201d). Mainio Osuuskumma<\/a>-kustannusosuuskunta julkaisi Alietten Finncon-kunniavierauden kunniaksi kuuden samaiseen Xuya-maailmaan sijoittuvan novellikokoelman Perhonen ja jaguaari<\/em>.<\/p>\n

\"\"\u201dXuya\u201d n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pinyin-j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 translitteroidulta kiinalta (jolloin se lausuttaisiin suunnilleen \u201dhsu ja\u201d), mutta minun pieni sanakirjani ei tarjonnut nimelle selke\u00e4\u00e4 suomennosta: Alietten mukaan sen pit\u00e4isi tarkoittaa \u201dauringonnousun rantaa\u201d, mutta h\u00e4n ei tullut tarkistaneeksi asiaa kiinantaitajilta ennen kuin alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4… N\u00e4iden tarinoiden maailmassa kyseess\u00e4 on meid\u00e4n maailmamme Yhdysvaltain l\u00e4ntisten (ja osittain etel\u00e4isten) osavaltioiden alueella sijaitseva valtakunta, jonka kiinalaiset perustivat l\u00f6ydetty\u00e4\u00e4n meritien Amerikkaan satakunta vuotta ennen eurooppalaisia. Sittemmin Xuya on itsen\u00e4istynyt, mutta v\u00e4est\u00f6 on edelleenkin p\u00e4\u00e4osin kiinalaista. Valtion rajanaapureita ovat sulkeutunut, rasistinen ja ahdasmielinen kehitysmaa nimelt\u00e4 Yhdysvallat sek\u00e4 Suur-Mexica, vanhan atsteekkivaltion perustalle kehittynyt voimakas valtio, joka tunnetaan erityisesti tietotekniikan tuottajana. Meid\u00e4n aikanamme, siis: de Bodardin vaihtoehtohistoria jatkuu kauas tulevaisuuteen, jolloin xuyalaiset, vietnamilaiset ja muutamat muut kansakunnat ovat levitt\u00e4ytyneet laajalle avaruuteen.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset kolme tarinaa \u2013 \u201dVarjo Jaguaarien huoneessa\u201d, \u201dAamulla putoava perhonen\u201d ja \u201dKadonnut morsian\u201d \u2013 sijoittuvat suunnilleen \u201dnykyaikaiseen\u201d Xuyaan, valtion suurimpaan kaupunkiin Fenliuun (joka sijaitsee suunnilleen meid\u00e4n San Franciscomme tiet\u00e4miss\u00e4). Ensimm\u00e4inen on tarina kapinaliikkeest\u00e4, kaksi j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 hyvinkin klassisen henkisi\u00e4 salapoliisikertomuksia. N\u00e4iss\u00e4 nousee vahvasti esiin siirtolaisuus, pakolaisuus ja toiseus, mik\u00e4 ei vietnamilais-amerikkalais-ranskalaisen Alietten tapauksessa ole tietenk\u00e4\u00e4n mitenk\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kolme viimeist\u00e4 novellia \u2013 \u201dKasvattaja\u201d, \u201dAluksen veli\u201d ja \u201dKaksi siskoa maanpaossa\u201d \u2013 tapahtuvat kaukaisessa, t\u00e4htienv\u00e4lisess\u00e4 tulevaisuudessa ja keskittyv\u00e4t Xuya-maailman avaruusaluksiin, joiden syd\u00e4men\u00e4 toimii Mieli, osin keinotekoinen mutta vapaaehtoisten (tai \u201dvapaaehtoisten\u201d) naisten synnytt\u00e4m\u00e4 olio.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 tarinat ovat oikeastaan paljon arkisempia kuin \u201dLaivan synty\u201d, ja siin\u00e4 on niiden voima. My\u00f6s \u201dKasvattajassa\u201d on kyse Mielen synnytt\u00e4misest\u00e4 ja siihen liittyvist\u00e4 komplikaatioista, vaikka tarina ei ole yht\u00e4 dramaattinen. \u201dAluksen veli\u201d koostuu \u00e4idin kirjeest\u00e4 kauan sitten kotoa karanneelle pojalleen. \u201dKaksi naista maanpaossa\u201d kertoo kuolleesta avaruusaluksesta ja sen Mielest\u00e4, jotka tuodaan kotiin haudattavaksi ja surtavaksi. Pienet tarinat tavoista, perinteist\u00e4, uskomuksista ja niiden aiheuttamista ristiriidoista tekev\u00e4t maailmaa paljon uskottavammaksi kuin tarkat kuvailut vaatteista, taloista tai avaruusaluksista. T\u00e4m\u00e4 kuuden tarinan maistiainen saa kaipaamaan lis\u00e4\u00e4 kertomuksia Xuya-maailmasta: onneksi Obsidian and Blood<\/em> -trilogia tulikin jo hommattua e-kirjalukijaan siin\u00e4 lapsellisessa uskossa ett\u00e4 ehtisin sen lukea ennen conia.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kuuden novellin valikoiman suomentajat Christine Thorel ja Markus Harju ovat tiet\u00e4\u00e4kseni ensi kertaa asialla ja selvi\u00e4v\u00e4t urakasta paljon paremmin kuin min\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 suomennosjulkaisussani. Muutamia pikkuasioita j\u00e4\u00e4 t\u00f6kkim\u00e4\u00e4n: ylet\u00f6n mies<\/em>-sanan k\u00e4ytt\u00f6 he<\/em>-pronominin suomennoksena (luullakseni), jokunen k\u00f6mpel\u00f6 lauseenvastike, \u201dkirottua\u201d-sanan k\u00e4ytt\u00f6 manauksena (kuin 50-luvun seikkailukertomuksissa!) ja ilmeisesti suoraan englanninkielisest\u00e4 alkutekstist\u00e4 kopioitu suuryrityksen nimi \u201dLeiming Tech\u201d joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suomenkielisess\u00e4 tekstiss\u00e4 naurettavalta: ei kai mik\u00e4\u00e4n arvonsa tunteva xuyalaisyritys (jolla ei kerrota olevan mit\u00e4\u00e4n yhteyksi\u00e4 kehitysmaa-Yhdysvaltoihin) k\u00e4ytt\u00e4isi puoliksi englanninkielist\u00e4 nime\u00e4? Mutta n\u00e4m\u00e4 ovat pelkki\u00e4 pikkukiusoja, jotka tuskin h\u00e4iritsev\u00e4t kovin monen lukukokemusta.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n kirjaan ja kirjailijaan nimitt\u00e4in kannattaa kyll\u00e4 tarttua. Xuya on kaikkinensa tavattoman kiehtova maailma.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ensimm\u00e4inen kosketukseni Aliette de Bodardin kirjalliseen tuotantoon oli T\u00e4htivaeltajaan suomentamani novelli \u201dLaivan synty\u201d (\u201dShipbirth\u201d). Mainio Osuuskumma-kustannusosuuskunta julkaisi Alietten Finncon-kunniavierauden kunniaksi kuuden samaiseen Xuya-maailmaan sijoittuvan novellikokoelman Perhonen ja jaguaari. \u201dXuya\u201d n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pinyin-j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 translitteroidulta kiinalta (jolloin se lausuttaisiin suunnilleen \u201dhsu ja\u201d), mutta minun pieni sanakirjani ei tarjonnut … Jatka artikkeliin El\u00e4m\u00e4\u00e4 Xuyassa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,9],"tags":[],"class_list":["post-5939","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-sf"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5939","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5939"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5939\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5944,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5939\/revisions\/5944"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5939"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5939"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5939"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}