{"id":4317,"date":"2012-04-10T21:31:44","date_gmt":"2012-04-10T19:31:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=4317"},"modified":"2012-04-10T21:31:44","modified_gmt":"2012-04-10T19:31:44","slug":"paissa-soi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=4317","title":{"rendered":"P\u00e4iss\u00e4 soi"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>L<\/big>ukiessani <a href=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3254\" target=\"_blank\">Daniel Levitinin kirjaa <em>This Is Your Brain On Music<\/em><\/a><\/strong> j\u00e4in kaipaamaan yhteis\u00f6llisemp\u00e4\u00e4 l\u00e4hestymistapaa siihen, miksi musiikki on ihmiselle niin merkitt\u00e4v\u00e4 asia. Eih\u00e4n ihmist\u00e4 voi mitenk\u00e4\u00e4n mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla tarkastella pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n parin yksil\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntymispyrkimysten valossa. Yksil\u00f6t ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4 eiv\u00e4t selvi\u00e4isi hengiss\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ilman toisten ihmisten, ei-sukulaisten yhteis\u00f6\u00e4. Levitinin uudempi kirja <em>The World in Six Songs: How the Musical Brain Created Human Nature<\/em> (Aurum 2008) tavallaan pyrkii vastaamaan juuri t\u00e4h\u00e4n huutoon.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Levitin_4176.jpg\" alt=\"\" width=\"620\" height=\"413\" \/><\/p>\n<p>Perusl\u00e4ht\u00f6kohta on yksinkertainen: Levitin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki maailman musiikki (h\u00e4n laskee \u201dlauluiksi\u201d my\u00f6s instrumentaalimusiikin) on jaettavissa kuuteen eri teemaan tai lajiin. Jokaisella lajilla on oma t\u00e4rke\u00e4 merkityksens\u00e4 ihmisten ja, ennen kaikkea, ihmisten yhteis\u00f6jen hyvinvoinnille ja hengiss\u00e4 selvi\u00e4miselle. Levitinin kuusi laulua k\u00e4sittelev\u00e4t<\/p>\n<p>\u2013 Yst\u00e4vyytt\u00e4 ja ryhm\u00e4henke\u00e4: T\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat my\u00f6s monet protestilaulut, joiden keskeinen merkitys on \u2013 ep\u00e4oikeudenmukaisuuden julistamisen sijaan \u2013 kasvattaa yhteishenke\u00e4: \u201dWe Shall Overcome\u201d on tietysti kaikkein ilmeisin esimerkki. Monet ty\u00f6laulut kuuluvat my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 laulun ja sen rytmin on tarkoitus pit\u00e4\u00e4 porukan liikkeet synkassa.<\/p>\n<p>\u2013 Iloa ja riemua: t\u00e4t\u00e4 Levitin pit\u00e4\u00e4 mahdollisesti jopa \u201densimm\u00e4isen\u00e4 lauluna\u201d.<\/p>\n<p>\u2013 Lohtua: T\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat muun muassa kehtolaulut ja monet synk\u00e4t, ep\u00e4toivoisetkin s\u00e4velm\u00e4t, jotka v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t kuulijalle viesti\u00e4 siit\u00e4, ettei h\u00e4n olekaan yksin murheensa kanssa.<\/p>\n<p>\u2013 Tiedonv\u00e4lityst\u00e4: Suomalaiselle tulee tietysti mieleen maailman tapahtumia ennen sanomalehti\u00e4 ja radiota kuvailleet arkkiveisut, mutta lauluilla on v\u00e4litetty kaikkea muutakin, sosiaalisista k\u00e4ytt\u00e4ytymisohjeista ruokaresepteihin.<\/p>\n<p>\u2013 Uskonnnollisia tunteita. T\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu suurin osa rituaalimusiikista ja my\u00f6s t\u00e4rkeisiin ajankohtiin ja tapahtumiin liittyv\u00e4t laulut.<\/p>\n<p>\u2013 Rakkautta ja seksi\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ei liene mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4\u00e4?<\/p>\n<p>Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 ryhm\u00e4t lomittuvat toisiinsa. Levitin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikkia n\u00e4it\u00e4 kuutta \u201dlauluaan\u201d alustana selitt\u00e4\u00e4 (perusteltuja) n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n ihmisen, ihmisen aivojen ja ihmisen kulttuurien kehityksest\u00e4 ja ihmislajin eroista muihin nis\u00e4kk\u00e4isiin, etenkin l\u00e4hisukulaisiimme apinoihin. H\u00e4n hipaisee siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 <em>This Is Your Brain On Musicin<\/em> aivotutkimusteemoja ja t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 niit\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n kertoo omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n anekdootteja, jotka liittyv\u00e4t kuuden laulun teemoihin, tavalla tai toisella.<\/p>\n<p>Entinen muusikko ja \u00e4\u00e4nitetuottaja, nykyinen aivotutkija Levitin ei ehk\u00e4 ole t\u00e4ss\u00e4 kirjassa niin omalla alallaan, ja v\u00e4lill\u00e4 kirja lipe\u00e4\u00e4 samanlaiseen jaarittelevaan, omahyv\u00e4iseen spekulointiin jota turhan usein joutuu lukemaan luonnontieteilij\u00f6ilt\u00e4, jotka kuvittelevat oman, mahdollisesti hyvinkin kapean erikoisalansa tekev\u00e4n heist\u00e4 saman tien asiantuntijoita my\u00f6s monilla muilla, \u201dv\u00e4h\u00e4isemmill\u00e4\u201d tieteenaloilla, vaikkapa psykologiassa tai kulttuuriantropologiassa. Onneksi n\u00e4in ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa k\u00e4y kovin montaa kertaa eik\u00e4 kovin pahasti, ja <em>World in Six Songs<\/em> pysyy miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, leppoisana luettavana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lukiessani Daniel Levitinin kirjaa This Is Your Brain On Music j\u00e4in kaipaamaan yhteis\u00f6llisemp\u00e4\u00e4 l\u00e4hestymistapaa siihen, miksi musiikki on ihmiselle niin merkitt\u00e4v\u00e4 asia. Eih\u00e4n ihmist\u00e4 voi mitenk\u00e4\u00e4n mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla tarkastella pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n parin yksil\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntymispyrkimysten valossa. Yksil\u00f6t ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4 eiv\u00e4t selvi\u00e4isi hengiss\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ilman toisten ihmisten, &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=4317\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">P\u00e4iss\u00e4 soi<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,15,29,19],"tags":[],"class_list":["post-4317","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-musiikki","category-riitit","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4317","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4317"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4317\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4325,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4317\/revisions\/4325"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4317"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4317"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4317"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}