{"id":5577,"date":"2013-03-02T11:53:37","date_gmt":"2013-03-02T09:53:37","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5577"},"modified":"2013-03-02T17:15:06","modified_gmt":"2013-03-02T15:15:06","slug":"kohautus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5577","title":{"rendered":"Kohautus"},"content":{"rendered":"

\"\"A<\/big>yn Randin Atlas Shrugged<\/em> <\/strong>(1957) on niit\u00e4 romaaneja, joista monilla on mielipide jo ennen sen lukemista. Minulla oli ja, hykerrytt\u00e4v\u00e4sti, my\u00f6s Tree Lobsters<\/em> -sarjakuvalla oli juuri eilen<\/a>, kun sain l\u00e4hes tuhatsatasivuisen tiiliskiven luettua loppuun.<\/p>\n

Useimmat my\u00f6s tuntevat kirjan perusjuonen: Joukko teollisuuden johtohahmoja, omien alojensa huippuyksil\u00f6it\u00e4, kyll\u00e4styy lopullisesti siihen kuinka yhteiskunta imee heid\u00e4n vertaan verottamalla, vaatimalla heit\u00e4 antamaan oman panoksensa yleiseen hyvinvointiin ja arvostelemalla heid\u00e4n ahneuttaan. He pakkaavat kamansa ja katoavat t\u00e4st\u00e4 maailmasta. Yhteiskunta luhistuu ja rahvaalle tulee todella ik\u00e4v\u00e4<\/em> rakkaita teollisuuspamppujaan ja n\u00e4iden ankaraa oikeudenmukaisuutta.<\/p>\n

Kirjaa lukiessa tuli muutaman kerran pohdittua, ett\u00e4 Ayn Randin<\/a> (alkuaan Alisa Zinojevna Rosenbaum, 1905\u201382) ven\u00e4l\u00e4isyys n\u00e4kyy siin\u00e4, millaisen sivum\u00e4\u00e4r\u00e4n h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rakenteeltaan ja k\u00e4\u00e4nteilt\u00e4\u00e4n suhteellisen yksinkertaisen tarinan kertomiseen. Tarinalla ei ole minnek\u00e4\u00e4n kiire, keskeiset aatteelliset pointit tehd\u00e4\u00e4n selv\u00e4ksi moneen kertaan, monin sanamuodoin. Rand ei kuitenkaan pysty tekem\u00e4\u00e4n it\u00e4eurooppalaisen kirjallisen perinteen siirt\u00e4misest\u00e4 angloamerikkalaiseen kirjalliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n samanlaista kielellist\u00e4 ja ilmaisullista helme\u00e4 kuin h\u00e4nen er\u00e4\u00e4nlainen kohtalotoverinsa, puolalaissyntyinen Joseph Conrad<\/a> (J\u00f3zef Teodor Konrad Korzeniowski, 1857\u20131921). Randin ilmaisu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kiusallisesti juuri sellaiselta p\u00f6kkel\u00f6m\u00e4iselt\u00e4 ei-\u00e4idinkielelt\u00e4, mit\u00e4 min\u00e4kin huomaan kirjoittavani silloin jos yrit\u00e4n kirjoittaa kaunokirjallisuutta englanniksi.<\/p>\n

Atlas Shrugged<\/em> sijoittuu maailmaan, joka ensivilkaisulla muistuttaa hyvinkin paljon 1950-luvun Yhdysvaltoja. Toiseen maailmansotaan ei viitata, mutta muun maailman valtiot ovat yksi kerrallaan muuttuneet omaisuuksia kansallistaneiksi \u201dkansanvaltioiksi\u201d (\u201dPeople\u2019s States\u201d), joita yksityisyritteli\u00e4isyyden viimeinen linnake Yhdysvallat joutuu jatkuvasti tukemaan sek\u00e4 rahallisesti ett\u00e4 aineellisesti. Yhdysvalloissakin on paineita kehitt\u00e4\u00e4 tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja est\u00e4\u00e4 teollisuusv\u00e4en jatkuva rikastuminen, ja v\u00e4hitellen sosiaalista vastuuntuntoa ajavat \u201dry\u00f6st\u00e4j\u00e4t\u201d (\u201dlooters\u201d) saavat yh\u00e4 vankemman niskalenkin rikkaimmistosta. Henkisesti nujerrettuja yritt\u00e4ji\u00e4 painostetaan ruotuun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja juonittelun avulla. Osa murtuu ja mukautuu, osa tekee itsemurhan, osa katoaa. Pahimmillaan heit\u00e4 painostetaan suorana radioituihin julkisiin omien erheidens\u00e4 tunnustuksiin, ja n\u00e4ist\u00e4 synkeist\u00e4 vainon hetkist\u00e4 tulevat vahvasti mieleen kirjan julkaisuajan rajut Joseph McCarthyn<\/a> johtamat \u201dkommunistien\u201d vainot. Niin, ja tietenkin my\u00f6hemm\u00e4t kommunisti-Kiinan \u201ditsekritiikit\u201d.<\/p>\n

Mutta pelko pois: yritt\u00e4jill\u00e4 on my\u00f6s puolustajansa. Myyttinen merirosvo Ragnar Danneskj\u00f6ld kulkee maailman meri\u00e4 korjaamassa Robin Hoodin v\u00e4\u00e4ryyksi\u00e4: h\u00e4n ottaa ahneilta ja kateellisilta k\u00f6yhilt\u00e4 ja antaa ahkerille rikkaille. H\u00e4n ei ry\u00f6st\u00e4 yritysten toisilleen l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 lasteja (jos niist\u00e4 on maksettu k\u00e4yp\u00e4 hinta), ainoastaan verovaroin kustannettuja avustusl\u00e4hetyksi\u00e4. Toisaalla salaper\u00e4inen yleisnero John Galt luo muutamien hengenheimolaistensa kanssa uuden Atlantiksen, salaisen maailman, jonne sosiaalisesta painostuksesta tarpeekseen saaneet yritt\u00e4j\u00e4t voivat paeta el\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisarvoista el\u00e4m\u00e4\u00e4, jossa ty\u00f6st\u00e4 maksetaan kunnon korvaus ja \u201dantaa\u201d on kirosana.<\/p>\n

Randin romaanin yritt\u00e4j\u00e4kuva on kiinnostava. Kirjan sankarit eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n Hankenin kasvatteja. Randin maailmassa ter\u00e4smiljon\u00e4\u00e4rin ura alkaa siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n menee kuusitoistavuotiaana ty\u00f6h\u00f6n kaivokseen, ylenee siell\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 toiseen \u00e4lyns\u00e4 ja ajattelukykyns\u00e4 turvin, kunnes h\u00e4n omistaa omaa nime\u00e4 kantavan yrityksen, joka tuottaa parasta, mit\u00e4 alalla voidaan tarjota. Laatu ja uudet keksinn\u00f6t ovat p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, liikevoitot ja rikkaus oikeudenmukainen seuraus t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesta tavoittelusta. Osakekauppaan ja p\u00f6rssiin viitattin muistaakseni yhden ainoan kerran koko kirjassa, mutta muuten tehtiin selv\u00e4ksi, ett\u00e4 hyv\u00e4t omistavat itse<\/em> ja yksin<\/em> omat yhti\u00f6ns\u00e4, joissa heill\u00e4 on \u2013 tai heill\u00e4 pit\u00e4isi olla \u2013 t\u00e4ydellinen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus. T\u00e4t\u00e4 oikeutta kunnioittavat my\u00f6s heid\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 \u2013 parhaat ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 \u2013 jotka itsekin pyrkiv\u00e4t aina parhaaseen laatuun ja saavat ty\u00f6st\u00e4\u00e4n arvoisensa palkan. Muunlaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ei kauaa katsella, ennen kuin valtio painostaa palkkaamaan kaikkea mahdollista roskav\u00e4ke\u00e4 tuhoamaan tuottavuutta.<\/p>\n

Sijoittajien<\/em> puuttuminen kirjan maailmasta on hyvin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kirjan hyvien puolella on my\u00f6s pankkiiri, mutta \u201dMidas\u201d Mulligan ei sijoita<\/em>, vaan lainaa<\/em> rahaa \u2013 toki hyv\u00e4ll\u00e4 korolla, jonka ansiosta h\u00e4n tienaa sievoiset tulot. H\u00e4n valikoi lainojensa vastaanottajiksi niiden arvoisia miehi\u00e4, mutta ei tunnu olevan kiinnostunut ostamaan rahoillaan vaikutusvaltaa heid\u00e4n tekemisiins\u00e4. Kunhan maksavat velkansa ja korkonsa ajallaan. Itselleni tulee vahva vaikutelma, ett\u00e4 ainakin t\u00e4m\u00e4n kirjan maailmassa Rand laskee sijoittajat ja muut yritt\u00e4jien p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaan vaikuttamaan pyrkiv\u00e4t tahot \u2013 oli heid\u00e4n motiivinsa sitten pikavoittojen saaminen toisten ty\u00f6st\u00e4, kateus tai vallanhimo \u2013 samaan ry\u00f6st\u00e4jien kategoriaan kuin hyv\u00e4ntekev\u00e4isyysj\u00e4rjest\u00f6t, verottajat, sosiaalitukien varassa el\u00e4v\u00e4t ja muut loiset.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kirjan Yhdysvalloissa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunnu olevan vaaleja, kansanedustuslaitosta tai demokratiaa. Asioista p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u201dWashington\u201d, pieni klikki viranomaisia, pari yliopistomiest\u00e4 ja monopoliasemiin pyrkivi\u00e4 teollisuuspamppuja, jotka pyrkiv\u00e4t viranomaistoimin saamaan markkinoilta ne oman alansa yritt\u00e4j\u00e4t, jotka toimivat heid\u00e4n turvonneita ja tehottomia firmojaan tehokkaammin, tuottavammin ja innovatiivisemmin. Kirjan er\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n kehitt\u00e4m\u00e4 kevyt, luja ja kest\u00e4v\u00e4 \u201dRearden-metalli\u201d pyrit\u00e4\u00e4n kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n, koska t\u00e4llainen keksint\u00f6 vaikeuttaisi muiden ter\u00e4stehtaiden kilpailuedellytyksi\u00e4 (ts. sis\u00e4piiril\u00e4isteollisuuspampun oman ter\u00e4skonsernin voitonsaantia). Aivan niin, yritt\u00e4j\u00e4n pahin vihollinen ei Randin mielest\u00e4 olekaan mik\u00e4\u00e4n sosiaalitantta, vaan rikkaampi, ahneempi, vallanhimoisempi ja paremmin vallan sis\u00e4piireiss\u00e4 pujotteleva toinen yritt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

Atlas Shrugged<\/em> on er\u00e4\u00e4nlainen vaihtoehtohistoria: siin\u00e4 Yhdysvallat on neitseellisen tyhj\u00e4\u00e4n maahan perustettu valtio, jonka maata tai luonnonvaroja ei ole ry\u00f6stetty tai huijattu kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 lis\u00e4ksi sen nyky-Yhdysvallat poikkeaa melkoisesti 1950-luvun todellisesta valtiosta. Tavallaan se on my\u00f6s tieteiskirjallisuutta, sill\u00e4 siin\u00e4 esiintyy useitakin fantastisia keksint\u00f6j\u00e4, joita joko sankarit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4\u00e4n tai ry\u00f6st\u00e4j\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pahaan. Monessakin kohtaa mieleen tuli kuitenkin J. R. R. Tolkienin jonkin verran lyhk\u00e4isempi ja tiiviimmin kirjoitettu fantasiaseikkailu Taru Sormusten herrasta<\/em>. My\u00f6s Randilla hyvien ja pahojen raja on perin jyrkk\u00e4 eik\u00e4 sen yli juuri kukaan p\u00e4\u00e4se kulkemaan. My\u00f6s Randilla hyvyys ja pahuus erottuvat jo olemuksesta. My\u00f6s Randilla on mieless\u00e4\u00e4n ihanne t\u00e4ydellisest\u00e4, hyv\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jota kaikkien tulee tavoitella. My\u00f6s Randilla pahat tuntuvat olevan niskan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja pieni hyvien joukko joutuu taistelemaan ylivoimaa vastaan nokkeluudella, \u00e4lyll\u00e4 ja \u2013 sitten kuitenkin loppujen lopuksi \u2013 rakkaudella toisiaan kohtaan. My\u00f6s Randilla on oikeastaan alusta alkaen selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hyvien on pakko lopulta voittaa.<\/p>\n

Randin henkil\u00f6hahmot eiv\u00e4t kuitenkaan kehity kirjan noin kymmenen tapahtumavuoden aikana yht\u00e4 radikaalisti kuin Tolkienilla: Randin hahmot olivat oikeassa alun alkaenkin, miksi heid\u00e4n pit\u00e4isi kehitty\u00e4? Rand my\u00f6s j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lopputulosta enemm\u00e4n auki: kirjan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 sankarit ovat vasta valmistautumassa potkaisemaan pahojen itse huteroittamaa korttitaloa nurin. Randin kirjallisen dynamiikan taju on sit\u00e4 paitsi melkoisesti Tolkienia heikompi. Atlas Shruggedin<\/em> kuuluisa huipentuma on yli kuusikymment\u00e4sivuinen radiopuhe \u2013 ei lainkaan huono puhe sin\u00e4ns\u00e4, se summaa ihan hyvin kirjan keskeisi\u00e4 filosofisia pointteja, mutta aika raskas vuodatus silti \u2013 jota kohta seuraa amerikkalaisen elokuvak\u00e4sikirjoittajankin (Randin palkkaty\u00f6) tekem\u00e4ksi jotakuinkin korni ja ennalta arvattava tulitaistelu.<\/p>\n

Tolkienista Rand poikkeaa my\u00f6s sukulaisuuden halveksunnassaan: Atlas Shruggedin<\/em> p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ist\u00e4 vain parilla on (el\u00e4vi\u00e4) perheenj\u00e4seni\u00e4, ja he ovat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n roistoja.\u00a0 Fountainheadin<\/em><\/a> lailla lasten tekeminen tai saaminen ei mitenk\u00e4\u00e4n liity p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kyll\u00e4h\u00e4n he s\u00e4ngyss\u00e4 sent\u00e4\u00e4n vehtaavat, kuka mist\u00e4kin syyst\u00e4 kenenk\u00e4kin kanssa. T\u00e4ll\u00e4 kertaa Rand ei ihannoi raiskausta kuten Fountainheadissa<\/em>, mutta valtapeli on nytkin keskeinen seksin motiivi.<\/p>\n

Atlas Shrugged<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s vakavan varoituksen niille, jotka ihailevat, tukevat ja kannustavat huippuyksil\u00f6it\u00e4, mutta joita ei itse\u00e4\u00e4n sellaiseksi jostakin syyst\u00e4 lasketa. Kirjan ainoa naispuolinen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Dagny Taggart p\u00e4\u00e4see itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti huippuyksil\u00f6iden salaiseen Atlantikseen, mutta h\u00e4nen uskollinen, rakastava, ahkera ja kyvyk\u00e4s avustajansa, lapsuudenyst\u00e4v\u00e4 Eddie Willers j\u00e4tet\u00e4\u00e4n Arizonan aavikolle makaamaan kiskoille rikkin\u00e4isen veturin eteen. Ei h\u00e4nest\u00e4 ole v\u00e4li\u00e4, huippuyksil\u00f6t eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tarvitse h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n

Olin ennen t\u00e4m\u00e4n kirjan lukemista vakaasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Ayn Randia pit\u00e4isi suomentaa: olisi hyv\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4nen ajatuksiinsa olisi helpompi tutustua, ei siksi ett\u00e4 olisin niiden kanssa samaa mielt\u00e4, vaan siksi ett\u00e4 en ole niiden kanssa samaa mielt\u00e4. Monista hyvist\u00e4kin havainnoistaan huolimatta Ayn Rand on lapsellinen, todellisuudelle ja ihmisluonnolle vieras idealisti* ja olisi hyv\u00e4, ett\u00e4 asia tulisi selv\u00e4ksi laajemmalle yleis\u00f6lle my\u00f6s Suomessa. H\u00e4nen oma tekstins\u00e4 tekee asian erinomaisen hyvin selv\u00e4ksi. Niin, olen edelleenkin sit\u00e4 mielt\u00e4 ett\u00e4 Ayn Randia pit\u00e4isi suomentaa.**<\/p>\n

___<\/p>\n

* T\u00e4m\u00e4 tietysti n\u00e4kyi h\u00e4nen omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. H\u00e4n kyll\u00e4 yritti el\u00e4\u00e4 ihanteidensa mukaan, mutta varakkaista faneista huolimatta ei koskaan tienannut suuria tuloja. H\u00e4n ei uskonut viranomaisten varoituksiin tupakanpolton terveysvaaroista, mutta sai keuhkosy\u00f6v\u00e4n. Yst\u00e4vien painostuksesta h\u00e4n lopulta my\u00f6ntyi kirjautumaan verovaroin yll\u00e4pidettyyn Medicare-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n saadakseen hoitoa, johon h\u00e4nell\u00e4 ei olisi muuten ollut rahaa.
\n** Vaikka tarkoitus onkin suomentaa, ei sumentaa eik\u00e4 somentaa \u2013 kuten sanonta kuuluu \u2013 hyvin toimitettu suomennos olisi kielitaitoisellekin luultavasti miellytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 luettavaa kun Ayn Randin t\u00f6kk\u00f6englanti.
\n<\/small><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ayn Randin Atlas Shrugged (1957) on niit\u00e4 romaaneja, joista monilla on mielipide jo ennen sen lukemista. Minulla oli ja, hykerrytt\u00e4v\u00e4sti, my\u00f6s Tree Lobsters -sarjakuvalla oli juuri eilen, kun sain l\u00e4hes tuhatsatasivuisen tiiliskiven luettua loppuun. Useimmat my\u00f6s tuntevat kirjan perusjuonen: Joukko teollisuuden johtohahmoja, omien alojensa huippuyksil\u00f6it\u00e4, … Jatka artikkeliin Kohautus<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,47,4,9],"tags":[],"class_list":["post-5577","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-lahdeaineistoa","category-reilu-peli","category-sf"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5577","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5577"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5577\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5596,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5577\/revisions\/5596"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5577"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5577"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5577"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}