{"id":5284,"date":"2012-12-01T12:44:04","date_gmt":"2012-12-01T10:44:04","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5284"},"modified":"2012-12-01T12:44:04","modified_gmt":"2012-12-01T10:44:04","slug":"tityy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5284","title":{"rendered":"Tityy"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>O<\/big>len p\u00e4\u00e4tynyt kirjallisuuden suomentajaksi ns. kadulta<\/strong>, harrastusten ja kirjoittamisen kautta. Kielen ja kirjallisuuden sijaan opiskelin aikoinani ensin fysiikkaa ja sittemmin filosofiaa ja kulttuuriantropologiaa. Siin\u00e4(kin) mieless\u00e4 on eritt\u00e4in valaisevaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 toisinaan kuulemaan kieleen ja kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 luentoja. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4liitto j\u00e4rjesti juuri t\u00e4llaisen tilaisuuden, joten olen viimeiset kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 istunut kollegojen keralla luentosalissa kuuntelemassa esityksi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s- ja kielitieteest\u00e4.<\/p>\n<p>Opimme muun muassa, ettei monen halveksima lemmikinomistajien tapa puhua koirastaan tai kissastaan <em>h\u00e4nen\u00e4<\/em> ole suinkaan mik\u00e4\u00e4n uusi muoti-ilmi\u00f6. Itse asiassa kaikissa suomen murteissa <em>se<\/em>&#8211; ja <em>h\u00e4n<\/em>-pronominien k\u00e4ytt\u00f6 on ollut huomattavan vaihtelevaa ja rikasta: joitakin kotiel\u00e4imi\u00e4 ja arvostettuja riistael\u00e4imi\u00e4 on <em>h\u00e4nitelty<\/em> hyvinkin paljon, lause- ja asiayhteydest\u00e4 riippuen. Vasta 1800-luvun lopun kirjakielen kehitt\u00e4j\u00e4t laativat keinotekoisen rajauksen, jonka mukaan <em>h\u00e4n<\/em> tarkoittaa ihmist\u00e4 ja <em>se<\/em> kaikkia muita. Suomen l\u00e4hint\u00e4 sukukielt\u00e4 me\u00e4nkielt\u00e4 normitetaan vasta nyt, ja siell\u00e4 on s\u00e4ilytetty suomen puolellakin aikaisemmin hyv\u00e4ksytty joustava pronominien k\u00e4ytt\u00f6. Kirjakieless\u00e4h\u00e4n asian suhteen jouduttiin tekem\u00e4\u00e4n my\u00f6nnytys ja ottamaan k\u00f6mpel\u00f6 <em>t\u00e4m\u00e4<\/em> k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaihtoehtoisena persoonapronominina:<\/p>\n<blockquote><p>Matti kertoi Liisalle, ett\u00e4 h\u00e4n arvostaa t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6panosta.<\/p><\/blockquote>\n<p>Voi kyll\u00e4 olla, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n jatkossakin ainakin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 <em>t\u00e4m\u00e4\u00e4<\/em> enk\u00e4 <em>sit\u00e4<\/em>. Omassa tekstiss\u00e4 on jossain m\u00e4\u00e4rin helpompaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laajempaa kielen keinojen valikoimaa \u2013 silloin kun keino sattuu sopimaan asiayhteyteen.<\/p>\n<p>Sit\u00e4 paitsi kirjakieli on juurtunut minuun syv\u00e4lle, ei ihan (toimittaja-)\u00e4idinmaidosta asti mutta melkein. Tekstiss\u00e4 <em>t\u00e4m\u00e4<\/em> tulee jotakuinkin yht\u00e4 luontevasti kuin \u201dalkuper\u00e4inen\u201d <em>se<\/em> puheessa.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/39670\" target=\"_blank\">Laura Visap\u00e4\u00e4<\/a> kertoi meille verbimuodosta, jota h\u00e4n on ryhtynyt kutsumaan \u201ditsen\u00e4iseksi A-infinitiiviksi\u201d. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kohtuullisen yleinen ilmaisutapa on j\u00e4\u00e4nyt kielentutkijoilta t\u00e4ysin huomaamatta. Yleens\u00e4 sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n jonkinlaisena vajaana muotona eik\u00e4 itsen\u00e4isen\u00e4 kielellisen\u00e4 ilmaisutapana, jota on k\u00e4ytetty sek\u00e4 korkeakirjallisessa tekstiss\u00e4<\/p>\n<blockquote><p>Kohdata Pariisissa vuosien j\u00e4lkeen tuttu kaunotar!<\/p><\/blockquote>\n<p>ett\u00e4 l\u00f6ys\u00e4ss\u00e4 arkijutustelussa:<\/p>\n<blockquote><p>Se terassi olis ollu tosi kiva. Kes\u00e4ll\u00e4 sinne olis voinu kantaa kaiuttimet ja kuunnella musaa kovaa. Olis sellainen rento meininki. Grillata vaikka makkaraa, ottaa relaa ja napata drinksua.*<\/p><\/blockquote>\n<p>Itsen\u00e4iseen infinitiiviin sis\u00e4ltyy usein vahva tunneaffekti \u2013 joko positiivinen, kuten edell\u00e4, tai paheksuva: <em>Pomppia nyt joulup\u00f6yd\u00e4st\u00e4 kesken kaiken puhumaan puhelimessa!** <\/em>T\u00e4llainen latautuneisuus tekee siit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n hankalan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n. Lis\u00e4hankaluuksia aiheuttaa, ett\u00e4 jokaisen modernin tekstink\u00e4sittelyohjelman oikoluku herjaa itsen\u00e4iseen infinitiiviin perustuvista virkkeist\u00e4: \u201dVirkkeest\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puuttuvan p\u00e4\u00e4verbi.\u201d Mutta Visap\u00e4\u00e4 onnistui vakuuttamaan meid\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kummajainen on itsen\u00e4inen, mielek\u00e4s ilmaisutapa kohtaamastaan hyljeksynn\u00e4st\u00e4 ja ep\u00e4luulosta huolimatta. Kielimuoto ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suomen ominaisuus: Visap\u00e4\u00e4 aloitti esityksens\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ll\u00e4 Wim Wendersin klassikkoelokuvasta <em>Berliinin taivaan alla<\/em>, jossa kaksi enkelia mietti millaista heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 olisi, jos he olisivat tavallisia kuolevaisia. Molemmat puhuivat pitk\u00e4t p\u00e4tk\u00e4t itsen\u00e4isill\u00e4 infinitiiveill\u00e4 sek\u00e4 saksankielell\u00e4 ett\u00e4 englanninkielisess\u00e4 tekstityksess\u00e4.***<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.helsinki.fi\/hum\/skl\/ihmiset\/henkilokunta\/profhakulinena.htm\" target=\"_blank\">Emeritaprofessori Auli Hakulisen<\/a> keskusteluanalyysitutkimukseen liittyvi\u00e4 esitelmi\u00e4 olen p\u00e4\u00e4ssyt kuulemaan ennenkin, mutta kuulen mielell\u00e4ni lis\u00e4\u00e4kin. Auli on loistava luennoija ja aihe on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiinnostava. Tavallinen l\u00f6ys\u00e4 arkipuhe \u2013 jutustelu, puhelinkeskustelu, l\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4ynti tai kaupan kanssalla asiointi \u2013 osoittautuu tallennettuna melkoisen monia lainaisuuksia, mutkikkaita rakenteita ja kaikkien osapuolten luonnostaan tuntemia lainalaisuuksia noudattavaksi kulttuurin aarreaitaksi. Ajatellaanpa vaikka (n\u00e4enn\u00e4isen) yksinkertaista kysymyst\u00e4 tyyliin:<\/p>\n<blockquote><p>Lukeeks Kalle [kirjoja]?<\/p><\/blockquote>\n<p>On eroa siin\u00e4, alkaako vastaus sanalla <em><\/em>Lukee vai <em>Joo<\/em>. J\u00e4lkimm\u00e4inen oikeastaan vaatii, ett\u00e4 asiasta on keskusteltu jo aikaisemmin (tai asiassa on lis\u00e4puimisen arvoista).<\/p>\n<p>Iso osa (k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4st\u00e4kin) kirjallisuudesta on keskustelua, joten t\u00e4llaiset huomiot ovat oleellisen t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n<p>Puhetta oli my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 ensikuulemalla hyvinkin yksitavuiset ja karut keskustelut vaikkapa kioskimyyj\u00e4n kanssa saattavat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 melkoisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n paitsi informaatiota, my\u00f6s n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kohteliaisuuss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, vaikka juuri t\u00e4llaista dialogia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin usein esimerkkin\u00e4 tapakulttuurin rapistumisesta. J\u00e4in pohtimaan asiaa, ja ainakin joitakin salissa istuneita kollegoita tuntui huvittavan (v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin puolivakavasti) heitt\u00e4m\u00e4ni teoria <a href=\"http:\/\/vanha.suomenluonto.fi\/artikkeli-274.html\" target=\"_blank\">talitintti-ilmi\u00f6st\u00e4<\/a>: Etenkin kaupungeissa melutaso on liikenteen, ilmastoinnin ja taustamusiikin takia kohonnut niin paljon, ett\u00e4 ilmaisua on ollut ymm\u00e4rrett\u00e4vyyden vuoksi pakko tiivist\u00e4\u00e4.\u00a0<em>Anteeksi<\/em> ja\u00a0<em>kiitos<\/em> hukkuvat h\u00e4lyyn pahemmin kuin\u00a0<em>Oho<\/em> ja\u00a0<em>tos<\/em>, ja nekin voidaan korvata tietynlaisella katseella ja ny\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4. Kyse ei ole ep\u00e4kohteliaisuudesta, vaan ilmaisun tiivistymisest\u00e4.<\/p>\n<p>Teoriaa vastaan tietysti puhuu, ettei samanlaista ilmi\u00f6t\u00e4 ole selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n tapahtunut esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Ranskassa. Mutta ainakin toistaiseksi ajatus jaksaa minua huvittaa.<\/p>\n<p>___<\/p>\n<p><small>* Molemmat esimerkit ovat muistinvaraisia mukaelmia Visap\u00e4\u00e4n esimerkeist\u00e4. Ensimm\u00e4inen on alkuaan per\u00e4isin Milan Kunderan kirjan suomennoksesta ja j\u00e4lkimm\u00e4inen keskustelututkimuksen tallenteesta.<br \/>\n** T\u00e4m\u00e4 taas on kahden koulutusp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen pidetyiss\u00e4 (er\u00e4\u00e4n toisen kulttuurij\u00e4rjest\u00f6n) pikkujouluissa p\u00f6yt\u00e4seurueemme kollegalle lohkaisema muka-paheksunta.<br \/>\n*** <em>Berliinin taivaan alla<\/em> on yksi kaikkien aikojen kauneimmista elokuvista. Hitto, pit\u00e4isi katsoa taas kerran.<\/small><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen p\u00e4\u00e4tynyt kirjallisuuden suomentajaksi ns. kadulta, harrastusten ja kirjoittamisen kautta. Kielen ja kirjallisuuden sijaan opiskelin aikoinani ensin fysiikkaa ja sittemmin filosofiaa ja kulttuuriantropologiaa. Siin\u00e4(kin) mieless\u00e4 on eritt\u00e4in valaisevaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 toisinaan kuulemaan kieleen ja kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 luentoja. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4liitto j\u00e4rjesti juuri t\u00e4llaisen tilaisuuden, joten olen viimeiset &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5284\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Tityy<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[59,13,5,11,21,6],"tags":[],"class_list":["post-5284","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kieli","category-kirjailijaelamaa","category-kirjallisuus","category-kirjoittaminen","category-kulttuuri","category-suomentaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5284","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5284"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5284\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5297,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5284\/revisions\/5297"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5284"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5284"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5284"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}