{"id":4448,"date":"2012-05-15T14:15:03","date_gmt":"2012-05-15T12:15:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=4448"},"modified":"2012-05-15T14:15:03","modified_gmt":"2012-05-15T12:15:03","slug":"ihan-ite","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=4448","title":{"rendered":"Ihan ITE"},"content":{"rendered":"

A<\/big>ina toisinaan omasta(kin) musiikistani k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n ITE-termi<\/strong> h\u00e4mment\u00e4\u00e4. Etenkin kuvataiteiden puolella ITE-taide on jo vanha, vakiintunut k\u00e4site<\/a>. Miksi ei musiikissakin?<\/p>\n

Motiivi sanan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon syntyi kymmenkunta vuotta sitten, kun minua haastateltiin s\u00e4hk\u00f6postin v\u00e4lityksell\u00e4 Kotistudio<\/em>-kirjan pakeilta juttuun, jossa k\u00e4siteltiin ura- ja koulutusmahdollisuuksia kevyen musiikin parissa. Juttukokonaisuuden ainoa tuntema kevyen musiikin ammattinimike oli… rockt\u00e4hti! Tai popt\u00e4hti. Tai iskelm\u00e4t\u00e4hti. Samapa se, mutta t\u00e4hti kuitenkin. Kirjoitin toimittajalle pitki\u00e4 vastauksia jotka k\u00e4sitteliv\u00e4t muitakin mahdollisia, realistisempia ja edes hivenen turvallisempia ammatillisia tavoitteita musiikin parissa \u2013 \u00e4\u00e4nitt\u00e4j\u00e4st\u00e4 studiomuusikon kautta videomusiikin tekij\u00e4\u00e4n tai muiden artistien lauluntekij\u00e4\u00e4n \u2013 ja toimittaja kiitti vastauksessaan: \u201dT\u00e4ss\u00e4 olisi aihetta toiseenkin juttuun\u201d. Ilmestytty\u00e4\u00e4n artikkeli kuitenkin keskittyi t\u00e4hteyden tavoitteluun. En ollut siin\u00e4 vaiheessa en\u00e4\u00e4 yll\u00e4ttynyt.<\/p>\n

Eih\u00e4n t\u00e4m\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ns. kevyen musiikin ilmi\u00f6. My\u00f6s klasaripuoli sortuu aatelisvallan ajoilta periytyv\u00e4\u00e4n t\u00e4hteyden ja huippuyksil\u00f6yden palvontaan. Lahjakkuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n helposti synnynn\u00e4isen\u00e4, ehk\u00e4 periytyv\u00e4n\u00e4kin, joka tapauksessa syyn\u00e4 nostaa kyseinen nero kanssaihmistens\u00e4 yl\u00e4puolelle, antaa h\u00e4nelle enemm\u00e4n oikeuksia ureakefaliaan kuin muille. Rivimuusikkoutta, taustamuusikkoutta, orkesteripultissa soittamista tai kuorolaisena laulamista pidet\u00e4\u00e4n kovin kerke\u00e4sti ep\u00e4onnistumisena: h\u00e4n ei ollutkaan lahjakas. Musiikintekemisest\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 huippuyksil\u00f6iden yksinoikeutta.<\/p>\n

Sit\u00e4 sain min\u00e4kin osakseni, kun kiinnostuin tosissani musiikin tekemisest\u00e4 v\u00e4h\u00e4n alle parikymppisen\u00e4. \u201dEi sulla oo lahjoja\u201d, sanoi is\u00e4. \u201dKirjoittaisit mieluummin. Siin\u00e4 s\u00e4 oot hyv\u00e4.\u201d Miksi pit\u00e4isi olla lahjakas voidakseen tehd\u00e4 musiikkia? (Tai taidetta ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4.) Punk toi peliin terveemp\u00e4\u00e4 asennetta: \u201dJokainen osaa soittaa ja laulaa, eik\u00e4 ole niin v\u00e4li\u00e4 vaikkei osaisikaan.\u201d<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vuonna 1986, kaksikymment\u00e4nelj\u00e4vuotiaana, v\u00e4kert\u00e4m\u00e4ni, yksin soittamani ja laulamani ralli eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 luottaa punk-henkiseen eetokseen, monessakin mieless\u00e4:<\/p>\n

.
\n<\/object><\/p>\n

\u201dLuotu huijaamaan\u201d oli tehty ensimm\u00e4isen b\u00e4ndini Kumpula-projektin tuhkasta noussutta seuraavaa yhtye-yrityst\u00e4 varten. Min\u00e4 ja Franz Orava -niminen viritys kuitenkin otti ja p\u00e4\u00e4tti hajota vain kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 keikkaansa, joten t\u00e4m\u00e4 kasettineliraitanauhurilla v\u00e4kerretty, pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n b\u00e4ndin korviin tarkoitetuksi lauludemoksi tarkoitettu nauhoitelma on sen ainoa koskaan tallennettu esitys.<\/p>\n

K\u00e4ytin \u00e4sken suunnilleen tunnin pikaisen uudelleenmiksauksen tekemiseen. Tulin muutama vuosi sitten digitoineeksi kaikki tallella olevat neliraitanauhoitukseni, mutta suurimmalle osalle en ole tullut tehneeksi tallennusta ja varmuuskopiointia ihmeemp\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4isi\u00e4 neliraitanauhoituksiani ensimm\u00e4isell\u00e4 neliraiturillani (joka oli ensimm\u00e4inen todella halpa neliraiturimalli, Fostex X-15<\/a>: se maksoi vain kolme\u2013nelj\u00e4 tuhatta markkaa) ja ensimm\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 raitojen uudelleenk\u00e4sittelyss\u00e4 oli v\u00e4hent\u00e4\u00e4 niille aikoinaan uinutta hillit\u00f6nt\u00e4 kohinan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Siihen on onneksi nyky\u00e4\u00e4n keinoja.<\/p>\n

Kitarasoundi viittaa joskus noina vuosina omistamaani hienoon, mustaan Double Eagle -osista rakennettuun Fender Telecasterin kopioon, tai oikeammin Fender Esquiren kopioon. Siin\u00e4 oli vain yksi mikrofoni, nimitt\u00e4in, joten kitarasoundeissa ei ollut kauheasti pelivaraa, varsinkaan kun pedaaleja tai muita muokkausv\u00e4lineit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei suuremmin ollut. Rumpusoundit ovat per\u00e4isin englantilaisen MPC Electronicsin valmistamasta varsin vinke\u00e4st\u00e4 laitteesta nimelt\u00e4 The Kit<\/a>. Useimmat tuon ajan (halvat) rytmi- ja rumpukoneet toistivat ainoastaan etuk\u00e4teen ohjelmoituja komppeja, mutta ainoa valmista rytmi\u00e4 soittava asia The Kitiss\u00e4 oli sen \u201dhaihatti\u201d. Muut rumpu\u00e4\u00e4net tehtiin naputtelemalla etupaneelin l\u00e4misk\u00f6j\u00e4. Soundit eiv\u00e4t olleet kovinkaan realistisia, mutta l\u00e4misk\u00e4t olivat kosketusherkki\u00e4, joten soitossa oli dynamiikkaa. Ainakin silloin, jos niiden soittaja osasi soittaa rumpuja paremmin kuin min\u00e4…<\/p>\n

(Tuota vekotinta k\u00e4ytettiin b\u00e4nditreeneiss\u00e4kin silloin, jos rumpalimme varsin ep\u00e4luotettava Vauxhall ei suostunutkaan starttaamaan. Muulla b\u00e4ndill\u00e4 oli vain pokassa pitelemist\u00e4, kun vakavamielinen, aina siisti\u00e4 kauluspaitaa ja neulesolmiota k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Mika soitti nukenlieden n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 rumpukonetta pallerop\u00e4isill\u00e4 leikkipalikoilla…)<\/p>\n

Kappaleen riffi on er\u00e4\u00e4nlainen mukaelma erin\u00e4isist\u00e4 AC\/DC:n biiseist\u00e4 (jotka puolestaan ovat mukaelmia Freen \u201dAll Right Now\u2019sta\u201d) ja tekstin perusteella olin viel\u00e4 tuohon aikaan s\u00e4ilytt\u00e4nyt lapsenuskoni joidenkin ihmisten synnynn\u00e4iseen pahuuteen ja\/tai itsekkyyteen (mik\u00e4 tuntuu nyt yht\u00e4 naiivilta kuin usko synnynn\u00e4iseen lahjakkuuteen). Luullakseni uskoin viel\u00e4 tuolloin, 24-vuotiaana, ett\u00e4 minusta saattaisi tulla viel\u00e4 jonkinlainen rokkit\u00e4hti. Tai ainakin saattaisin olla jonkun kulttisuosiota nauttivan b\u00e4ndin basisti ja lauluntekij\u00e4. Niin ei ole viel\u00e4(k\u00e4\u00e4n) k\u00e4ynyt. On minulla jemmassa muutama omasta mielest\u00e4ni vallan kelvollinen laulu \u2013 t\u00e4t\u00e4 parempia, siis \u2013 joista saattaisi kenties tullakin jotain jonkun parempi\u00e4\u00e4nisen laulajan esitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Vaikkapa, hah, \u201dhitti\u201d.<\/p>\n

Mutta se ei ole oleellista. Musiikin tekeminen on oleellista. Kenenk\u00e4\u00e4n ei pid\u00e4 alistua siihen, ett\u00e4 vain \u201dhuipuilla\u201d tai \u201dlahjakkailla\u201d olisi lupa ilmaista itse\u00e4\u00e4n musiikilla.<\/p>\n

Vaikka on minulla t\u00e4llekin tekeleelle tulevaisuudensuunnitelmia, jos rehellisi\u00e4 ollaan. Se kuvastaa omaa aikaansa \u2013 tai synty\u00e4\u00e4n edelt\u00e4vi\u00e4 vuosia \u2013 monessakin mieless\u00e4, ja saattaa olla siin\u00e4 suhteessa hy\u00f6dyllinen er\u00e4\u00e4lle mietint\u00e4myssyss\u00e4 py\u00f6riv\u00e4lle hankkeelle. Mutta siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 sitten kun siit\u00e4 on lis\u00e4\u00e4 kerrottavaa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aina toisinaan omasta(kin) musiikistani k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n ITE-termi h\u00e4mment\u00e4\u00e4. Etenkin kuvataiteiden puolella ITE-taide on jo vanha, vakiintunut k\u00e4site. Miksi ei musiikissakin? Motiivi sanan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon syntyi kymmenkunta vuotta sitten, kun minua haastateltiin s\u00e4hk\u00f6postin v\u00e4lityksell\u00e4 Kotistudio-kirjan pakeilta juttuun, jossa k\u00e4siteltiin ura- ja koulutusmahdollisuuksia kevyen musiikin parissa. Juttukokonaisuuden ainoa tuntema … Jatka artikkeliin Ihan ITE<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11,21,47,18,15,52],"tags":[],"class_list":["post-4448","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaminen","category-kulttuuri","category-lahdeaineistoa","category-meni-jo","category-musiikki","category-oma-tuotanto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4448","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4448"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4448\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4456,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4448\/revisions\/4456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4448"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4448"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4448"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}