{"id":4818,"date":"2012-08-29T22:05:40","date_gmt":"2012-08-29T20:05:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=4818"},"modified":"2012-08-29T22:05:40","modified_gmt":"2012-08-29T20:05:40","slug":"harhailua-ii","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=4818","title":{"rendered":"Harhailua II"},"content":{"rendered":"

S<\/big>uhtaudun hyvin ep\u00e4luuloisesti<\/strong> v\u00e4itteisiin, joiden mukaan maailmanmenossa on nyky\u00e4\u00e4n jotakin perustavanlaatuista vikaa ja kaikki oli jollakin mystisell\u00e4 tavalla paremmin Kekkosen, Mannerheimin, Santeri Alkion, Baudelairen, Rikhard Wagnerin,\u00a0 Kustaa II Aadolfin, Platonin tai jonkun muun kauan sitten kuolleen neropatin aikaan. Sen perusteella, mit\u00e4 olen el\u00e4m\u00e4ni aikana historiaa lukenut: Ei totisesti ollut. Hyvin, hyvin harva esimerkiksi demokratiaan ja tasa-arvoon kriittisesti suhtautuvista haluaisi oikeasti<\/em> el\u00e4\u00e4 absoluuttisen aatelis- tai kuningasvallan aikana. Todenn\u00e4k\u00f6isyys sille, ett\u00e4 juuri he itse<\/em> sattuisivat siihen pieneen eliittiin, joka vanhempiensa aseman ansiosta p\u00e4\u00e4see asemiin ja sanomaan yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4n mist\u00e4\u00e4n, olisi h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pieni.<\/p>\n

Kulttuuriantropologian opintojen j\u00e4ljilt\u00e4 olen jo pitk\u00e4\u00e4n ep\u00e4illyt, ett\u00e4 kuvitteellisten kulta-aikojen ihannointi ja kaipuu on per\u00e4isin inhimillisen el\u00e4m\u00e4n t\u00e4h\u00e4n asti pahimmasta katastrofista: siit\u00e4, ett\u00e4 jouduimme luopumaan lajityypillisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme ker\u00e4ilij\u00e4-mets\u00e4st\u00e4jin\u00e4, meid\u00e4t karkoitettiin paratiiseistamme ja tuomittiin ty\u00f6h\u00f6n maanviljelij\u00f6in\u00e4, karjankasvattajina ja j\u00e4hmeiden, hierarkkisten organisaatioiden rattaina. Muurahaisten ja kaljurottien kaltaisista aitososiaalisista l\u00e4hisukulaisistamme ja ihmislajin aitososiaalisista piirteist\u00e4 vakavasti kiinnostuneena (ja kaikesta siit\u00e4 paljon kirjoittaneena) minua tietysti kiehtovat n\u00e4m\u00e4 organisaatiotkin \u2013 ja niiden kiist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t edut \u2013 tavattoman paljon.<\/p>\n

Kuutisentuhatta vuotta maanviljelyskulttuurien organisaatiot olivat enimm\u00e4kseen perin j\u00e4hmeit\u00e4. Vasta joskus 1800-luvun tiet\u00e4miss\u00e4 s\u00e4\u00e4tykierto alkoi nitisten ja natisten toimia monissa maailman paikoissa. T\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 tietysti vastustettiin ankarasti kadonnutta kulta-aikaa haikailtaessa. S\u00e4\u00e4tykierto, ja s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnan hapertuminen ja katoaminen ovat kuitenkin selv\u00e4sti kehitt\u00e4neet ihmisten \u2013 oikeastaan koko ihmiskunnan \u2013 luovuutta sek\u00e4 taiteissa ett\u00e4 tieteiss\u00e4. Ongelmiakin on tullut, toki, pahoja ongelmia, mutta voi hyvin sanoa ett\u00e4 iso osa ongelmista johtuu siit\u00e4 ett\u00e4 osa nykyp\u00e4\u00e4tt\u00e4jist\u00e4 el\u00e4\u00e4\u00a0 edelleenkin\u00a0 s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnan vastuuntunnottomilla asenteilla: \u201dEdut meille, ongelmat muille!\u201d<\/p>\n

Pienemm\u00e4ss\u00e4 mitassa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s Suomalaisessa kouluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Maan nousu raaka-ainetuottajasta haitekin ihmemaaksi tapahtui siin\u00e4 vaiheessa, kun ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n leipiin astuivat tasa-arvoisen peruskoulun ja jatko-opiskelumahdollisuuksien kasvatit. Korkeampaan koulutukseen p\u00e4\u00e4si varakkaiden ja vaikutusvaltaisten vanhempien lapsien sijaan (my\u00f6s) muunlaisista kodeista ponnistavia lahjakkuuksia. Se on n\u00e4kynyt. V\u00e4hitellen opintotuki on kuitenkin heikentynyt, ja puhe lukukausimaksuista pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ajatuksen, ettei k\u00f6yhien kakaroilla pit\u00e4isi olla asiaa korkeakouluihin. Ei ole mitenk\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 samaan aikaan Suomen maine huipputeknologian ja -tutkimuksen maana rapistuu, ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t intoilevat kaivostoiminnasta uutta suomalaista… kultakaivosta.<\/p>\n

Niinp\u00e4 niin. Eniten kaivannaisteollisuuden tuotoista riippuvainen manner on Afrikka, ja se n\u00e4kyy kansan elintasossa, tasa-arvossa ja koulutusmahdollisuuksissa. Onneksi Suomen ei ole pakko edet\u00e4 siihen suuntaan.<\/p>\n

Kuten siell\u00e4kin, t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin jotkut tahot ihannoivat ajatusta vanhempien ty\u00f6n jatkamisesta. Onneksi minulla ei ole ollut sellaisia paineita. Olisin tuskin kovinkaan hyv\u00e4 tekstiilitehtaan ty\u00f6ntekij\u00e4, pankkivirkailija, meijerin is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4 tai veturinkuljettaja, kuten isovanhempani. Toimittajant\u00f6it\u00e4 olen tehnyt, kuten vanhempani, mutta inhosin alaa enk\u00e4 ollut siin\u00e4 kovin hyv\u00e4.<\/p>\n

Kuusituhatta vuotta erilaisia s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnan muunnelmia on osoittanut aivan riitt\u00e4v\u00e4n selv\u00e4sti, ett\u00e4 jonkin tietyn alan lahjakkuus ei yleens\u00e4 periydy, yrityksist\u00e4 huolimatta. Erityisen selv\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on tietenkin hallinnollisen, sosiaalisen ja sotilaallisen lahjakkuuden alalla: aateliston historia todistaa karmaisevan selv\u00e4sti n\u00e4iden lahjojen periytym\u00e4tt\u00f6myyden. Ihmisten on parempi oppia olemaan luottamatta vanhempien aloihin ja harhailtava omalle, omalta tuntuvalle alalleen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suhtaudun hyvin ep\u00e4luuloisesti v\u00e4itteisiin, joiden mukaan maailmanmenossa on nyky\u00e4\u00e4n jotakin perustavanlaatuista vikaa ja kaikki oli jollakin mystisell\u00e4 tavalla paremmin Kekkosen, Mannerheimin, Santeri Alkion, Baudelairen, Rikhard Wagnerin,\u00a0 Kustaa II Aadolfin, Platonin tai jonkun muun kauan sitten kuolleen neropatin aikaan. Sen perusteella, mit\u00e4 olen el\u00e4m\u00e4ni aikana historiaa … Jatka artikkeliin Harhailua II<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,7,4,19],"tags":[],"class_list":["post-4818","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuuri","category-politiikka","category-reilu-peli","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4818","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4818"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4818\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4835,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4818\/revisions\/4835"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4818"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4818"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4818"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}