{"id":535,"date":"2009-03-06T12:37:53","date_gmt":"2009-03-06T09:37:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=535"},"modified":"2010-07-15T16:35:43","modified_gmt":"2010-07-15T13:35:43","slug":"tahan-ei-elain-pysty","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=535","title":{"rendered":"T\u00e4h\u00e4n ei el\u00e4in pysty"},"content":{"rendered":"

Michael S. Gazzanica:
\nHuman – The Science behind what makes Us Unique<\/em>.
\n<\/strong> Ecco\/HarperCollins, New York 2008.<\/big><\/p>\n

\"\"A<\/strong><\/big>merikkalainen aivotutkija Michael S. Gazzanica tekee kirjansa nimess\u00e4 pitk\u00e4lti selv\u00e4ksi mist\u00e4 on kyse: vaikka ihminen on selv\u00e4sti per\u00e4isin samasta evoluutiokehityksen sotkuisesta verkostosta kuin kaikki muukin tuntemamme Maan el\u00e4m\u00e4, ihmisess\u00e4 on koko joukko ainutlaatuisia piirteit\u00e4, joita – ainakaan kaikkia niit\u00e4 – ei ole havaittu muilla planeettakumppaneillamme.<\/p>\n

Gazzanican t\u00e4rkeimpi\u00e4 verrokkeja ovat parhaiten tutkitut el\u00e4intoverimme rotat ja muut ihmisapinat, etenkin simpanssit – ilmeisesti nimenomaan simpanssit, eik\u00e4 geneettisesti (ja jossakin m\u00e4\u00e4rin k\u00e4ytt\u00e4ytymiselt\u00e4\u00e4nkin) meit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 olevat k\u00e4\u00e4pi\u00f6simpanssit eli bonobot. Toinen Gazzanican l\u00e4ht\u00f6kohta on (ik\u00e4\u00e4n kuin Freudin velvoittavana perinteen\u00e4, hah) l\u00e4nsimainen kulttuuri ja sen erityispiirteet, jotka h\u00e4n olettaa itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti ”luonnollisena” ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4: luonnollisena siin\u00e4 mieless\u00e4, miss\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meist\u00e4 ilmaisua ”fyborgi” eli ”funktionaalinen kyborgi”. T\u00e4llainen luontokappale on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ysin riippuvainen lajitoveriensa valmistamista keinotekoisista laitteista ja kapineista, joita ilman, entiseen luonnolliseen elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 It\u00e4-Afrikan savannille p\u00e4\u00e4stettyn\u00e4, fyborgi kuolisi luultavasti kuoli varsin pikaisesti. N\u00e4ist\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi muuttuneista lisukkeista Gazzanica mainitsee esimerkkin\u00e4 mm. keng\u00e4t ja silm\u00e4lasit.<\/p>\n

Tietyss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin rajoittuneista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan huolimatta Gazzanican kirja on vallan valaiseva ja mainio johdatus ihmisaivojen toimintaan sellaisena kuin se nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan. Teksti pysyy koko ajan selke\u00e4n\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisen\u00e4, ja mik\u00e4 minusta ihailtavaa, se ei yrit\u00e4 luoda illuusiota siit\u00e4 ett\u00e4 kaikki olisi jo opittua. Ihmisaivojen toiminnasta ja ihmisaivojen fysiologian, biokemian ja fysiikan suhteesta ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen tiedet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 v\u00e4h\u00e4n – eritt\u00e4in paljon enemm\u00e4n kuin esimerkiksi parikymment\u00e4 vuotta sitten, mutta edelleenkin hyvin v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Minua j\u00e4i kuitenkin vaivaamaan melkoisesti tietynlainen sis\u00e4inen ristiriita kirjan eri osien v\u00e4lill\u00e4. Gazzanica pohtii perusteellisesti empatian ja ihmiselle viimeist\u00e4\u00e4n vauvai\u00e4ss\u00e4 kehittyv\u00e4n ”toisten mielten teorian” merkityst\u00e4 ihmiselle sosiaalisena el\u00e4imen\u00e4, mutta ihmisaivojen kehittymist\u00e4 apinaserkuistamme erkaantumisen j\u00e4lkeen k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4nlaisen lattap\u00e4\u00e4-evoluutioteorian kautta: ”Mik\u00e4 aivoihin vaikuttava mutaatio parantaa Y:n mahdollisuuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4 X:n p\u00f6ksyihin ja tuottaa mahdollisimman paljon lis\u00e4\u00e4ntymiskykyisi\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4?” Monia ihmiselle luonteenomaisia piirteit\u00e4 – taiteista ja musiikista alkaen – on nimitt\u00e4in ilmeisen vaikeaa selitt\u00e4\u00e4 n\u00e4in yksinkertaisen evoluutiok\u00e4sityksen kautta.<\/p>\n

Kirjan lopun nykyisyys ja tulevaisuus -osuudessa Gazzanica ottaa ihmisen fyborgiuden jo itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4 eik\u00e4 pid\u00e4 fyborgiudesta GM-muunteluun ja kyborgiuteenkaan siirtymist\u00e4 min\u00e4\u00e4n suurena hypp\u00e4yksen\u00e4. Ihminen nykyisell\u00e4\u00e4n on t\u00e4ysin riippuvainen lajikumppaneistaan eik\u00e4 pystyisi lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ilman ei-sukulaistensa apua. Mutta onko t\u00e4m\u00e4 muka uusi ilmi\u00f6? Minusta on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llainen ryhm\u00e4valinta-lamarckismi on alkanut vaikuttaa ihmisen evoluutioon jo viimeist\u00e4\u00e4n kivisen k\u00e4sikirveen keksimisen ajoista alkaen, ja on saattanut olla jo tuolloin paljon lattap\u00e4\u00e4darwinistista lis\u00e4\u00e4ntyvimm\u00e4n yksil\u00f6n eloonj\u00e4\u00e4mist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi valintaprosessi.<\/p>\n

Jo bonobot ovat ”keksineet” sen, mik\u00e4 saattaa olla ihmiskunnan ja ihmisyhteis\u00f6n p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen kannalta hyvin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4: seksuaalisuutta voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon muuhunkin vain tyls\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sosiaalisen yhteis\u00f6llisyyden tunteen kasvattajana, sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 konfliktien ratkaisukeinona, sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4… no, vaikka ihan silkkaan viihtymiseen ja hauskanpitoon. Seksuaalisuudelle on kehittynyt niin monia eri merkityksi\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia, ett\u00e4 luonto\u00e4iti-evoluution on ollut pakko salata hedelm\u00f6ittymisherkk\u00e4 kierron vaihe mahdollisimman tarkkaan, jotta niit\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4kin tulisi joskus tehdyksi.<\/p>\n

No, seuraavaksi lukulistalla on tietokirja, jonka k\u00e4sittelemi\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 on t\u00e4ysin mahdotonta tarkastella pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6iden kautta. Mutta siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>\n

(Kuvasta ja siin\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4st\u00e4 joskus koulun k\u00e4sity\u00f6tunnilla tekem\u00e4st\u00e4ni kipsikoirasta tuli mieleen: Onko kukaan tarkastellut lemmikkiel\u00e4inten pit\u00e4mist\u00e4 evoluutiobiologian n\u00e4k\u00f6kannalta? En tarkoita esimerkiksi eri koirarotujen kehittymist\u00e4 susi-esi-isist\u00e4\u00e4n, vaan enemm\u00e4nkin sit\u00e4, miksi lemmikkej\u00e4 on alettu pit\u00e4\u00e4 ja miksi meille on niin helppoa pit\u00e4\u00e4 geneettisesti suhteellisen kaukana olevia eli\u00f6it\u00e4 huolenpitomme kohteena? Gazzanica viittaa asiaan, mutta ei lainkaan kirjan kehitysosuudessa.)<\/p>\n

(Ai niin: lis\u00e4\u00e4n tuonne linkkilistan sarjakuvaosuuteen Freefallin<\/a>. Varsin mainiontuntuinen scifi-strippisarja. Arkiston l\u00e4pik\u00e4ymiseen voi menn\u00e4 kyll\u00e4 tovi, sill\u00e4 sarja alkaa vuodesta 1998…)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Michael S. Gazzanica: Human – The Science behind what makes Us Unique. Ecco\/HarperCollins, New York 2008. Amerikkalainen aivotutkija Michael S. Gazzanica tekee kirjansa nimess\u00e4 pitk\u00e4lti selv\u00e4ksi mist\u00e4 on kyse: vaikka ihminen on selv\u00e4sti per\u00e4isin samasta evoluutiokehityksen sotkuisesta verkostosta kuin kaikki muukin tuntemamme Maan el\u00e4m\u00e4, ihmisess\u00e4 … Jatka artikkeliin T\u00e4h\u00e4n ei el\u00e4in pysty<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,19],"tags":[],"class_list":["post-535","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/535","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=535"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/535\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1977,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/535\/revisions\/1977"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=535"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=535"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=535"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}