{"id":5926,"date":"2013-08-03T13:06:26","date_gmt":"2013-08-03T11:06:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5926"},"modified":"2013-08-03T13:06:26","modified_gmt":"2013-08-03T11:06:26","slug":"kaljuuna-tuo-meriterminologinen-murheenkryyni","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5926","title":{"rendered":"Kaljuuna, tuo meriterminologinen murheenkryyni"},"content":{"rendered":"

E<\/big>n voi en\u00e4\u00e4 vaieta<\/strong>, vaan avaudun er\u00e4\u00e4st\u00e4 sanastollisesta keppihevosestani, joka on minua rieponut jo kauan ja jolla olen kiusannut tuttavia ja vieraita pieness\u00e4 piiriss\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n. Kyseess\u00e4 on sana kaljuuna<\/em>. T\u00e4m\u00e4 sanahan on meritermiksens\u00e4 varsin tuttu jopa maallikoille: kaikkihan tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 sill\u00e4 tarkoitetaan vanhanaikaista purjelaivaa, sellaista mit\u00e4 merirosvot k\u00e4yttiv\u00e4t joskus… \u00f6\u00f6\u00f6… 1600-luvulla? Suunnilleen tuollainen:<\/p>\n

\"\"
(Kuva Wikimediasta)<\/figcaption><\/figure>\n

T\u00e4m\u00e4n yleisen k\u00e4sityksen mukaan kaljuuna<\/em> on suomenkielinen versio englanninkielen sanasta galleon<\/em> (joka on espanjalaista alkuper\u00e4\u00e4). Useimmat sanakirjatkin kertovat niin. Aika monet sanakirjat, luoja paratkoon, mainitsevat kaljuunan<\/em> my\u00f6skin englanninkielen sanan galley<\/em> suomennoksena. My\u00f6s galley<\/em> on laivatyyppi, mutta aivan toisenlainen: iso, etenkin V\u00e4limerell\u00e4 vanhalla ajalla, keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella k\u00e4ytetty sota-alus, jonka liikkeellepanevana voimana oli (apupurjeiden ohella) iso m\u00e4\u00e4r\u00e4 soutajia. Selityksen perusteella monet tavoittavat t\u00e4m\u00e4n laivatyypin korrektin suomenkielisen termin, joka on tietenkin kaleeri<\/em>.<\/p>\n

Mutta ei ole kaljuuna<\/em> laivatyypin nimi muutenkaan, ei. Yll\u00e4olevassa kuvassa kyll\u00e4 n\u00e4kyy kaljuuna, mutta itse laiva ei ole kaljuuna. Kaljuuna on tuo laivan keulassa t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4v\u00e4 ristikkouloke, jonka etummaisessa k\u00e4rjess\u00e4 on laivan keulakuva eli, aivan niin, kaljuunakuva<\/em>. Englanniksi kaljuuna on, yksinkertaisesti, head<\/em>. T\u00e4m\u00e4 paljastaa my\u00f6s kapistuksen toisen k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen: laivak\u00e4ym\u00e4l\u00e4h\u00e4n on englanniksi yh\u00e4 edelleen head<\/em>, vaikka ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 sijaitsekaan laivan keulaan rakennetussa ristikossa.<\/p>\n

Toinenkin k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus on helppo hahmottaa:\u00a0 laivan kokkapuuhun (bowsprit<\/em>) takiloituja raakapurjeita (joita kutsutaan, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti, sokkopurjeiksi<\/em>) kuin vanhempien sotalaivatyyppien (eli karakkien<\/em>) keulakorokkeelta (eli keulakastellilta<\/em>). T\u00e4llainen kaljuunalla varustettu alustyyppi, galeoni<\/em>, oli 1500-luvun uusinta uutta sotilastekniikkaa: galeonit olivat vanhoja, korkeita karakkeja sirompia, nopeampia ja helpompia k\u00e4sitell\u00e4.* Juuri uudenaikaisten galeonien avulla englantilaiset saivat torjuttua Espanjan \u201dVoittamattoman armadan<\/a>\u201d hy\u00f6kk\u00e4yksen vuonna 1588.**<\/p>\n

Kaljuunat pysyiv\u00e4t oleellisena osana isoja sota- ja kauppalaivoja senkin j\u00e4lkeen, kun galeonien tilalle tulleita alustyyppej\u00e4 alettiin kutsua fregateiksi*** tai, jos kyse oli isommasta sota-aluksesta, linjalaivaksi<\/em> (ship of line<\/em>).****<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

V\u00e4hitellen sokkopurjeet korvattiin keulan harusk\u00f6ysiin kiinnitetyill\u00e4 kolmiomaisilla haruspurjeilla (joista ulommaisen nimi oli pitk\u00e4\u00e4n halkaisija <\/em>eli klyyvari <\/em>eli liivari<\/em>, kunnes viel\u00e4 ulommaksi rikattiin ajopurje<\/em>) ja kaljuunan purjeenk\u00e4sittelyllinen merkitys v\u00e4heni. Miehist\u00f6n vessatkin siirtyiv\u00e4t keulan laudoituksen sis\u00e4puolelle. Kaljuuna s\u00e4ilyi kuitenkin l\u00e4hes kaikkien suurten laivojen keulan koristeellisena elementtin\u00e4 purjelaivojen ajan loppuun saakka, vaikka viimeiset sata vuotta kyse olikin l\u00e4hinn\u00e4 muutaman laudan (tai ter\u00e4srunkoon pultattujen koristelistojen) muodostamasta koristeesta \u2013 jonka k\u00e4rjess\u00e4 oli edelleen kaljuunakuva.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mutta palataan viel\u00e4 siihen 1500\u20131600-luvujen laivatyyppiin, joka on englanniksi\u00a0galleon<\/em> ja jota olen edell\u00e4 jo kertaalleen kutsunut\u00a0galeoniksi<\/em>. T\u00e4m\u00e4n termin olen oppinut l\u00e4hes \u00e4idinmaidossa, tai ainakin Bj\u00f6rn Landstr\u00f6min upeasta Laiva<\/em>-kirjasta ja Merenkulun tietokirjasta<\/em>, joita opettelin likipit\u00e4en ulkoa 1960-luvun loppupuolelta alkaen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pit\u00e4ydyn galeoni<\/em>-termiss\u00e4 edelleenkin. Joissakin yhteyksiss\u00e4 sanan suomenkieliseksi versioksi on tarjottu muotoa\u00a0kaljuuni<\/em>, jonka n\u00e4hdess\u00e4ni tulee mieleen er\u00e4\u00e4n yst\u00e4v\u00e4ni vakiolausahdus: \u201dJos haluaisin oksentaa, osaisin kyll\u00e4 ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 sormet itsekin kurkkuuni.\u201d Ei. Galeoni<\/em>. Se on asiaankuuluvan vanhahtava ja kertoo laivatyypin historiasta ja alkuper\u00e4st\u00e4 jossakin romaanisen kielialueen tiet\u00e4miss\u00e4.<\/p>\n

Sit\u00e4paitsi kalj<\/em>-alkuinen laivatyypin nimi sotkeutuu helposti kaljaasiin<\/em>, joka puolestaan on It\u00e4merell\u00e4 1800-1900-luvuilla yleinen kaksimastoinen rannikkoalus, joka oli\/on yleens\u00e4 takiloitu kahvelikuunariksi tai -ketsiksi (eli -kitsiksi).*****<\/em><\/p>\n

No niin, nyt olen saanut t\u00e4m\u00e4n pois tunnoltani. Mene, \u00e4l\u00e4k\u00e4 en\u00e4\u00e4 puhu \u201dmerirosvokaljuunoista\u201d.<\/p>\n

____
\n* Lis\u00e4ksi galeonien kyljet kaartuivat vesirajan yl\u00e4puolella sis\u00e4\u00e4np\u00e4in, joten laivan kansille sijoitettu raskas tykist\u00f6 saatiin l\u00e4hemm\u00e4ksi laivan keskiviivaa. N\u00e4in galeonit olivat karakkeja vakaampia tykist\u00f6alustoja my\u00f6s reippaammassa merenk\u00e4ynniss\u00e4.
\n** Toki my\u00f6s myrskyinen s\u00e4\u00e4 auttoi asiaa hajottaessaan espanjalaisten laivaston ajelehtiviksi yksitt\u00e4isiksi aluksiksi yhten\u00e4isen puu- ja tykist\u00f6muurin sijaan.
\n*** Viel\u00e4 1700-luvulla alukset luokiteltiin runkomallin mukaan. My\u00f6hemmin fregatti<\/em>-sanaa (engl. frigate<\/em>) on k\u00e4ytetty pienehk\u00f6st\u00e4 sotalaivasta tai takilatyypist\u00e4, jota kutsutaan my\u00f6s t\u00e4ystakilaiseksi<\/em> (engl. full-rigged<\/em>).
\n**** Englanniksi my\u00f6s man of war<\/em> (tai man-o-war<\/em>, monella tavoin kirjoitettuna). Man<\/em>-sanalla on vanhastaan ollut my\u00f6s laiva<\/em>-merkitys.
\n***** Suomenkielinen meriterminologia on kirjavaa. Jokaisessa satamakaupungissa on ollut omansa. Mutta t\u00e4ll\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n<\/em> ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 kaljuunoiden, kaljuunien tai galeonien kanssa. Ei tietenk\u00e4\u00e4n. \u00c4l\u00e4 ole naurettava. Se on ihan eri asia<\/em>.
\n<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En voi en\u00e4\u00e4 vaieta, vaan avaudun er\u00e4\u00e4st\u00e4 sanastollisesta keppihevosestani, joka on minua rieponut jo kauan ja jolla olen kiusannut tuttavia ja vieraita pieness\u00e4 piiriss\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n. Kyseess\u00e4 on sana kaljuuna. T\u00e4m\u00e4 sanahan on meritermiksens\u00e4 varsin tuttu jopa maallikoille: kaikkihan tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 sill\u00e4 tarkoitetaan vanhanaikaista purjelaivaa, … Jatka artikkeliin Kaljuuna, tuo meriterminologinen murheenkryyni<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[59,6],"tags":[],"class_list":["post-5926","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kieli","category-suomentaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5926","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5926"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5926\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5931,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5926\/revisions\/5931"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5926"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5926"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5926"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}