{"id":5195,"date":"2012-11-07T11:16:26","date_gmt":"2012-11-07T09:16:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5195"},"modified":"2012-11-07T11:16:26","modified_gmt":"2012-11-07T09:16:26","slug":"nawlins-siella-nawlins-taalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5195","title":{"rendered":"N\u2019awlins siell\u00e4, N\u2019awlins t\u00e4\u00e4ll\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>B<\/big>\u00e4ndi hiippaili Savoyn lavalle<\/strong> verkkarit jalassa, ohimennen, kuin olisivat juuri palanneet turistikierrokselta 3T-ratikassa (kuten S. asian ilmaisi). Siin\u00e4 vaiheessa kun Kirk Joseph pujottautui sousafoniinsa ja aloitti bassokompin puhkumisen ja puhaltamisen, oli jo selv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ovat tekij\u00e4miehet kyseess\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.dirtydozenbrass.com\/\" target=\"_blank\">Dirty Dozen Brass Band<\/a> on laskettu neworleansilaisen puhallinorkesterimusiikin elvytt\u00e4jiin ja uudistajiin jo 1980-luvulta alkaen, jolloin b\u00e4ndi nousi tietoisuuteen omien levyjens\u00e4 ohella monella vierailulla nimiartistien levyill\u00e4.* Jossain m\u00e4\u00e4rin turistirihkamaksi taantunut musiikkityyli\u00a0 sai t\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n my\u00f6t\u00e4 uutta henke\u00e4 funkista ja bebopista, sittemmin my\u00f6s hiphopista, ja DDBB on jatkanut \u2013 kokoonpanomuutoksista huolimatta \u2013 oivaltavaa musiikintekemist\u00e4 vuosikymmenten halki. Hyv\u00e4 esimerkki on albumi <em>What\u2019s Going On<\/em>, Katrina-myrskyn j\u00e4lkimainingeissa (jos sanonta sallitaan) levytetty uudelleentulkinta Marvin Gayen klassikkoalbumista, jolla puhallinorkesterin s\u00e4est\u00e4m\u00e4t laulajat ja rapparit kertoivat tunnelmista myrskyn vaurioittamassa ja korruptoituneen j\u00e4lleenrakennuksen tuhoamassa kaupungissa.<\/p>\n<p>Lavalla seitsenmiehinen yhtye** heitti mojovan, tanssittavan puolitoistatuntisen setin. Musiikki pysyi perinteisemp\u00e4n\u00e4 kuin mit\u00e4 olin odottanut: hiphopia ei juurikaan kuultu, ja v\u00e4lill\u00e4 sikerm\u00e4n seassa soi ja lauloi jopa New Orleansin turistimusiikin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isin laulu \u201dWhen the Saints Go Marchin\u2019 in\u201d. Mutta se(kin) soi hyvin, enk\u00e4 oikeastaan valita. Hyv\u00e4 lauluhan se on.<\/p>\n<p>Keikan ty\u00f6n sankarin palkinto menee kyll\u00e4 Kirk Josephille. Sousafoni \u2013 se sellainen soittajansa ymp\u00e4rille kietoutuva tuuban sukulainen \u2013 on perin raskas ja fyysinen soitin, eik\u00e4 Joseph p\u00e4\u00e4st\u00e4 itse\u00e4\u00e4n tai b\u00e4ndi\u00e4\u00e4n helpolla. Edellinen biisi oli h\u00e4din tuskin saanut viimeisen iskunsa, kun h\u00e4n jo soitti seuraavan riffi\u00e4. <em>Bass Player<\/em> -lehden 1980-luvun haastattelussa Joseph kertoi aloittaneensa soittamisen s\u00e4hk\u00f6bassolla eik\u00e4 tajunneensa, ettei sousafonilla (tai tuuballa) voi soittaa samanlaisia, yht\u00e4 notkeita kuvioita. Niinp\u00e4 h\u00e4n yritti soittaa niit\u00e4, ja kehitti oman notkean, vivahteikkaan ja svengaavan soittotyylins\u00e4. Salin akustiikka (ja \u00e4\u00e4nikalusto) h\u00e4ivyttiv\u00e4t sousafonin soundia v\u00e4h\u00e4n turhan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi kuminaksi, mutta jos (minun tapauksessani <em>kun<\/em>) soittimeen kiinnitti huomiota, ei voinut kuin n\u00f6yr\u00e4n\u00e4 kuunnella. Noilla komppikuvioilla Kirk Joseph olisi kova luu s\u00e4hk\u00f6basistinakin. Encoressa h\u00e4n j\u00e4tti sousafonin syrj\u00e4\u00e4n ja komppasi pelk\u00e4n mikrofonin keralla, <em>human beatboxina<\/em>.<\/p>\n<p>Keikka p\u00e4\u00e4ttyi jotenkin ravintolab\u00e4ndim\u00e4isen ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti. Encoren j\u00e4lkeen osa b\u00e4ndist\u00e4 h\u00e4ipyi, osa alkoi kieppi\u00e4 piuhoja, osa mainosti lavan laidalla avautuvaa levyjen ja paitojen myynti\u00e4 sill\u00e4 aikaa kun trumpetisti Gregory Davis ja baritonisaksofonisti Roger Lewis viel\u00e4 vet\u00e4isiv\u00e4t kahteen pekkaan lyhyen version \u201dSt. James Infirmary\u201d -klassikosta.<\/p>\n<p>___<br \/>\n<small>* Tajusin vasta, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen kosketukseni Dirty Dozen Brass Bandiin ei suinkaan ollut heid\u00e4n oma, mainio <em>Voodoo<\/em>-albuminsa, vaan vierailu Elvis Costellon parhaisiin levyihin kuuluvalla <em>Spikell\u00e4.<br \/>\n** <\/em>Kaksi trumpetistia (joista toinen soitti my\u00f6s flyygelitorvea), tenori- ja baritonisaksofonistit, sousafonisti, rumpali ja urkuri.<em><br \/>\n<\/em><\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>B\u00e4ndi hiippaili Savoyn lavalle verkkarit jalassa, ohimennen, kuin olisivat juuri palanneet turistikierrokselta 3T-ratikassa (kuten S. asian ilmaisi). Siin\u00e4 vaiheessa kun Kirk Joseph pujottautui sousafoniinsa ja aloitti bassokompin puhkumisen ja puhaltamisen, oli jo selv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ovat tekij\u00e4miehet kyseess\u00e4. Dirty Dozen Brass Band on laskettu neworleansilaisen &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=5195\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">N\u2019awlins siell\u00e4, N\u2019awlins t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[51,15],"tags":[],"class_list":["post-5195","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elavana","category-musiikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5195","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5195"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5195\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5202,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5195\/revisions\/5202"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5195"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5195"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5195"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}