{"id":5528,"date":"2013-02-04T22:17:59","date_gmt":"2013-02-04T20:17:59","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5528"},"modified":"2013-02-04T22:17:59","modified_gmt":"2013-02-04T20:17:59","slug":"venenayttely","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5528","title":{"rendered":"Venen\u00e4yttely"},"content":{"rendered":"

H<\/big>elsingin Venemessut<\/a> alkavat perjantaina<\/strong>. En ole k\u00e4ynyt Venen\u00e4yttelyss\u00e4 \u2013 kuten tapahtumaa on meill\u00e4 aina kutsuttu \u2013 luullakseni sitten 1970-luvun enk\u00e4 luultavasti k\u00e4y t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n kertaa. Tai ehk\u00e4 pit\u00e4isi kokeilla? Venen\u00e4yttely oli lapsuudessa iso juttu, jossa kierrettiin is\u00e4n kanssa innokkaasti tutkimassa veneit\u00e4 ja niiden varusteita, joihin meill\u00e4 ei yleens\u00e4 ollut varaa.<\/p>\n

Oli meill\u00e4 kyll\u00e4 veneit\u00e4, useampiakin, ja siit\u00e4 syyst\u00e4 ajattelin pit\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 blogin puitteissa pienen yksityisen venen\u00e4yttelyn. Osa n\u00e4ist\u00e4 veneist\u00e4 on nimitt\u00e4in perin helposti tunnistettavia, ja olisi kiinnostavaa tiet\u00e4\u00e4, ovatko ne sattuneet jonkun toisenkin kohdalle joskus, tai tiet\u00e4\u00e4k\u00f6 joku miss\u00e4 veneet nyky\u00e4\u00e4n ovat. (Jos ovat: ep\u00e4ilen, ett\u00e4 osa niist\u00e4 on luultavasti p\u00e4\u00e4tynyt juhannuskokkoon tai kaatopaikalle jo hyv\u00e4n aikaa sitten alettuaan olla liian huonokuntoisia turvalliseen vesill\u00e4liikkumiseen.)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Meid\u00e4n perheemme vene numero yksi oli omana aikanaan sen verran tavanomainen, ett\u00e4 se olisi saattanut tulla my\u00f6hemmin omallekin kohdalle ilman ett\u00e4 olisin itsek\u00e4\u00e4n kiinnitt\u00e4nyt asiaan huomiota. Skitariksi<\/em> kutsumamme Sofa-merkkinen tuulilasivene oli meill\u00e4 kes\u00e4n 1970. Moottori oli 20-hevosvoimainen Johnson, eli juuri ja juuri niin pienitehoinen ettei venett\u00e4 tarvinnut rekister\u00f6id\u00e4. Vaalean turkoosi kansi, valkoinen runko. T\u00e4ss\u00e4 vene on laiturissa jossakin Sipoon tiet\u00e4miss\u00e4 sijaitsevassa \u00c4ngsholmen-nimisess\u00e4 saaressa, josta Tapu-enoni oli vuokrannut kes\u00e4m\u00f6kiksi vanhan puutalon. Tapu istuu todenn\u00e4k\u00f6isesti oikealla n\u00e4kyv\u00e4n kanootin takatuhdolla. Etutuhdolla olemme luultavasti min\u00e4 ja pikkusiskoni Tuija.<\/p>\n

(Kanootti oli Tapulla viel\u00e4 monta vuotta, mutta lopulta h\u00e4n kyll\u00e4styi sen kunnossapit\u00e4miseen ja antoi sen minulle nimip\u00e4iv\u00e4lahjaksi. J\u00e4rkev\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, annoin jo v\u00e4h\u00e4n vaarallisen huonokuntoisen kanootin j\u00e4\u00e4d\u00e4 lahoamaan enon m\u00f6kin rantaan.)<\/p>\n

Suomalaisvalmisteisia Sofa-veneit\u00e4 oli 1970-luvun alussa liikkeell\u00e4 paljonkin, mutta merkki sai pian huonon maineen \u2013 niin huonon, ett\u00e4 Merenkulkuhallitus taisi jopa kielt\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4n yhti\u00f6n mallin k\u00e4yt\u00f6n ja\/tai valmistamisen. Iso ongelma oli yhti\u00f6n omistaja ja perustaja, entinen huippukilpaveneilij\u00e4 S. O. Fagerstr\u00f6m, joka reagoi sek\u00e4 viranomaisten, lehtien ett\u00e4 veneilij\u00f6iden esitt\u00e4miin laatuongelmiin l\u00e4hinn\u00e4 r\u00e4yh\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4, huutamalla, uhkailemalla ja v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaikkia kielteisi\u00e4 tietoja valehteluksi. Yhti\u00f6 siirtyikin sittemmin valmistamaan laitureita.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vene numero kaksi eli Ohukainen<\/em> n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 seuraavana kes\u00e4n\u00e4 Kirkkonummen Elisaaren rantaruovikossa. Kannella istuu sisareni, min\u00e4 seison pressun edess\u00e4. Ohukainen<\/em> oli kahdeksanmetrinen ns. kalastajamallinen vene, mutta sirompi ja kapeampi kuin useimmat kaltaisensa. Siit\u00e4 nimi. Monien kalastajamallisten tapaan siin\u00e4 oli Vickstr\u00f6m-merkkinen keskimoottori, mutta tuon ajan saaristo-soundtrackiin oleellisesti kuuluvien yksisylinteristen put-put-puttajien sijaan isompi, kolmisylinterinen malli. Kyse saattoi olla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ongelmasta, mutta meill\u00e4 moottori ei koskaan toiminut erityisen luotettavasti (vaikka yksisylinterisill\u00e4 oli\u00a0 legendaarisen varmojen vehkeiden maine). Ohukaisella<\/em> vietetyn kes\u00e4lomareissunn j\u00e4lkeen veneen lokikirjaan taisikin tulla ensimm\u00e4inen Tuijan lakoninen loppumerkint\u00e4: \u201dJa sitten meid\u00e4t hinattiin kotiin.\u201d<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Numero kolmonen, nimelt\u00e4\u00e4n Kaappari*<\/em>, olikin sitten liev\u00e4sti sanoen huomiotaher\u00e4tt\u00e4v\u00e4 vene. Kymmenmetrinen runko oli ollut alkuaan luotsien ty\u00f6vene, ja sen p\u00e4\u00e4lle joku oli rakentanut matalan keulakajuutan ja seisomakorkean per\u00e4kajuutan niin, ett\u00e4 lopputulos yritti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vanhan ajan galeonin*<\/em> rungolta. Tuuli osui varsin tehokkaasti korkeaan per\u00e4kajuuttaan, ja kun leve\u00e4n, kymmenen metri\u00e4 pitk\u00e4n ja painavan veneen voimanl\u00e4hteen\u00e4 oli varsin heikkokuntoinen, mutta sit\u00e4kin \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4mpi Bedford-kuorma-auton dieselmoottori (viel\u00e4p\u00e4 alkuper\u00e4isen autovaihteiston kera), meno muistutti v\u00e4lill\u00e4 enemm\u00e4n ajelehtimista kuin tyylik\u00e4st\u00e4 kulkua. Molempina Kaappari<\/em>-kesin\u00e4 (1972 ja 1973) lomat kuluivatkin p\u00e4\u00e4osin Elisaaren ja Stor-Svart\u00f6n kaltaisten saarten rannassa lekotellessa. Tuuli osui per\u00e4kajuuttaan rannassakin, ja meid\u00e4n kiinnitysk\u00f6ysiratkaisumme olivatkin yleens\u00e4 melkoisia verkostoja.<\/p>\n

Molempina kesin\u00e4 meid\u00e4t hinattiin takaisin, ja j\u00e4lkimm\u00e4isen\u00e4 tilanne oli pime\u00e4ll\u00e4 ja aallokkoisella sel\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 sen verran pelottava, ett\u00e4 \u00e4iti (joka kuvassa seisoo keskilaivan avotilassa konekopan vieress\u00e4) ilmoitti rantaan p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme, ettei en\u00e4\u00e4 astuisi mink\u00e4\u00e4nlaisiin veneisiin. H\u00e4nen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n ei k\u00e4ynyt py\u00f6rt\u00e4minen, ja is\u00e4 hommasikin seuraavan veneens\u00e4 vasta muutamia vuosia avioeron j\u00e4lkeen 1980-luvun alussa.<\/p>\n

Kaappari<\/em> on n\u00e4ist\u00e4 veneist\u00e4 ainoa, jonka olen n\u00e4hnyt senkin j\u00e4lkeen kun se ei en\u00e4\u00e4 ollut meill\u00e4: 1980-luvun alkupuolella se oli monta kes\u00e4\u00e4 Helsingin Meriveneilij\u00f6iden laiturissa Kulosaaressa, aivan metrosillan vieress\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Huomasin juuri, ettei minulla ole yht\u00e4\u00e4n kunnollista kokokuvaa numero nelosesta, jonka nimi oli Hong Niang<\/em> (kuten min\u00e4 sen kirjoitin) tai Hongnjang<\/em> (kuten is\u00e4 sen kirjoitti), mutta jota yleens\u00e4 sanottiin \u201dd\u0161onkiksi\u201d. Kaapparin<\/em> lailla d\u0161onkki oli jonkun (legendan mukaan oopperan lavastajan) idea, jossa entinen \u201doikea\u201d alus\u00a0 muutettiin joksikin fantastisemmaksi.\u00a0 Vanhaan puiseen pelastusveneeseen oli tehty ns. valaskansi, laitettu iso vannasper\u00e4sin ja kaksi mastoa, joissa oli kiinalaistyylinen d\u0161onkkitakila. V\u00e4h\u00e4n niin kuin t\u00e4ss\u00e4 veneess\u00e4, jonka kuvasin vajaata kymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin Hunanissa:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Meid\u00e4n d\u0161onkissamme oli kuitenkin kaksi mastoa ja kaksi punaista purjetta. Minulla ei ole kuvaa siit\u00e4 purjehtimassa, joten lainaan tuohon viereen Bruce Roberts -nimisen venesuunnittelijan \"\"luonnosta<\/a>, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n samanlaiselta kuin oma d\u0161onkkimme.<\/p>\n

D\u0161onkkitakila on sin\u00e4ns\u00e4 loistava idea \u2013 tehokas ja helppo k\u00e4sitell\u00e4 pienell\u00e4kin miehist\u00f6ll\u00e4*** \u2013 ja jos saisin p\u00e4\u00e4h\u00e4ni rakennuttaa itselleni purjeveneen, saattaisin hyvinkin takiloituttaa sen samanlaisella rikill\u00e4. Mutta meid\u00e4n d\u0161onkkimme toteutus ei ollut suunnattoman hyvin mietitty tai toteutettu.<\/p>\n

Lis\u00e4kimuranttius oli k\u00f6liratkaisu. Pelastusveneen rungon alla oli vain yksi lis\u00e4palkki, ja turkkilautojen alla, pohjalaudoituksen sis\u00e4puolella, kuusi painavaa rautaharkkoa painolastina. Veneen molempiin kylkiin oli kiinnitetty vanhojen hollantilaisjahtien tyyliset k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t sivuk\u00f6lit, joista suojanpuoleinen laskettiin alas pit\u00e4m\u00e4\u00e4n alusta paremmin kurssillaan.<\/p>\n

Kiinalaistyyli\u00e4 korosti viel\u00e4 pieni keulalevitys ja pystysuoraan keula- ja per\u00e4vantaaseen kirjoitettu nimi, jonka tekstimallin k\u00e4v\u00e4isin kysym\u00e4ss\u00e4 Kiinan suurl\u00e4hetyst\u00f6n pihalla vastaan tulleilta sopivan n\u00e4k\u00f6isilt\u00e4 herrasmiehilt\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

No jaa, ei se itse asiassa ihan huonosti purjehtinut, parhaimmillaan. D\u0161onkkitakila on<\/em> tehokas tuulienergian hy\u00f6dynt\u00e4mismuoto. Hong Niangin<\/em> toteutus oli tosin v\u00e4h\u00e4n k\u00f6mpel\u00f6. K\u00f6mpelyys \u2013 ja mukana olleiden kokemattomuus \u2013 aiheutti v\u00e4h\u00e4n vaarallisen tilanteen palatessamme turhan kovalla tuulella Helsinkiin er\u00e4\u00e4st\u00e4 Limeksen tutorviikonlopusta Sipoon Norrkullassa. Painava, bambulatoilla j\u00e4ykistetty isopurje luiskahti sit\u00e4 laskiessa ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi nipuksi, jonka toinen p\u00e4\u00e4 oli asiallisesti kiinni mastossa, mutta toinen p\u00e4\u00e4 roikkui meress\u00e4, hidasti ja v\u00e4\u00e4nsi kurssia sivulle. Eik\u00e4 apumoottorikaan k\u00e4ynnistynyt. Onnistuimme ohjaamaan veneen Suomenlinnan ohi NJK:n venesatamaan Etel\u00e4sataman keskell\u00e4 olevassa saaressa \u2013 tai itse asiassa mutamatalikolle vajaan kymmenkunnan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 laiturissa, mist\u00e4 meid\u00e4t sitten hinattiin rantaan (ja seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 omalle venepaikalle Mustikkamaalle).<\/p>\n

D\u0161onkin aikoina olin oppinut tykk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n veneen kev\u00e4tkunnostuksesta, jota olin kymmenen vuotta aikaisempien veneiden aikana inhonnut. Kun vene sitten myytiin 1980-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, is\u00e4 ja h\u00e4nen vaimonsa katsoivat minun lunastaneen ty\u00f6nteolla veneest\u00e4 kolmanneksen osuuden, joten myyntisummastakin osuuteni oli opintolainalla ja kes\u00e4t\u00f6ill\u00e4 el\u00e4v\u00e4lle varsin mukava useamman tuhatmarkkasen potti. Jollen v\u00e4\u00e4rin muista, ostaja (olisikohan h\u00e4nen etunimens\u00e4 ollut Arioutsi tai jotakin vastaavaa?) ainakin aikoi vied\u00e4 veneen Saimaalle, mutta tarkempaa tietoa minulla ei ole.<\/p>\n

Mutta kuulisin mielell\u00e4ni, jos jollekulle on sattunut t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 paatteja kohdalle.<\/p>\n

___<\/p>\n

* Kuten kaikki tietysti tiet\u00e4v\u00e4tkin \u201dkaappari\u201d on (v\u00e4h\u00e4n) eri asia kuin \u201dmerirosvo\u201d. Kaappareilla oli jonkun maan, useimmiten ja kuuluisimmin Englannin, my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 ns. kaapparikirja, joka antoi heille luvan kaapata ja rosvota niiden maiden kauppa-aluksia, jotka olivat sodassa kaapparikirjan my\u00f6nt\u00e4nytt\u00e4 valtiota ja hallitsijaa vastaan. Muut maat suhtautuivat kaappareihin merirosvoina \u2013 mik\u00e4 tarkoitti kuolemantuomiota, usein ilman oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 \u2013 samoin omakin maa, jos kaappari oli rosvonnut vihollisen laivoja sen j\u00e4lkeen kun maiden v\u00e4lille olikin ehditty solmia rauha. Tuohon aikaan laivat saattoivat olla merell\u00e4 kuukausikaupalla vailla yhteyksi\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n, joten t\u00e4m\u00e4 ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n ep\u00e4tavallista. Mutta jos v\u00e4lttyi hirttotuomiolta, kaapparitoiminta oli melkoisen rahakasta bisnest\u00e4, etenkin Francis Draken ja Walter Raleighin kaltaisille espanjalaisten kultalaivojen ry\u00f6stelij\u00f6ille.
\n** Seuraa meriterminologinen vuodatus: 1400-1500-luvuilla k\u00e4ytetyn laivatyypin nimitys galeoni<\/em> maakrapuk\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n perinteisesti \u201dkaljuunaksi\u201d, mutta oikeasti kaljuuna on 1400\u20131800-luvun purjelaivojen keulassa oleva uloke, joka k\u00e4ytettiin mm. keula- ja halkaisijapuomin purjeiden k\u00e4sittelyyn ja miehist\u00f6n k\u00e4ym\u00e4l\u00e4n\u00e4. Joissakin meritermist\u00f6iss\u00e4 galeoni-laivatyyppi suomennetaan<\/em> muotoon kaljuuni<\/em>, i:ll\u00e4, mutta min\u00e4 en kyll\u00e4 suostu moista sanahirvityst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Pysytt\u00e4ydyn galeonissa, jonka olen Bj\u00f6rn Landstr\u00f6min kirjoista nuorna oppinut.
\n*** Tapana on aina mainita, ett\u00e4 kuuluisa yksinpurjehtija Herbert Hasler \u2013 joka kehitti monien yksinpurjehtijoiden(kin) k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n Hasler-tuuliper\u00e4simen \u2013 ylitti Atlantin modifioidulla pohjoismaisella kansanveneell\u00e4, johon h\u00e4n oli tehnyt d\u0161onkkitakilan<\/a>.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Venemessut alkavat perjantaina. En ole k\u00e4ynyt Venen\u00e4yttelyss\u00e4 \u2013 kuten tapahtumaa on meill\u00e4 aina kutsuttu \u2013 luullakseni sitten 1970-luvun enk\u00e4 luultavasti k\u00e4y t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n kertaa. Tai ehk\u00e4 pit\u00e4isi kokeilla? Venen\u00e4yttely oli lapsuudessa iso juttu, jossa kierrettiin is\u00e4n kanssa innokkaasti tutkimassa veneit\u00e4 ja niiden varusteita, joihin meill\u00e4 … Jatka artikkeliin Venen\u00e4yttely<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[23,26,18,28],"tags":[],"class_list":["post-5528","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kuvagalleria","category-kuvia","category-meni-jo","category-tekniikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5528","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5528"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5528\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5541,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5528\/revisions\/5541"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5528"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5528"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5528"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}