{"id":5552,"date":"2013-02-10T23:11:40","date_gmt":"2013-02-10T21:11:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5552"},"modified":"2013-02-10T23:11:40","modified_gmt":"2013-02-10T21:11:40","slug":"laitojen-kautta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5552","title":{"rendered":"Laitojen kautta"},"content":{"rendered":"

V<\/big>iikonloppu on ollut musiikillisesti monipuolinen<\/strong>. Eilen tuli k\u00e4yty\u00e4 \u2013 vuorokauden varoitusajalla \u2013 Uuden musiikin kilpailun finaalissa Espoossa, kun minut pyydettiin puhumaan aikamatkailusta tapahtuman netti-etko-osuuteen. (Minun osuuteni l\u00f6ytyy suunnilleen 24 minuutin kohdalta YLE Areenan UMK-tallenteesta<\/a>.) Itse h\u00e4ppeningin musiikkikin enimm\u00e4kseen vieh\u00e4tti korvaa. Finaaliin oli valikoitunut varsin kelvokkaita lauluja. Itse olen tietysti v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin periaatteellisen ep\u00e4luuloinen \u201del\u00e4v\u00e4\u00e4n musiikkiin\u201d josta suurin osa tulee taustanauhalta tai -kovalevylt\u00e4, mutta kuultiinhan tilaisuudessa sent\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4\u00e4 laulantaa niiden nauhojen p\u00e4\u00e4lle. Liven\u00e4 artistien laulu kuulosti paljon komeammalta kuin esimerkiksi semifinaalin l\u00e4hetyksess\u00e4, joten oli helpompi olla samaa mielt\u00e4 jotakuinkin vieress\u00e4mme istuneiden tuomarien kanssa vokaalisuoritusten kehittymisest\u00e4.<\/p>\n

Euroviisut ovat sit\u00e4 paitsi osa kulttuuriperim\u00e4\u00e4ni. Ensimm\u00e4inen kappale jonka muistan viisuista n\u00e4hneeni telkkarissa on Vicky Leandrosin (edelleenkin upea) \u201dApr\u00e8s toi\u201d, joka voitti vuoden 1972 viisut. (Itse asiassa muistan paremmin laulun esikatseluvideon, jossa laulajan taustalla n\u00e4kui vihreit\u00e4 ja punaisia muoviputkia \u2013 jos muistan oikein.) \u00c4itini oli sit\u00e4 paitsi toimittajana paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 lukuisissa viisuissa 1970-luvulla, taisi olla jonkun kerran 60-luvullakin: ainakin h\u00e4n on kertonut olleensa mukana siin\u00e4 porukassa, joka kuuli sen vuotisen Suomen edustajan Viktor Klimenkon laulavan iltabileiss\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 lauluja, ja kannusti t\u00e4t\u00e4 levytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ven\u00e4j\u00e4ksi. Viki levytti ja loppu on historiaa. (Muista \u00e4idin tarinoista kyseisen vuoden viisujen suhteen min\u00e4 sitten vaikenen sit\u00e4kin jyrkemmin.)<\/p>\n

Tuossa hupaisassa pikku haastattelussa oli kysymys, joka oli minulle kerrottu jo ennen l\u00e4hetyst\u00e4 valmiiksi ja olin v\u00e4h\u00e4n pohtinutkin mit\u00e4 siihen sanoa, mutta samalla kun kysymyst\u00e4 minulle sitten esitettiin, muutin vastaukseni ja olen ratkaisuun huomattavan tyytyv\u00e4inen. Ett\u00e4 mit\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4n hetken artisteja haluaisin esitt\u00e4\u00e4 vuodesta 3000 tulevalle aikamatkailijalle? No tietenkin sen, miten monenlaista, monikulttuurista musiikkia nyky\u00e4\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n! Jos yhdeks\u00e4nsadankahdeksankymmenenseitsem\u00e4n vuoden kuluttua tiedet\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n meid\u00e4n aikamme musiikista, silloin tiedet\u00e4\u00e4n muutama harva nimi (keit\u00e4 ne sitten lienev\u00e4tk\u00e4\u00e4n). Mutta kun nyky\u00e4\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n paljon muutakin, erilaista ja kummallista musiikkia, ei huonompaa eik\u00e4 parempaa kuin ilmeisimm\u00e4t (minunkin) vastaukset, mutta toisenlaisempaa. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n ajan musiikin suuri, vahva asia.<\/p>\n

Sopivasti sunnuntai onkin kulunut ihan erilaisen musiikin parissa. Espoolainen urheiluhalli vaihtui (akustisesti melkein yht\u00e4 kyseenalaiseen) Paavalin kirkkoon ja p\u00e4iv\u00e4n pop Johann Sebastian Bachin Johannes-passioon<\/em>.<\/p>\n

\u201dMuistelinkin, ett\u00e4 s\u00e4 pid\u00e4t Bachista\u201d, totesi esityksen j\u00e4lkeen yhdess\u00e4 mukana olleista kuoroista (Tikkurilan laulajat) laulava yst\u00e4v\u00e4. Kyll\u00e4. Kaverini Kimmo opetti minua kuuntelemaan Bachia ollessani parikymppinen, eik\u00e4 asiaa lainkaan haitannut, ett\u00e4 silloin tuoreehko muusikkosankarini Jack Bruce<\/a> on joskus julistanut Bachin \u201dmaailman parhaaksi basistiksi\u201d. En ole viime vuosina kuunnellut kovinkaan paljoa vanhan mestarin musiikkia \u2013 jotakuinkin kaikki Bach-levyni ovat yh\u00e4 vinyylej\u00e4 \u2013 enk\u00e4 ole hirve\u00e4sti k\u00e4ynyt koskaan ns. vanhan musiikin konserteissa, mutta kun kerran yst\u00e4v\u00e4 kutsui, oli sopiva p\u00e4iv\u00e4 jnpp. Ja kyll\u00e4h\u00e4n tuo kannatti.<\/p>\n

Paavalin kirkon iso, kaikuisa, yksilaivainen sali oli t\u00e4p\u00f6t\u00e4ynn\u00e4 ja jouduin tyytym\u00e4\u00e4n penkkiin salin per\u00e4ll\u00e4, mink\u00e4 ansiosta paljon musiikin yksityiskohdista katosi kaiun sekaan. Parikymmenhenkisen Galantina-barokkiyhtyeen, solistien ja ison kuoron ilmaisun voima ja v\u00e4kevyys kuitenkin v\u00e4littyi hienosti. Bachin monet melodiat ovat perin tuttuja h\u00e4nen omien s\u00e4vellystens\u00e4 ohella monista muista yhteyksist\u00e4, mutta t\u00e4llaisessa isossa teoksessa tutut ainekset vuorottelevat varsin mallikkaasti \u00e4kkiv\u00e4\u00e4rien koukkausten ja rytmimuutosten kanssa.<\/p>\n

Omaan korvaani etenkin resitatiiviosissa \u2013 niiss\u00e4 miss\u00e4 varsinaista Johanneksen evankeliumin p\u00e4\u00e4si\u00e4istarinaa kuljetetaan eteenp\u00e4in \u2013 rytmi oli aivan liian laahaava. Toisaalta etenkin n\u00e4in kaikuvassa tilassa r\u00e4v\u00e4k\u00e4mpi tempo olisi tehnyt tekstist\u00e4 ja osin musiikistakin kovin helposti muodotonta puuroa (ja laulajilla olisi ollut viel\u00e4kin rankempi homma: laulettavaa on paljon, eik\u00e4 se ole helppoa). Koraali- ja resitatiiviosuuksien v\u00e4lille j\u00e4\u00e4v\u00e4t tauot tuntuivat lis\u00e4ksi sy\u00f6v\u00e4n dramattista kaarta: usein kuoro vastasi resitatiivitekstiin, ja resitatiivi jatkoi kuoron j\u00e4lkeen joskus jopa samaa virkett\u00e4, jolloin muutaman sekunnin tyhj\u00e4 kohta katkaisi kiusallisesti ajatuksen. Esitystradition lis\u00e4ksi tauotus johtui tietysti soittaja- ja laulajakombinaatioiden sek\u00e4 my\u00f6s kuoronjohtajien vaihdoksista: t\u00e4m\u00e4 toteutus toimi monille heist\u00e4 opinn\u00e4ytteen\u00e4.<\/p>\n

Solistisista suorituksista mieleen j\u00e4iv\u00e4t ennen kaikkea alttoaariat, jotka \u2013 barokkitavan mukaan \u2013 esitti mieslaulaja. Kontratenori David Hackston, mainio mies, on tuttu k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4kuvioista ja minulla on ollut tilaisuus kuulla h\u00e4nen lauluaan v\u00e4h\u00e4n intiimimm\u00e4ss\u00e4 tilassa, mutta ei voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 etteik\u00f6 h\u00e4nen \u00e4\u00e4nens\u00e4 olisi soinut vallan huikeasti my\u00f6s isossa hallissa.<\/p>\n

Hieno keikka. Kuorojen vuoden mitainen harjoittelukausi kuului, jopa t\u00e4llaisen barbaarinkin korvaan. Pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s barokkikeikoilla ja muuta el\u00e4v\u00e4\u00e4 vanhaa musiikkia kuulemassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viikonloppu on ollut musiikillisesti monipuolinen. Eilen tuli k\u00e4yty\u00e4 \u2013 vuorokauden varoitusajalla \u2013 Uuden musiikin kilpailun finaalissa Espoossa, kun minut pyydettiin puhumaan aikamatkailusta tapahtuman netti-etko-osuuteen. (Minun osuuteni l\u00f6ytyy suunnilleen 24 minuutin kohdalta YLE Areenan UMK-tallenteesta.) Itse h\u00e4ppeningin musiikkikin enimm\u00e4kseen vieh\u00e4tti korvaa. Finaaliin oli valikoitunut varsin kelvokkaita … Jatka artikkeliin Laitojen kautta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[51,13,21,15],"tags":[],"class_list":["post-5552","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elavana","category-kirjailijaelamaa","category-kulttuuri","category-musiikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5552","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5552"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5552\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5560,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5552\/revisions\/5560"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5552"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5552"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5552"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}