{"id":5725,"date":"2013-05-04T17:46:58","date_gmt":"2013-05-04T15:46:58","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5725"},"modified":"2013-05-04T18:56:42","modified_gmt":"2013-05-04T16:56:42","slug":"mutta-onko-se-a","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5725","title":{"rendered":"Mutta onko se ******a?"},"content":{"rendered":"

V<\/big>ietimme vappua<\/strong> Berliiniss\u00e4<\/strong>, miss\u00e4 emme olleet aikaisemmin k\u00e4yneet, siit\u00e4k\u00e4\u00e4n huolimatta, ett\u00e4 kuulumme sukupolveen, jonka olisi pit\u00e4nyt k\u00e4yd\u00e4 jo kauan sitten 1980-luvulla haistelemassa muurinvieren romantiikkaa, kummallisen kylm\u00e4n sodan erist\u00e4m\u00e4n kaupunkisaarekkeen rappiotaiteellista lumoa. Tied\u00e4tteh\u00e4n, sellaista mist\u00e4 voi yh\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 vilahduksia vaikkapa Wim Wendersin kaihoisankauniissa Berliinin taivaan alla<\/em> -elokuvassa. Ei vain koskaan tullut k\u00e4yty\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Muuri on poissa (East Side Galleryn<\/em><\/a> taiden\u00e4yttelysein\u00e4\u00e4 lukuun ottamatta), mutta moni muu kohde on yh\u00e4 voimissaan, ja helpommin l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4, kun kaupungin keskell\u00e4 ei ole piikkilankojen, betoniaitojen ja molemminpuolisen ep\u00e4luulon ei-kenenk\u00e4\u00e4n maata. Minun kaltaiseni vanha wannabe-arkeologi oli tietysti innoissaan Pergamon-museon Mesopotamia-kokoelmista ja Neues Museumin egyptil\u00e4isaineistosta \u2013 \u201dvarastetusta kauneudesta\u201d, kuten muuan museovieras oli aivan asianmukaisesti kirjoittanut vieraskirjaan. Ishtarin portti<\/a> oli huikea, ja Nefertitin yli kolmetuhatta vuotta vanha rintakuva<\/a> \u201dliven\u00e4\u201d paljon hehke\u00e4mpi ja vaikuttavampi kuin valokuvissa. Silm\u00e4kulmien aikuisen naisen rypyt ja silm\u00e4nurkkien mongolipoimut \u2013 joidenkin arvioiden mukaan N. olisi ollut aasialaista sukua \u2013 kiinnittiv\u00e4t huomiota.<\/p>\n

Muutakin tuli n\u00e4hty\u00e4. K\u00e4vimme sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 kebapia autenttisesti Kreutzbergiss\u00e4, ihailimme hienosti toimivaa julkuneuvoliikennett\u00e4 ja rentoa, kaahaamatonta py\u00f6r\u00e4ilykulttuuria. N\u00e4kemisen arvoinen oli my\u00f6s kaupungin erikoisherkulle omistettu riemastuttava Currywurst-museo<\/a> aivan Checkpoint Charlien l\u00e4hell\u00e4. Er\u00e4\u00e4st\u00e4 matkamme kohteista otettu valokuva \u2013 tai kyseisen kohteen osan valokuva \u2013 on p\u00e4\u00e4tym\u00e4ss\u00e4 Alas<\/em>-romaanin kanteen osaksi Alshain<\/em>-kirjankin kannen kuva-aiheita yhdistelev\u00e4\u00e4 kompositiota. Ainakin, jos minun v\u00e4kert\u00e4m\u00e4ni kansikuvaehdotus kelpaa kustantamon v\u00e4elle.<\/p>\n

Huomasin, ett\u00e4 reissussa ollessamme kirjailijatuttavisto oli keskustellut jonnin verran, paheksunutkin, Tommi Melenderin blogikirjoitusta<\/a>, jossa h\u00e4n lukee Milan Kunderan Esirippu<\/em>-esseekokoelmaa ja peilaa sen (ilmeisen negatiivista) nykykirjallisuusk\u00e4sityst\u00e4 suomalaisen kirjallisuuden kuvioihin. Olen kehno osallistumaan t\u00e4llaisiin keskusteluihin, ennen kaikkea siksi ett\u00e4 olen niin huonosti perill\u00e4 nykykirjallisuudesta sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 maailmalla: aika ei tunnu riitt\u00e4v\u00e4n edes todella kiinnostavien kirjojen lukuun, puhumattakaan niist\u00e4 joita pit\u00e4isi lukea ollakseen niin sanotusti ajan hermolla. Vaikuttaa joka tapauksessa silt\u00e4, ett\u00e4 Kundera\/Melender on perin huolissaan kirjallisuuden tilasta. V\u00e4\u00e4ri\u00e4 kirjoja myyd\u00e4\u00e4n, v\u00e4\u00e4ri\u00e4 kirjoja kustannetaan, laadukas ja kirjallisuutta eteen p\u00e4in viev\u00e4 taideproosa ei saa tarpeeksi tilaa eik\u00e4 huomiota. Jotakin sinnep\u00e4in, kyll\u00e4h\u00e4n te tied\u00e4tte. Tuttu juttu.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n on aina ollut m\u00e4ls\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Joskus 1980-luvulla olin tiet\u00e4vin\u00e4ni jotakin silloisesta kevyest\u00e4 musiikista ja sen tilasta. Silloin olin aivan varma, ett\u00e4 parinkymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 osataan arvostaa niit\u00e4 silloin aivan liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neit\u00e4 musiikintekij\u00f6it\u00e4 \u2013 kuten vaikkapa Kadotetut \u2013 eik\u00e4 kukaan en\u00e4\u00e4 muista listoilla juhlivia p\u00e4iv\u00e4perhosb\u00e4ndej\u00e4 \u2013 kuten, no, vaikkapa Dingoa, jonka musiikki ei ollut oikeastaan mit\u00e4\u00e4n muuta kuin mahdollisimman lievill\u00e4, imelletyill\u00e4 \u201drock\u201d-aineksilla kuorrutettua tangoa. Min\u00e4 tiesin<\/em>, koska min\u00e4 olin perehtynyt musiikkiin paljon syv\u00e4llisemmin kuin kaiken maailman… fanit. Olin min\u00e4 silloin jo sen verran perehtynyt musiikin historiaan, ett\u00e4 olisi pit\u00e4nyt huomata peiliss\u00e4 sama asenne, jolla intohimoiset musiikinyst\u00e4v\u00e4t tyrm\u00e4siv\u00e4t 60-luvun alun listoilla juhlineet pitk\u00e4tukkapopparit parin viikon p\u00e4iv\u00e4nperhoiksi, joita kukaan ei muista edes kahden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Mutta oli tuossa ylett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ja aukottomassa nuoruudenviisaudessani terveen j\u00e4rjen kipin\u00e4kin uskoessani, ett\u00e4 kulloisenkin ajan taiteen (ja viihteen) merkitt\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t ja teokset valkenevat vasta vuosikymmenien kuluttua. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4ly\u00e4 on liikaa arvioida mill\u00e4\u00e4n mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla, mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hetken ilmaisusta on sittenk\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Siksih\u00e4n aikaisempien vuosikymmenien musiikki ja kirjallisuus (ynn\u00e4 muu taide) tuntuvat niin helposti niin paljon laadukkaammalta. Suodattuminen on ehtinyt jo tapahtua, ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle sen, joka puhuttelee. Toisinaan vuosikymmenet eiv\u00e4t edes riit\u00e4: Johann Sebastian Bachin arvostuksen nousuun tarvittiin toistasataa vuotta.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 taide koostuu hyvin harvoin (pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n) siit\u00e4 taiteesta, jota asiaa tuntevat ovat sen syntyaikoina pit\u00e4neet arvokkaana tai merkityksellisen\u00e4. Osa halveksituista ja pinnallisena roskana pidetyist\u00e4 myyntimenestyksist\u00e4 osoittautuukin odottamattoman kest\u00e4v\u00e4ksi, mutta ei siit\u00e4k\u00e4\u00e4n kaikki. Joskus huonosti myyv\u00e4 ja viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n arvostettu ilmaisu l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n vasta paljon my\u00f6hemmin: se on ollut \u201dedell\u00e4 aikaansa\u201d, kuten j\u00e4lkiviisaasti sanotaan. Osa teoksista j\u00e4\u00e4 sittenkin vain (ehk\u00e4 hyvinkin harvojen) yksitt\u00e4isten ihmisten henkil\u00f6kohtaisiksi el\u00e4myksiksi. Sit\u00e4h\u00e4n taide pohjimmiltaan on: henkil\u00f6kohtaista kokemusta sek\u00e4 tekij\u00e4lle ett\u00e4 kokijalle. Kokijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 \u2013 runsas tai v\u00e4h\u00e4inen \u2013 ei sin\u00e4ns\u00e4 tee mist\u00e4\u00e4n arvokasta tai arvotonta. Eik\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n kokemusta, kulttuurihistoriallisesta merkitt\u00e4vyydest\u00e4 puhumattakaan, voi arvioida pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksiulotteisella hyv\u00e4\u2013huono-akselilla. On suhteellisen tunnettuja, jotakuinkin k\u00f6mpel\u00f6sti kirjoitettuja ja asenteiltaan perin yksiulotteisia teoksia, joilla on valtava kulttuurihistoriallinen merkitys jo siksikin, ett\u00e4 ne ovat olleet monelle lukijalle portti aivan uudenlaisiin tarinoiden ja todellisuuksien maailmoihin \u2013 ja kirjallisuuteen, joka on myyntimenestyksille katkeroituneidenkin mielest\u00e4 \u201dtaiteellisesti arvokasta\u201d kirjallisuutta. Joko nyt tai joskus tulevaisuudessa. Ehk\u00e4.<\/p>\n

Kirjallisuuden ja muun taiteen historiaa kannattaa lukea. Entisaikojen aikalaiskriitikoiden n\u00e4kemykset siit\u00e4 mit\u00e4 on kulloinkin arvokasta ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kirjallisuutta (ja mill\u00e4 perusteella) ovat useinmiten kertakaikkisen hilpe\u00e4\u00e4 luettavaa. Mit\u00e4 vakavammin ja huolestuneemmin kyseinen aikalaiskriitikko taiteen tilaan suhtautuu, sit\u00e4 naurettavampaa.<\/p>\n

Muutakin kannattaa lukea. Ennen kaikkea kannattaa aina silloin t\u00e4ll\u00f6in lukea kirjallisuutta, josta ei olisi voinut edes kuvitella v\u00e4litt\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Siell\u00e4 saattaa piill\u00e4 todellisia el\u00e4myksi\u00e4.<\/p>\n

Ja jos ei muuta, voi sitten vapautuneesti naureskella niille kirjallisuuden tilasta huolestuneille, jotka eiv\u00e4t sit\u00e4k\u00e4\u00e4n helme\u00e4 ole h\u00f6lm\u00f6yksiss\u00e4\u00e4n ja yksisilm\u00e4isyyksiss\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4neet.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vietimme vappua Berliiniss\u00e4, miss\u00e4 emme olleet aikaisemmin k\u00e4yneet, siit\u00e4k\u00e4\u00e4n huolimatta, ett\u00e4 kuulumme sukupolveen, jonka olisi pit\u00e4nyt k\u00e4yd\u00e4 jo kauan sitten 1980-luvulla haistelemassa muurinvieren romantiikkaa, kummallisen kylm\u00e4n sodan erist\u00e4m\u00e4n kaupunkisaarekkeen rappiotaiteellista lumoa. Tied\u00e4tteh\u00e4n, sellaista mist\u00e4 voi yh\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 vilahduksia vaikkapa Wim Wendersin kaihoisankauniissa Berliinin taivaan alla … Jatka artikkeliin Mutta onko se ******a?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,16,55,39],"tags":[],"class_list":["post-5725","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-paikat","category-alas","category-alshain"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5725","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5725"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5725\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5742,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5725\/revisions\/5742"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5725"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5725"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5725"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}