{"id":5542,"date":"2013-02-06T12:40:59","date_gmt":"2013-02-06T10:40:59","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5542"},"modified":"2013-02-06T12:40:59","modified_gmt":"2013-02-06T10:40:59","slug":"albumialbumi-v","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5542","title":{"rendered":"Albumialbumi V"},"content":{"rendered":"

Y<\/big>kk\u00f6selt\u00e4 on alkanut keskiviikkoisin iltakymmenelt\u00e4 tulla<\/em><\/strong> Treme<\/em>-niminen draamasarja<\/a>, joka kertoo el\u00e4m\u00e4st\u00e4 New Orleansissa Katrina-hirmumyrskyn j\u00e4lkimainingeissa (jos kielikuva sallitaan). Avausjakson perusteella on paha sanoa miten sarjan draamaosuudet mahtavat kantaa, mutta musiikin suhteen sarja n\u00e4ytti alusta alkaen olevansa oikealla asialla. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ja kuullaan neworleansilaista musiikkia paljon enemm\u00e4n ja paljon pidempin\u00e4 jaksoina kuin monissa ns. musiikkidokumenteissa.<\/p>\n

Sarjan ja kaupungin kunniaksi kaivoinkin vinyylihyllyst\u00e4 albumin, joka oli aikoinaan minun porttini neworleansilaiseen musiikkiin, ja joka on edelleenkin huikeimpia paikkakunnan muusikoiden koskaan tekemi\u00e4 levytyksi\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

En oikein muista, miksi tulin levyn ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 hommanneeksi. Ep\u00e4ilen, etten ollut kuullut siit\u00e4 raitaakaan. Luultavasti joku kehui, joku jonka mielipiteeseen luotin. Joka tapauksessa Neville Brothersin Yellow Moon<\/em> (1989) oli hankinnan aikoihin suhteellisen tuore, korkeintaan vuoden vanha levy. En muista my\u00f6sk\u00e4\u00e4n, milt\u00e4 se kuulosti ensimm\u00e4isilt\u00e4 kuuntelukerroilla. Luultavasti \u201dihan kivalta\u201d. Veikkaisin, ett\u00e4 ainakin nimikappale vinkeine sopraanosaksofonikuvioineen vaikutti varmaankin vallan mukavalta rallatukselta. Muistan kuitenkin, ett\u00e4 levy alkoi ns. kolista kun kuuntelin sit\u00e4 ty\u00f6matkoilla niin ik\u00e4\u00e4n reilun vuoden kuluessa hommaamastani pipodiskosta. Levyn tumma, symbaaliton ja s\u00e4r\u00f6kitaraton, ly\u00f6m\u00e4soitin- ja bassovoittoinen \u00e4\u00e4nikuva alkoi vietell\u00e4 mystisiin syvyyksiins\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 tuli samalla minun porttini lauluntekij\u00e4\/laulaja\/kitaristi\/tuottaja Daniel Lanois\u2019n \u00e4\u00e4nimaailmaan. Olin kyll\u00e4 kuullut niit\u00e4 U2-levyj\u00e4 joita Lanois oli tuottanut Brian Enon kanssa, ja tyk\u00e4nnyt niist\u00e4, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa Lanoisilla oli ilmeisesti viel\u00e4kin enemm\u00e4n sananvaltaa. Jossakin mieless\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on yht\u00e4 lailla Lanois\u2019n kuin Nevillen veljesten levy, vaikka monet lauluista ovat joko yhtyeen tekemi\u00e4 tai heid\u00e4n keikkaohjelmistoaan. Lanois painoi koskettimia ja rumpusetti\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vaimeammalle miksauksessa, korosti perkussioita ja Tony Hallin funk-bassottelua, antoi tilaa Nevillen veljesten laululle \u2013 etenkin Aaronin ainutlaatuiselle tenorille. Niinp\u00e4 levy kuulostaa pikemminkin afrikkalaiselta kuin amerikkalaiselta levylt\u00e4 \u2013 etenkin kun tuon ajan amerikkalaisilla ja eurooppalaisilla levyill\u00e4 oli tapana korostaa diskanttitaajuuksia repiv\u00e4n r\u00e4ikeiksi. T\u00e4m\u00e4 oli jotakin muuta, ja on minun kirjoissani edelleenkin yksi soundimaailmoiltaan hienoimpia levyj\u00e4 koskaan.<\/p>\n

Mutta mik\u00e4\u00e4n levy ei kanna pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n soundien voimin, ja Yellow Moonilla<\/em> olisi riitt\u00e4v\u00e4n vahvoja lauluja tekem\u00e4\u00e4n huonompisoundisistakin albumeista elinik\u00e4isi\u00e4 suosikkeja. Nimikappale \u201dYellow Moon\u201d on se joka tarttuu korvaan ensimm\u00e4isen\u00e4, samoin yhtyeen hiphop-puolta esiin tuova \u201dSister Rosa\u201d, jonka sankarittaren syntym\u00e4st\u00e4 tuli toissap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuluneeksi sata vuotta<\/a>. Link Wrayn \u201dFire And Brimstone\u201d on levyn raisuinta, funkyinta puolta, mutta omiksi suosikeikseni ovat oikeastaan nousseet hitaasti kytev\u00e4t, hitaasti kasvavat \u201dWake Up\u201d ja \u201dVoo Doo\u201d. Niin, ja hieno, laulumelodialle kaiken sen ansaitseman tilan antava Sam Cooke -cover \u201dA Change Is Gonna Come\u201d.<\/p>\n

Olkoon t\u00e4ss\u00e4 maistiaisena vaikkapa \u201dSister Rosasta\u201d tehty video.
\n