{"id":5744,"date":"2013-05-07T11:24:54","date_gmt":"2013-05-07T09:24:54","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5744"},"modified":"2013-05-07T11:24:54","modified_gmt":"2013-05-07T09:24:54","slug":"liian-vahan-tai-liikaa-vetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5744","title":{"rendered":"Liian v\u00e4h\u00e4n tai liikaa vett\u00e4"},"content":{"rendered":"

S<\/big>cience Daily<\/strong><\/em> -verkkotiedelehden mukaan<\/strong> vaikuttaisi silt\u00e4<\/a>, etteiv\u00e4t Australiasta kymmeni\u00e4 tai satoja tuhansia vuosia sitten kadonneet j\u00e4ttikokoiset pussiel\u00e4imet (ns. megafauna) kadonneetkaan alueelle saapuneiden ihmisten masuihin. Megafaunan kellisti ilmastonmuutos: Sahuliksi sanottu muinaismantere (johon kuuluivat nykyisen Australian lis\u00e4ksi Tasmanian ja Uuden Guinean saaret) alkoi aavioitua ennen ihmisten saapumista 40 000 \u2013 50 000 vuotta sitten ja suurten el\u00e4inten toimeentulomahdollisuudet katosivat.<\/p>\n

Eik\u00e4 kivikauden ihmisill\u00e4 ollut erityisen hyvi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4k\u00e4\u00e4n suurriistan tappamiseen. T\u00e4m\u00e4 alkoi onnistua vasta my\u00f6hemmin, kun ihmiskunta keksi heittokeih\u00e4\u00e4n, atlatlin<\/a> ja jousen kaltaisia ihmeaseita \u2013 ja ihmisyhteis\u00f6t kasvoivat riitt\u00e4v\u00e4n isoiksi organisoituja mets\u00e4stysretki\u00e4 varten. Pienemm\u00e4t yhteis\u00f6t saivat ruokansa paljon helpommin, nopeammin, tehokkaammin ja ravitsevammin pikkuel\u00e4imist\u00e4, kasveista ja vesiel\u00e4imist\u00e4.<\/p>\n

Australian alkuasukkaiden yli nelikymmentuhatvuotinen kulttuuri on kiinnostava tapaus monessakin mieless\u00e4. Muistan joskus vuosia sitten lukeneeni jostakin tiedelehdest\u00e4 jutun \u201dabojen\u201d pitk\u00e4lle kehitetyst\u00e4 loogisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, joka perustui matemaattispohjaisten operaatioiden sijaan sukulaisuusj\u00e4rjestelmien pohjalle \u2013 ja ne ovat eri abo-kulttuureissa tiet\u00e4\u00e4kseni hyvinkin mutkikkaita. Jos jollekulle on sattunut kohdalle laajempi artikkeli tai kirja aiheesta, olen eritt\u00e4in kiinnostunut.<\/p>\n

Abot ovat hyv\u00e4 muistutus my\u00f6s niille, jotka olettavat automaattisesti, ett\u00e4 mahdolliset maanulkopuoliset kulttuurit ovat kehittyneet (teknisesti) ihmist\u00e4 paljon pidemm\u00e4lle, jos ne ovat ihmiskuntaa vanhempia. Abo-kulttuurit ovat yli nelikymmentuhatvuotisen jatkumon tulosta (arkeologien mukaan) ja olivat sopeutuneet eritt\u00e4in hyvin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 (sellaisena kuin se oli ennen eurooppalaisten ry\u00f6stely\u00e4), mutta teknisten laitteiden osalta atlatlin australialaisvastine woomera<\/em> oli edelleen huipputekniikkaa. Ja bumerangi, joka eri muunnelmineen toki onkin huikean nerokas laite. Maan kulttuureista teknisesti edistynein on se, joka on my\u00f6s lyhytaikaisin, ja saattaa sellaiseksi j\u00e4\u00e4d\u00e4kin. Voi olla, ettei t\u00e4m\u00e4n planeetan ulkopuolellakaan ole kovin montaa t\u00e4ll\u00e4ist\u00e4 vimpainintoista, radioaaltosaastetta ymp\u00e4ri avaruutta suoltavaa kulttuuria. Ehk\u00e4.<\/p>\n

Sahulin kuivattanut ilmastonmuutos oli ns. luonnollinen ilmi\u00f6, ja voi olla etteiv\u00e4t noin nelj\u00e4n\u2013viidentuhannen vuoden takaiset pienemm\u00e4t muutoksetkaan johtuneet maanviljelyn ja (runsaasti kasvihuonekaasuja tuottavan) karjankasvatuksen synnyst\u00e4, vaikka t\u00e4st\u00e4 asiasta onkin viel\u00e4 vaikeaa sanoa edes mit\u00e4\u00e4n puolivarmaa. Vaikuttaa joka tapauksessa ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 viimeisen sadan vuoden aikana kiihtynyt ilmaston l\u00e4mpeneminen on, kiistattomasti, ihmisen tuotosta. Todisteet alkavat olla niin ilmeisi\u00e4, ettei vastaanv\u00e4itt\u00e4jiss\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 juuri muita kuin foliohattuv\u00e4ke\u00e4.<\/p>\n

Viimeviikkoisessa New Scientistiss\u00e4 <\/em>oli kiinnostava juttu (joka on luettavissa lehden maksullisilla sivuilla<\/a>) ilmaston l\u00e4mpenemisen aiheuttamasta j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisesta ja t\u00e4m\u00e4n aiheuttamasta merenpinnan noususta. Pohjoisnapaj\u00e4\u00e4tikk\u00f6 ei ole t\u00e4ss\u00e4 suhteessa ongelma \u2013 seh\u00e4n kelluu meren p\u00e4\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 oleellisesti vaikuta merenpinnan korkeuteen, vaikka sulaakin hyv\u00e4\u00e4 vauhtia (kuten J\u00e4\u00e4merell\u00e4 koeporauksia tekev\u00e4t \u00f6ljy-yhti\u00f6tkin uskovat). Ongelmapaikkoja ova Gr\u00f6nlanti ja Etel\u00e4manner, joiden j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ovat maanpinnalla ja joista vapautuva vesi nostaa merien pintaa \u2013 niin, miten paljon?<\/p>\n

Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 merenpinnan odotettavissa oleva korkeus riippuu paikasta. T\u00e4h\u00e4n asti j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisen vaikutusta on arvioitu l\u00e4hinn\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen merenpinnan kohoamisen mieless\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin huono idea, sill\u00e4 meren pinta ei ole nytk\u00e4\u00e4n kovin monessa paikassa kovin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen: toisissa paikoissa meri on korkeammalla kuin keskim\u00e4\u00e4rin, toisissa paikoissa paljon matalammalla. T\u00e4h\u00e4n on monia syit\u00e4, esimerkiksi se, ettei Maa ole sittenk\u00e4\u00e4n ihan pallonmuotoinen eik\u00e4 tasalaatuinen: gravitaatio on eri seuduilla juuri sen verran eri suuruista, ett\u00e4 se vaikuttaa pinnan korkeuteen. Meren l\u00e4mp\u00f6tilan ja merivirtojen aiheuttamat tiheysvaihtelut vaikuttavat nekin.<\/p>\n

Jos Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4tik\u00f6t sulavat nykyvauhtia, pohjoisatlanttinen merenpinta saattaa jopa laskea itse Gr\u00f6nlantia laajemmaltakin alueelta. Siell\u00e4 nimitt\u00e4in vaikuttaa my\u00f6s Pohjanmaalta tuttu ilmi\u00f6: j\u00e4\u00e4n painosta vapautunut maanpinta kohoaa hitaasti korkeammalle. Koska sik\u00e4l\u00e4inen j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 sulaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 nopeammin kuin Skandinavian muinainen j\u00e4\u00e4kilpi, t\u00e4m\u00e4 \u201dponnahdus\u201d saattaa olla rajumpaa ja aiheuttaa seudulle my\u00f6s maanj\u00e4ristyksi\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 skenaariossa merenpinta kohoaisi laskelmien mukaan eniten Etel\u00e4-Amerikan vesill\u00e4 ja Tyynell\u00e4merell\u00e4.<\/p>\n

Jos taas Etel\u00e4mantereen l\u00e4nsiosien uhanalainen j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 katoaisi ensimm\u00e4isen\u00e4, suurin pinnannousu tapahtuisi Intianvaltamerell\u00e4 ja L\u00e4nsi-Atlantilla, ja saattaisi jossakin New Yorkin tienoilla olla useita metrej\u00e4.<\/p>\n

Eih\u00e4n mik\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 kaikesta tapahdu miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 huomenna tai edes ensi vuonna. Sadan vuoden aikaskaalalla sen sijaan… no, niin paljon kuin tykk\u00e4\u00e4nkin merenrannoista, en kyll\u00e4 suosittelisi rantatonttien ostamista lastenlapsille perinn\u00f6ksi j\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi…<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Science Daily -verkkotiedelehden mukaan vaikuttaisi silt\u00e4, etteiv\u00e4t Australiasta kymmeni\u00e4 tai satoja tuhansia vuosia sitten kadonneet j\u00e4ttikokoiset pussiel\u00e4imet (ns. megafauna) kadonneetkaan alueelle saapuneiden ihmisten masuihin. Megafaunan kellisti ilmastonmuutos: Sahuliksi sanottu muinaismantere (johon kuuluivat nykyisen Australian lis\u00e4ksi Tasmanian ja Uuden Guinean saaret) alkoi aavioitua ennen ihmisten saapumista … Jatka artikkeliin Liian v\u00e4h\u00e4n tai liikaa vett\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[25,9,28,19,33],"tags":[],"class_list":["post-5744","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ilmasto","category-sf","category-tekniikka","category-tieteet","category-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5744","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5744"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5744\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5750,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5744\/revisions\/5750"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5744"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5744"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5744"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}