{"id":5613,"date":"2013-03-17T13:24:53","date_gmt":"2013-03-17T11:24:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5613"},"modified":"2013-03-17T13:24:53","modified_gmt":"2013-03-17T11:24:53","slug":"suolansa-arvoinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5613","title":{"rendered":"Suolansa arvoinen"},"content":{"rendered":"

S<\/big>\u00e4hk\u00f6kirjallisuudessa on puolensa<\/strong>. Muistilehti\u00f6n kokoiseen kapineeseen mahtuu valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 netist\u00e4 ladattua tavaraa \u201dt\u00e4m\u00e4 pit\u00e4isi joskus lukea\u201d- ja \u201dt\u00e4t\u00e4 en olekaan aikoihin lukenut\u201d -kategorioista, vaikka valikoiman rajoittaisikin vain yli 70 vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden teoksiin (jotka, tekij\u00e4noikeuksien vanhennuttua, ovat vapaasti ladattavissa vaikkapa Project Gutenbergin<\/a> sivuilta). Mukana vaikkapa junamatkalle saa valtaisan valikoiman luettavaa kulloiseenkin mielentilaan sovitettavaksi.<\/p>\n

\"Kipling_7261\"<\/a>Rudyard Kiplingin<\/a> (1865\u20131936) poikakirja Meren urhoja<\/em> (Captains Courageous<\/em>, 1897) kuuluu minun tapauksessani j\u00e4lkimm\u00e4iseen kategoriaan ja on yksi niit\u00e4 teoksia jotka synnyttiv\u00e4t minussa elinik\u00e4isen viehtymyksen purjelaivoihin.<\/p>\n

Teoksen tarina on jotakuinkin suoraviivainen perinteisess\u00e4 poikakirjain tervehenkisyydess\u00e4\u00e4n: pilalle hemmoteltu rautatie- ja kaivosmiljard\u00f6\u00f6rin poika Harvey Cheyne Jr. putoaa Eurooppaan matkalla olevan matkustajah\u00f6yryn kannelta pian sen j\u00e4lkeen, kun laiva on l\u00e4htenyt New Yorkista. H\u00e4net pelastetaan pienelle matalikkokalastuskuunarille. Kuunarin kippari Disko Troop ei usko teinipojan sekavilta vaikuttavia jorinoita miljoonista ja siit\u00e4 suunnattomasta palkkiosta, joka laivan v\u00e4ke\u00e4 odottaisi kunhan poika toimitettaisiin maihin: kalastuskausi on vasta alussa, eik\u00e4 rantaan palaaminen l\u00f6isi leiville. Pojalle annetaan ainoaksi mahdollisuudeksi j\u00e4\u00e4d\u00e4 kuunarille muutamaksi kuukaudeksi t\u00f6ihin kymmenen ja puolen dollarin kuukausipalkalla ja, yhden kunnon l\u00e4im\u00e4ytyksen ja yhden y\u00f6n miettimisen j\u00e4lkeen, poika suostuu. H\u00e4n alkaa yst\u00e4vysty\u00e4 kipparin pojan Danin kanssa ja kasvaa, aikuistua ja saada ty\u00f6miehen kovettumia k\u00e4mmeniins\u00e4. Kun kuunari T\u00e4ss\u00e4 ollaan<\/em> (We\u2019re Here<\/em>) sitten palaa kotisatamaansa, kippari-Troopia ja muuta miehist\u00f6\u00e4 odottaa yll\u00e4tys: hullun pojan jutut olivat sittenkin aivan tosia. Muutama kuukausi merell\u00e4 kunnon t\u00f6iss\u00e4 on kuitenkin muuttanut ja aikuistanut poikaa melkoisesti, niin ett\u00e4 is\u00e4ll\u00e4 ja hermoheikolla \u00e4idill\u00e4 on totuttelemista kuolleista palanneesta pojastaan kuoriutuneeseen rehtiin merenk\u00e4vij\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nyt, aikuisena lukiessa, Kiplingin tekstist\u00e4 huomaa uusia tasoja. Nuorempana sit\u00e4 ei osannut ajatella aikalaisromaanina eik\u00e4 yhteiskunnallisena kommenttina. Kirjan tekemisen aikaan Yhdysvaltain Vermontissa asunut Kipling avaa keskiluokkaiselle, \u201dsivistyneelle\u201d it\u00e4rannikon lukijakunnalleen maailmaa, joka on aivan heid\u00e4n vieress\u00e4\u00e4n mutta josta he eiv\u00e4t tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Meriel\u00e4m\u00e4n tervehenkisen, rehdin toveriuden rinnalla aikuislukijan silm\u00e4 huomaa kuvaukset ahdistavasta k\u00f6yhyydest\u00e4 ja s\u00e4rkk\u00e4kalastuskuunarien maailman hengenvaarallisuudesta \u2013 ja sivistyneist\u00f6n maailman v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kaikkea kohtaan: matkustajah\u00f6yry ajaa sumun keskell\u00e4 er\u00e4\u00e4n kuunarin upoksiin, eik\u00e4 edes pys\u00e4hdy auttamaan henkiinj\u00e4\u00e4neiden pelastusty\u00f6ss\u00e4. Lopussa ollaan muistotilaisuudessa, jossa luetellaan p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n kalastuskauden aikana menehtuneiden gloucesterilaiskalastajien nimi\u00e4: pienest\u00e4 satamakaupungista on menetetty toista sataa is\u00e4\u00e4, poikaa ja aviomiest\u00e4. Rannalla odottavien vaimojen, \u00e4itien ja tytt\u00e4rien osana on viett\u00e4\u00e4 suurin osa vuodestaan yksin kaivaten ja pel\u00e4ten meren viljaa pyyt\u00e4vien rakkaidensa hengen puolesta.<\/p>\n

Niin eskapistisen vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja romanttiselta kuin s\u00e4rkk\u00e4kalastuskuunarien maailma nyky\u00e4\u00e4n tuntuukin, on aivan hyv\u00e4 ett\u00e4 sellaista maailmaa ei en\u00e4\u00e4 kukaan joudu oikeasti el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ainakaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ns. l\u00e4nsimaissa. Muun maailman kalastajien t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n romanttisuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vasta seuraavien sadan vuoden kuluttua, jos silloinkaan.<\/p>\n

Nyt, alkuteosta ensi kertaa lukiessa, huomio kiinnittyy siihen, ett\u00e4 vuoden 1958 laitoksen suomentanut Hannes Korpi-Anttila on aika tavalla h\u00e4ivytt\u00e4nyt alkutekstin gloucesterilaisten mehev\u00e4\u00e4 murteellisuutta, vaikka meritermist\u00f6 onkin ollut aivan hyvin hallussa: t\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4 nuortenkirjoja tietysti aina\u00a0 suomennettiin ennen kuin murteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tuli hyv\u00e4ksytty\u00e4 vuosikymmeni\u00e4. (Minua on kyll\u00e4 aina vieh\u00e4tt\u00e4nyt kirjassa laivan per\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytetty sana \u201dtyvip\u00e4\u00e4\u201d \u2013 en tied\u00e4 onko se \u201doikea\u201d meritermi miss\u00e4\u00e4n suomen murteessa, mutta asiayhteydess\u00e4\u00e4n se toimii oikein hyvin.) Joku voisi palkata vaikkapa Tapio Koivukarin<\/a> ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta suomennosta, joka tekisi lopultakin oikeutta Kiplingin kielelle. Raumalaishenkinen jaaritus sopisi loistavasti t\u00e4m\u00e4n kirjan s\u00e4rkk\u00e4kalastajien suuhun.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

S\u00e4hk\u00f6kirjallisuudessa on puolensa. Muistilehti\u00f6n kokoiseen kapineeseen mahtuu valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 netist\u00e4 ladattua tavaraa \u201dt\u00e4m\u00e4 pit\u00e4isi joskus lukea\u201d- ja \u201dt\u00e4t\u00e4 en olekaan aikoihin lukenut\u201d -kategorioista, vaikka valikoiman rajoittaisikin vain yli 70 vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden teoksiin (jotka, tekij\u00e4noikeuksien vanhennuttua, ovat vapaasti ladattavissa vaikkapa Project Gutenbergin sivuilta). Mukana … Jatka artikkeliin Suolansa arvoinen<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,28],"tags":[],"class_list":["post-5613","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-tekniikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5613","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5613"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5613\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5630,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5613\/revisions\/5630"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5613"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5613"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5613"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}