{"id":5567,"date":"2013-02-20T12:20:38","date_gmt":"2013-02-20T10:20:38","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5567"},"modified":"2013-02-20T12:20:38","modified_gmt":"2013-02-20T10:20:38","slug":"kansallissankaritarinoita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5567","title":{"rendered":"Kansallissankaritarinoita"},"content":{"rendered":"

E<\/big>l\u00e4m\u00e4kertaelokuvia ei pit\u00e4isi<\/strong> tehd\u00e4<\/strong>, ei Mannerheimista eik\u00e4 kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n muustakaan. Etenk\u00e4\u00e4n, jos kyseess\u00e4 on niin tunnettu kansallinen (tai kansainv\u00e4linen) ikoni ett\u00e4 kaikki (tai ainakin monet) ovat tiet\u00e4\u00e4kseen elokuvan kohteen el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeimmist\u00e4 tapahtumista ja niiden merkityksest\u00e4 kohteen el\u00e4m\u00e4lle\/uralle\/kansakunnalle\/maailmanrauhalle\/ties mille. Silloin k\u00e4siss\u00e4 on jo ennen k\u00e4sikirjoittamisen aloittamista tolkuton, muodoton kl\u00f6ntti, josta on t\u00e4ysin mahdotonta tiivist\u00e4\u00e4 toimivaa kaksituntista elokuvaa. Tai kolmetuntista. Ei mink\u00e4\u00e4nlaista elokuvaa. Tuloksena ei ole elokuva, vaan sarja huonosti toisiinsa liittyvi\u00e4 irrallisia kohtauksia. Ei se toimi, ei mitenk\u00e4\u00e4n. \u00c4lk\u00e4\u00e4 edes yritt\u00e4k\u00f6, olkaa niin hyv\u00e4t.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 historiallisista merkkihenkil\u00f6ist\u00e4 olisi mahdollista tehd\u00e4 kelvollisia tai jopa mainioita elokuvia. Kyll\u00e4 se onnistuu. Oleellista on luopua yritt\u00e4m\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4kertaa. Satuin muutaman p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kaksikin kohtuullisen tasokasta elokuvaa, jossa hommaan oli l\u00e4hdetty oikealla asenteella. Molemmissa oli my\u00f6s ongelmia hyvinkin samanlaisissa asioissa.<\/p>\n

Sek\u00e4 Pjotr Buslovin ohjaama Vysotski<\/em> (2011) ett\u00e4 Steven Spielbergin ohjaama Lincoln<\/em> (2013) tajusivat valita sankarinsa el\u00e4m\u00e4st\u00e4 sopivan kompaktin episodin, jota on tarkoitus valottaa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n (tai h\u00e4nen l\u00e4hipiirins\u00e4) luonnetta, el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja merkityst\u00e4. Neuvostoliittolaisen laulaja\/n\u00e4yttelij\u00e4\/lauluntekij\u00e4legenda Vladimir Vysotskin (1938\u201380) kohdalla valituksi tuli lyhyt konserttikiertue Uzbekistanissa ja p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n sen aikana saama sairaskohtaus, joka johti kliiniseen kuolemaan kahdeksan minuutin ajaksi. Yhdysvaltain presidentin Abraham Lincolnin (1809\u201365) kohdalla keskityt\u00e4\u00e4n vuoden 1865 kev\u00e4\u00e4seen, jolloin Lincoln ajoi puoliv\u00e4kisin l\u00e4pi ns. 13. lis\u00e4yksen Yhdysvaltain perustuslakiin<\/a> saadakseen juridisen vahvistuksen muutamaa vuotta aikaisemmin esitt\u00e4m\u00e4lleen orjuuden lopetusjulistukselle.<\/p>\n

Vysotskin tapauksessa elokuvan huomio keskittyy oikeastaan paljon enemm\u00e4n h\u00e4nen l\u00e4hipiiriins\u00e4 ja sen ihmissuhteisiin \u2013 sek\u00e4 neuvostovallan yrityksiin pit\u00e4\u00e4 kurissa t\u00e4t\u00e4 kansansankaria, joka oli liian suosittu ja maineikas ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 olisi voitu pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 edes holtittomasta autohurjastelusta. Elokuva ei demonisoi KGB:n kytti\u00e4k\u00e4\u00e4n, vaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heist\u00e4 hyvinkin inhimillisen puolen. Vysotski itse j\u00e4\u00e4 perin et\u00e4iseksi hahmoksi, siit\u00e4kin huolimatta ett\u00e4 h\u00e4nen poikansa Nikita Vysotski (joka toimi sek\u00e4 k\u00e4sikirjoittajana ett\u00e4 toisena tuottajana) on lainannut oman \u00e4\u00e4nens\u00e4 is\u00e4n n\u00e4yttelij\u00e4lle. Osasyyn\u00e4 on n\u00e4yttelij\u00e4lle ymp\u00e4tty paksu maski: h\u00e4n kyll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aivan samalta kuin Vysotski filmeiss\u00e4 ja kuvissa, mutta ilmeit\u00e4 ei juuri p\u00e4\u00e4se l\u00e4pi.<\/p>\n

(Aluksi miss\u00e4\u00e4n elokuvan materiaaleissa ei edes mainittu p\u00e4\u00e4osaa n\u00e4yttelev\u00e4n Sergei Bezrukovin nime\u00e4.)<\/p>\n

Daniel Day-Lewisin Lincolnilla on itse asiassa aika paljon samoja ongelmia. H\u00e4nkin onnistuu kasvojensa ja maskin puolesta n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aivan Lincolnilta, mutta ilmeett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 Lincolnilta. Kun h\u00e4nen on viel\u00e4 koko ajan esitett\u00e4v\u00e4 itse\u00e4\u00e4n isokokoisempaa ihmist\u00e4, vaikutelma muistuttaa monessa suhteessa enemm\u00e4n Mauno Koivistoa. Emootiot tulevat l\u00e4pi l\u00e4hinn\u00e4 kiihke\u00e4n\u00e4 p\u00f6yd\u00e4nhakkaamisena tuolla ja leppoisana turinointina t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Molemmissa elokuvissa kesti my\u00f6s aikansa p\u00e4\u00e4st\u00e4 tarinaan sis\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 ne vaativat jonnin verran pohjatietoa Neuvostoliiton kytt\u00e4ysj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, taidemaailmasta ja byrokratiasta<\/em> 1970-luvun lopulla sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosesseista Yhdysvaltain hallinnossa 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Lincolnia<\/em> on h\u00f6ystetty paikka paikoin lyhyill\u00e4, ohimenevill\u00e4 taistelu- ja ruumiskasakuvilla, mutta p\u00e4\u00e4osin se keskittyy poliittiseen juonitteluun ja lehm\u00e4nkauppoihin: Lincolnin tavoitteet kuvataan kyll\u00e4 kiistattoman kunnioitettaviksi, mutta samalla osoitetaan ett\u00e4 niiden saavuttamiseksi h\u00e4n ei sumeile turvautua palkkiovirkojen lupailuun tai suoranaiseen korruptioon.<\/p>\n

Vysotskin tapauksessa h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 \u2013 musiikki ja teatteri \u2013 j\u00e4\u00e4v\u00e4t monien muusikkoelokuvien tapaan aivan liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle, jolloin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6st\u00e4 korostuu enemm\u00e4n j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isyys ja itsekeskeisyys kuin se, mist\u00e4 h\u00e4nen maineensa ja asemansa kansakunnan kaapin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oikein ovat per\u00e4isin.<\/p>\n

Molempien elokuvien p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t olivat (ja ovat) suuren yleis\u00f6n sankareita, joten elokuvatkin on suunnattu suurelle yleis\u00f6lle (kuten Nikita Vysotski totesikin Kino Lokakuun<\/a> n\u00e4yt\u00f6ksen j\u00e4lkeisess\u00e4 kyselytilaisuudessa). Sellaisina ne toimivat vallan mainiosti huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 molemmissa toimintaa on perin v\u00e4h\u00e4n ja puhetta hyvin paljon.<\/p>\n

Kino Lokakuussa<\/a> tuli n\u00e4hty\u00e4 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Aleksei Utshitelin vuonna 1987 ohjaama dokumenttielokuva Rock<\/em> 1980-luvun lopun ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 vaihtoehtorockmuusikoista. Puolikkaan keng\u00e4nnauhan budjetilla oli syntynyt visuaalisesti hieno ja hillitty kokonaisuus, jonka tapauksessa olisi kyll\u00e4 ollut syyt\u00e4 tuntea neuvostorockia aika paljon paremmin. Elokuva ei selittele eik\u00e4 pohjusta mit\u00e4\u00e4n, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain hyvin tarkasti rajattuja konserttikatkelmia sek\u00e4 yhtyeidens\u00e4 johtajien ajatuksia el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja tekemisist\u00e4\u00e4n. Yhtyeit\u00e4 kokonaisuuksina ei juurikaan n\u00e4ytet\u00e4: konserteissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on ollut selv\u00e4stikin yksi ainoa kamera, joka ei kuvaa muuta kuin b\u00e4ndin nokkamiest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4m\u00e4kertaelokuvia ei pit\u00e4isi tehd\u00e4, ei Mannerheimista eik\u00e4 kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n muustakaan. Etenk\u00e4\u00e4n, jos kyseess\u00e4 on niin tunnettu kansallinen (tai kansainv\u00e4linen) ikoni ett\u00e4 kaikki (tai ainakin monet) ovat tiet\u00e4\u00e4kseen elokuvan kohteen el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeimmist\u00e4 tapahtumista ja niiden merkityksest\u00e4 kohteen el\u00e4m\u00e4lle\/uralle\/kansakunnalle\/maailmanrauhalle\/ties mille. Silloin k\u00e4siss\u00e4 on jo ennen k\u00e4sikirjoittamisen aloittamista tolkuton, … Jatka artikkeliin Kansallissankaritarinoita<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,15],"tags":[],"class_list":["post-5567","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuuri","category-musiikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5567","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5567"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5567\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5571,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5567\/revisions\/5571"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5567"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5567"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5567"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}