{"id":5502,"date":"2013-01-25T13:32:49","date_gmt":"2013-01-25T11:32:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5502"},"modified":"2013-01-25T16:13:11","modified_gmt":"2013-01-25T14:13:11","slug":"koiran-virkkaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5502","title":{"rendered":"Koiran virkkaus"},"content":{"rendered":"<p><strong><em><big>H<\/big>esarin<\/em> nettisivuilla on mielenkiintoinen tiedeuutisotsikko<\/strong>: \u201d<a href=\"http:\/\/www.hs.fi\/tiede\/Tutkimus+Rakkaus+perunaan+kesytti+koiran\/a1305641460663?jako=6669f5c115fa1bee08710cd0e1503703\" target=\"_blank\">Rakkaus perunaan kesytti koiran<\/a>\u201d. Jani Kaaro kertoo siin\u00e4 tutkimuksesta, jonka mukaan koiran geenit ovat eriytyneet sen veljest\u00e4 sudesta joidenkin aivotoimintaan liittyvien asioiden lis\u00e4ksi siin\u00e4, ett\u00e4 koirat pystyv\u00e4t susia paremmin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4kseen t\u00e4rkkelyspitoista ruokaa. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, Kaaron mukaan, ett\u00e4 jotkut susista ovat alkaneet ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumisensa tonkimalla tunkioita: \u201dTunkiolla on harvemmin kuitenkaan ollut lihaa, vaan hiilihydraattipitoista j\u00e4tett\u00e4, kuten viljaa tai perunaa.\u201d<\/p>\n<p>Raks, raks.<\/p>\n<p>Aloitetaan perunasta. Kyseess\u00e4 on alkuaan Andien vuoristosta, nykyisen Perun alueelta, kotoisin oleva kasvi, jonka levi\u00e4minen paikallisia yhteis\u00f6j\u00e4 laajempaan maanviljelysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n alkoi suunnilleen 1500\u20131600-luvuilla jKr eli nelj\u00e4\u2013viisisataa vuotta sitten. Viljaa, erilaisia viljakasveja, on toki viljelty paljon kauemmin: nykytiedon mukaan ensimm\u00e4iset ihmisyhteis\u00f6t luopuivat liikkuvasta ker\u00e4ilij\u00e4-mets\u00e4st\u00e4j\u00e4el\u00e4m\u00e4st\u00e4 noin 6000\u20137000 vuotta sitten asettuessaan aloilleen ja ryhtyess\u00e4\u00e4n viljelem\u00e4\u00e4n maata. Arkeologisten l\u00f6yt\u00f6jen perusteella on arvioitu koiran kesyyntyneen sudesta kuitenkin jo paljon aikaisemmin, 15 000 \u2013 35 000 vuotta sitten. Silloin ei ollut tunkioita, ei viljaa eik\u00e4 perunaa. Ensimm\u00e4isten ker\u00e4ilij\u00e4-mets\u00e4st\u00e4jien siirtyess\u00e4 Amerikan mantereille yli 10 000 vuotta sitten he veiv\u00e4t kesyj\u00e4 koiria mukanaan, sik\u00e4li kuin tied\u00e4mme. Maanviljelys ja karjankasvatus keksittiin Amerikoissakin vasta my\u00f6hemmin, mahdollisesti itsen\u00e4isesti.<\/p>\n<p>Aluksi arvelin, ett\u00e4 Kaarolle on tapahtunut vain sellainen tulkinnallinen k\u00f6mm\u00e4hdys, jollaisia sattuu useinkin kun ei-ammattik\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 vieraskielist\u00e4 teksti\u00e4. Ne eiv\u00e4t ole, tunnetusti, harvinaisia silloinkaan kun kyse on omasta mielest\u00e4\u00e4n hyvin kielt\u00e4 ja aihepiiri\u00e4 osaavasta toimittajasta. Esimerkkej\u00e4 on runsaasti. Kaaro viittaa <a href=\"http:\/\/www.nature.com\/nature\/journal\/vaop\/ncurrent\/full\/nature11837.html\" target=\"_blank\"><em>Naturen<\/em> artikkeliin<\/a>, jonka synopsis ei puhu mit\u00e4\u00e4n perunoista tai maanviljelyst\u00e4. Saman tutkimuksen perusteella tehty\u00a0<a href=\"http:\/\/www.newscientist.com\/article\/mg21729015.600-first-farmers-trash-put-wolves-in-the-doghouse.html\" target=\"_blank\"><em>New Scientistin<\/em> uutinen<\/a> kuitenkin viittaa samaan anakronistiseen ajatukseen: \u201dEnsimm\u00e4isten viljelij\u00f6iden j\u00e4tteet saivat sudet koirankoppiin\u201d.<\/p>\n<p>Onko jollekulle \u201doikealle\u201d tutkijalle tapahtunut n\u00e4in karkea ajatus- tai ajoitusvirhe? Ei mahdotonta. T\u00e4m\u00e4 ei silti ole suinkaan ensimm\u00e4inen kerta, kun genetiikan tutkimus antaa paleontologian ja arkeologian ajoitusmenetelmist\u00e4 poikkeavia aikam\u00e4\u00e4rityksi\u00e4. N\u00e4inh\u00e4n tiede toimii: eri menetelm\u00e4t tuottavat v\u00e4h\u00e4n ristiriitaisia tuloksia, mik\u00e4 johtaa siihen ett\u00e4 kaikkien menetelmien k\u00e4ytt\u00f6tapaa ja soveltuvuutta arvioidaan ja kalibroidaan uudestaan, jolloin niist\u00e4 saadaan luotettavampia ja tarkempia. Juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 min\u00e4 enimm\u00e4kseen luotan tieteen varmistettuihin tuloksiin paljon enemm\u00e4n kuin&#8230; no, vaikkapa pseudotieteen tuloksiin. Jos havainnot ovat ristiriidassa teorian kanssa, teoriaa muutetaan eik\u00e4 havaintoja kiistet\u00e4 tai v\u00e4itet\u00e4 tutkijoiden kansainv\u00e4lisen salaliiton juonitteluksi.<\/p>\n<p>Voi siis olla, ett\u00e4 k\u00e4sityksemme siit\u00e4, milloin sudesta kesyyntyi koira, vaatii pient\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4. Tai voi olla, ett\u00e4 k\u00e4sityksemme siit\u00e4, milloin maanviljely on saanut alkunsa, vaatii pient\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4. Toisaalta voi hyvin olla, ett\u00e4 k\u00e4sityksemme geneettisen muuntelun \u201dkellon\u201d toiminnasta ja nopeudesta vaatii pient\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4. On my\u00f6s eritt\u00e4in mahdollista, ett\u00e4 k\u00e4sityksemme siit\u00e4, mit\u00e4 paleoliittisen kivikauden mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t ravinnokseen, vaatii pient\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4: jos jotkut sudet tosiaan tyk\u00e4styiv\u00e4t sy\u00f6m\u00e4\u00e4n esi-isiemme j\u00e4tteit\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 ottivat heid\u00e4t laumakseen, voi hyvin olla ett\u00e4 kyseiset porukat olivat enemm\u00e4n <em>ker\u00e4ilij\u00f6it\u00e4<\/em> \u2013 juuresten ja kasvien sy\u00f6ji\u00e4 \u2013 kuin mets\u00e4st\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n<p>Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">*<\/p>\n<p><strong><big>T<\/big>\u00e4ydennet\u00e4\u00e4np\u00e4s v\u00e4h\u00e4n<\/strong>. <em>Science<\/em>-lehden sivulla on <a href=\"http:\/\/news.sciencemag.org\/sciencenow\/2013\/01\/dog-domestication-tied-to-starch.html\" target=\"_blank\">v\u00e4h\u00e4n laajempi selostus tutkimuksesta<\/a>, josta syntyy vaikutelma, ettei tutkimuksessa olekaan arvioitu ajankohtaa, jolloin koiran ruoansulatukseen vaikuttavat geenit ovat eriytyneet susista. Eli koiran kyky sulattaa t\u00e4rkkelyspitoista ruokaa voi hyvinkin olla vasta maanviljelyksen j\u00e4lkeen kehittynytt\u00e4. Siin\u00e4 tapauksessa tulkinta susien kiinnostuksesta ihmisten j\u00e4tteisiin ja kesyyntymisest\u00e4 sen seurauksena kuulostaakin vain v\u00e4h\u00e4n turhan kapea-alaisen tutkijan (ja tiedetoimittajien!) harkitsemattomalta, katteettomalta spekuloinnilta.<\/p>\n<p><em>Sciencen<\/em> jutussa on my\u00f6s tutkimuksen t\u00e4rke\u00e4 pointti koiranomistajille: nykykoirille \u201dluonnollinen\u201d ruokavalio ei suinkaan ole sit\u00e4 mik\u00e4 on luonnollinen ruokavalio susille (riista ja raadot), sill\u00e4 koiran ruoansulatus on kehittynyt ja muuttunut vuosituhansien my\u00f6t\u00e4 melkoisesti. Joten viljaa sun muuta lihatuotteiden lis\u00e4ksi sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t koiranruoat ovat luultavasti ihan k\u00e4yp\u00e4\u00e4 ravintoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hesarin nettisivuilla on mielenkiintoinen tiedeuutisotsikko: \u201dRakkaus perunaan kesytti koiran\u201d. Jani Kaaro kertoo siin\u00e4 tutkimuksesta, jonka mukaan koiran geenit ovat eriytyneet sen veljest\u00e4 sudesta joidenkin aivotoimintaan liittyvien asioiden lis\u00e4ksi siin\u00e4, ett\u00e4 koirat pystyv\u00e4t susia paremmin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4kseen t\u00e4rkkelyspitoista ruokaa. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, Kaaron mukaan, ett\u00e4 jotkut &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5502\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Koiran virkkaus<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[],"class_list":["post-5502","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5502","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5502"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5502\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5509,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5502\/revisions\/5509"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5502"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5502"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5502"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}