{"id":4498,"date":"2012-06-05T14:54:27","date_gmt":"2012-06-05T12:54:27","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=4498"},"modified":"2012-06-05T14:54:27","modified_gmt":"2012-06-05T12:54:27","slug":"huippusuvun-yksilo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=4498","title":{"rendered":"Huippusuvun yksil\u00f6"},"content":{"rendered":"

S<\/big>ik\u00e4li kuin tied\u00e4mme<\/strong>, johtajuus-uskontoa on esiintynyt noin kuusi\u2013seitsem\u00e4ntuhatta vuotta. Ihmislajin biologian ja genetiikan(kin) kannalta aika on mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n lyhyt. Ihmisen kirjoitetun historian kannalta se on kuitenkin hillitt\u00f6m\u00e4n pitk\u00e4 \u2013 itse asiassa reippaasti pidempi kuin kirjoitettu historia.<\/p>\n

Hierarkkiset, eriarvoiset ihmisyhteis\u00f6t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t saaneen alkunsa neoliittisella kivikaudella maanviljelyn my\u00f6t\u00e4. Aikaisemmin ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaista tarvetta: yhteis\u00f6t olivat muutaman sadan hengen kokoisia ja liikkuivat paikasta toiseen vuodenajan kasvillisuuden kukoistuksen ja el\u00e4inten liikkeiden my\u00f6t\u00e4. Johtajakultittomia ker\u00e4ilij\u00e4-mets\u00e4st\u00e4j\u00e4yhteis\u00f6j\u00e4 lienee viel\u00e4kin jokunen olemassa.<\/p>\n

Organisoitumiselle oli tarvetta. Ilmastonmuutos \u2013 Saharan savannin kuivuminen, Persianlahden vehre\u00e4n alangon j\u00e4\u00e4minen nousevan vedenpinnan alle \u2013 johti pakkosiirtymiseen ker\u00e4ilytalouden rennosta, laiskasta paratiisista maanviljelyn ja karjankasvatuksen raskaaseen puurtamiseen. Kohtuullisen suotuisa ilmastokausi oli johtanut yhteis\u00f6jen kasvuun suuremmiksi kuin ymp\u00e4rist\u00f6 pystyi el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, joten jotakin oli teht\u00e4v\u00e4. Keskell\u00e4 aavikkoa virtaavan Niilin vaaralliset rantasuot, Eufratin ja Tigrisin karut yl\u00e4ng\u00f6t, Induksen laakson tempperamenttiset jokiuomat tai Keltaisen joen arvaamaton, tulva-altis alanko olivat ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 seutuja, ja elannon repiminen niiden kasvillisuudesta vaati paljoa porukkaa. Paljon porukkaa vaati kohtuullisen paljon koordinaatiota. Koordinaatio nyrj\u00e4hti jossakin vaiheessa j\u00e4hme\u00e4ksi hierarkiaksi. Siin\u00e4 liemess\u00e4 sitten lilluttiin ja muisteltiin vain myytillisiss\u00e4 tarinoissa kadonnutta, tasa-arvoista ker\u00e4ilij\u00e4-mets\u00e4st\u00e4j\u00e4paratiisia.<\/p>\n

Karjanhoito aiheutti viel\u00e4 lis\u00e4ongelmia. Ihmisen (suhteellisen) l\u00e4hisukuisten nis\u00e4kk\u00e4iden ja lintujen majoittaminen kasvavien ihmisjoukkojen l\u00e4hituntumaan ja toisinaan samoihin rakennuksiinkin teki tartuntataudeille ihanteelliset mahdollisuudet loikata lajista toiseen. Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4aikojen luul\u00f6yd\u00f6iss\u00e4 n\u00e4kyy l\u00e4hinn\u00e4 tapaturmien j\u00e4lki\u00e4. Maanviljelyskulttuurin my\u00f6t\u00e4 hautal\u00f6yt\u00f6ihin ilmaantuu merkkej\u00e4 tartuntataudeista. Yksipuolistunut ravinto sit\u00e4 paitsi heikensi terveytt\u00e4 ja lyhensi keskipituutta: ravitsemus, terveys ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen odotettavissa oleva elinik\u00e4 palasivat ker\u00e4ilij\u00e4-mets\u00e4st\u00e4j\u00e4aikojen tasolle vasta 1900-luvun puolella.<\/p>\n

Tuli my\u00f6s muita ongelmia. Jos viljelee maata (tai kasvattaa karjaa), joutuu huolehtimaan siit\u00e4 ettei tulos p\u00e4\u00e4dy muiden, vaivaa n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mien k\u00e4siin. Ensimm\u00e4iset merkit j\u00e4rjestelm\u00e4llisest\u00e4 v\u00e4kivallasta kanssaihmisi\u00e4 kohtaan \u2013 sodank\u00e4ynnist\u00e4 \u2013 ilmaantuvat juuri maanviljelyksen levi\u00e4misen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4rjestelm\u00e4llistyv\u00e4 sodank\u00e4ynti vaati entist\u00e4 voimakkaampaa hierarkistumista. Aateliston alkuper\u00e4 muistuttaa sit\u00e4, millaiseksi Italian mafiat mielell\u00e4\u00e4n maalaavat historiansa: he yhdistyiv\u00e4t oman kertomansa mukaan paikallisen v\u00e4est\u00f6n suojelijoiksi, puolustajiksi, turvaajiksi. Niinp\u00e4 paikallisen v\u00e4est\u00f6n kuului maksaa t\u00e4st\u00e4 suojelusta, tai muuten heid\u00e4n oli kadottava paikallisen v\u00e4est\u00f6n joukosta. V\u00e4hitellen aatelisto alkoi muistuttaa nykyajan moottoripy\u00f6r\u00e4jengej\u00e4 liha- tai metalliratsuineen, liivi- tai kilpitunnuksineen, rikkumattomine keskin\u00e4isine solidaarisuuksineen, uskollisuusrituaaleineen ja omine lakeineen, jotka turvasivat etuoikeudet heille ja velvollisuudet muille.<\/p>\n

Aateliston merkitys on viimeisten parinsadan vuoden aikana v\u00e4hentynyt \u2013 t\u00e4m\u00e4n ajan vallanpit\u00e4j\u00e4mafiana voi pikemminkin pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 \u201dsijoittajat\u201d- tai \u201dmarkkinavoimat\u201d-nimist\u00e4 salaseuraverkostoa \u2013 mutta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitsija Elisabet II on monessakin mieless\u00e4 t\u00e4m\u00e4n oman aikansa liivijengikulttuurin j\u00e4lkel\u00e4inen.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n kuninkaallisilla on (l\u00e4nsimaissa) l\u00e4hinn\u00e4 symbolinen merkitys. Hovi on tietysti merkitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4, ja kuninkaallisten iho- ja sukupuoliel\u00e4m\u00e4n* seuraaminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n edelleenkin jostakin syyst\u00e4 arvostettavampana touhuna kuin tositelevisiotavisten t\u00f6ll\u00f6tt\u00e4minen. Kyll\u00e4, kuningatar- ja kuningasinstituutio t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jonkinlaista tarvetta, ja instituution uhriksi j\u00e4\u00e4neille henkil\u00f6ille maksetaan kohtuullisen isoa korvausta siit\u00e4 ett\u00e4 he luopuvat p\u00e4\u00e4t\u00f6svallasta omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.** T\u00e4llainen tarve on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ollut… tarpeen monissa maanviljelyskulttuureissa homman pit\u00e4miseksi edes jotenkin hallinnassa ja toiminnassa. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut niist\u00e4 ajoista melkoisesti, ja voi aiheellisesti, kysy\u00e4, onko tarvetta en\u00e4\u00e4. Maailmanlaajuisesti tarkastellen onnellisuustutkimusten tilastoja johtavat maat, joiden huipulla ei j\u00f6k\u00f6t\u00e4 perinn\u00f6llist\u00e4 (tai edes jonkinlaisilla vaaleilla valittua) despoottia (tai edes seremoniallista ruhtinasta), vaan vallank\u00e4ytt\u00f6 on levitetty kasvottomammille, tavallisemmille, tylsemmille, pienipalkkaisemmille ja tehokkaammin hommansa hoitaville ihmisjoukoille. Onko kuninkaallisuuden ihailu ja arvostus ainoastaan j\u00e4\u00e4nnett\u00e4 seitsentuhatvuotisesta aivopesusta? En tied\u00e4.<\/p>\n

Mutta on aatelistossa tietysti hyv\u00e4, tieteellinen puolensakin. Kirjoitetun historian mittainen, kuusituhatvuotinen seurantakoe nimitt\u00e4in osoittaa t\u00e4ysin kiistattomasti, etteiv\u00e4t hallinnollinen tai sotilaallinen lahjakkuus voi mitenk\u00e4\u00e4n olla perinn\u00f6llisi\u00e4 ominaisuuksia.<\/p>\n

___
\n* Rakastaja- ja rakastajatarinstituutiot ovat tietenkin aina olleet oleellinen osa niin aatelistoa kuin muutakin maanomistajuutta, jossa avioliittojen merkitys on ollut (maa)omaisuuden turvaaminen\/kasvattaminen tai sodank\u00e4ynnin vaatimat liittolaisj\u00e4rjest\u00f6t eik\u00e4 vihitt\u00e4vilt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n ole juurikaan kyselty tahtoota.
\n** Kuninkaallisethan ovat syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n saakka jotakuinkin samassa tilanteessa kuin vaikkapa… no, Romanian romanit. Ei toivoakaan omasta p\u00e4\u00e4t\u00f6svallasta tulevan el\u00e4m\u00e4n, ammatin tai oikeastaan edes ihmissuhteiden suhteen. Sellaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei totisesti haluaisi kenellek\u00e4\u00e4n inhimilliselle olennolle. Sivistyneess\u00e4 yhteiskunnassa kuninkaallisten lapset otettaisiin huostaan ja sijaisperheisiin, koska heid\u00e4n omat vanhempansa eiv\u00e4t selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n kykene takaamaan lapsilleen tervett\u00e4, luontevaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 modernin l\u00e4nsimaisen yhteiskunnan j\u00e4senin\u00e4.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sik\u00e4li kuin tied\u00e4mme, johtajuus-uskontoa on esiintynyt noin kuusi\u2013seitsem\u00e4ntuhatta vuotta. Ihmislajin biologian ja genetiikan(kin) kannalta aika on mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n lyhyt. Ihmisen kirjoitetun historian kannalta se on kuitenkin hillitt\u00f6m\u00e4n pitk\u00e4 \u2013 itse asiassa reippaasti pidempi kuin kirjoitettu historia. Hierarkkiset, eriarvoiset ihmisyhteis\u00f6t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t saaneen alkunsa neoliittisella kivikaudella maanviljelyn my\u00f6t\u00e4. … Jatka artikkeliin Huippusuvun yksil\u00f6<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,31,24,7,4,14,19],"tags":[],"class_list":["post-4498","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuuri","category-meemit","category-nyt","category-politiikka","category-reilu-peli","category-tapahtumat","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4498","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4498"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4498\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4507,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4498\/revisions\/4507"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4498"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4498"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4498"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}