{"id":4208,"date":"2012-03-09T16:49:52","date_gmt":"2012-03-09T14:49:52","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=4208"},"modified":"2012-03-09T16:49:52","modified_gmt":"2012-03-09T14:49:52","slug":"kadonneet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=4208","title":{"rendered":"Kadonneet"},"content":{"rendered":"

Toisin kuin takakansi antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4<\/strong>, Charles C. Mannin 1491 \u2013 Amerikka ennen Kolumbusta<\/em> (suom. Milla Karppinen ja Leena Teirioja, Into 2011) ei ole mill\u00e4\u00e4n muotoa kattava prekolumbiaanisen ajan Amerikan historia. Se on ennen kaikkea tilkett\u00e4 pahimpiin aukkopaikkoihin, joita kohtuullisen hyvin yleist\u00e4 historiaa tuntevalla (pohjoisamerikkalaisella) lukijalla on.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Itse vanhana historia- ja arkeologiafriikkin\u00e4 olen lukenut aiheesta jonnin verran, mutta aukkoisia ovat minunkin tietoni olleet. Melkoinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 Mannin tarjoamasta tietom\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 perustuu sit\u00e4 paitsi viime vuosikymmenien tutkimuksiin ja aikaisempien tietojen tulkintoihin. Erityisen paljon Mann painottaa, miten harhaanjohtava ja virheellinen on k\u00e4sitys monista Pohjois- ja Etel\u00e4-Amerikan alueista koskemattomina er\u00e4maina ennen eurooppalaisten tuloa: ett\u00e4 siell\u00e4 eli korkeintaan muutamia eristyneit\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4heimoja, joka eiv\u00e4t vaikuttaneet ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavoin tai ainakin ns. kunnioittivat luontoa.<\/p>\n

Totta, ett\u00e4 1700\u20131800-lukujen siirtolaiset eteniv\u00e4t sek\u00e4 Amazonin alueella ett\u00e4 Pohjois-Amerikan aarnimetsiss\u00e4 ja preerioilla ihmisett\u00f6mille alueille. Mutta vain v\u00e4h\u00e4n yli sataa vuotta vanhemmissa espanjalaisdokumenteissa puhutaan varsin taajaan asutuista kylist\u00e4 ja kaupungeista. N\u00e4it\u00e4 on pidetty satuiluna, mutta vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4sitys on ollut v\u00e4\u00e4r\u00e4. Amerikka oli oli ennen espanjalaisten ja portugalilaisten tuloa paikka paikoin jopa huomattavasti taajempaan asuttu kuin (mustasta surmasta ja muista epidemioista vasta pikku hiljaa toipuva) Eurooppa. V\u00e4kiluvun k\u00e4\u00e4nsi laskuun, kyl\u00e4t ja kaupungit autioitti ter\u00e4ksen ja tykkien sijaan eurooppalaisten tahaton tuominen: taudit, ennen kaikkea isorokko. Se ehti Peruunkin jo monta vuotta ennen Pizarron konkistadoreja ja teki omalta osaltaan* Inkavaltakunnan kukistamisen suhteellisen helpoksi.<\/p>\n

Se, ett\u00e4 taudit pystyiv\u00e4t etenem\u00e4\u00e4n espanjalaisten laivoja ja hevoskolonnia nopeammin, kertoo siit\u00e4 miten hyv\u00e4 tie- ja yhteysverkosto amerikkalaisten asutuskeskusten v\u00e4lill\u00e4 oli. Toinen tekij\u00e4 on vastustuskyvyn puute: Amerikan kansoilla ei juurikaan ollut kulkutauteja (paitsi varsin vaaraton kupan muoto) ja v\u00e4est\u00f6 oli geneettisesti paljon yhten\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin esimerkiksi Euroopassa. Geneettisen monikulttuurisuuden puute on aina iso riski kulkutautien uhatessa.<\/p>\n

Eurooppalaisten tulon suorat tai v\u00e4lilliset vaikutukset muuttivat alle kahdessasadassa vuodessa koko kaksoismantereen v\u00e4est\u00f6kartan. Amazonin maanviljelykulttuurien luhistuttua tilalle metsittyviin joenvarsiin muutti muualta espanjalaisia pakoon l\u00e4hteneit\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00f6it\u00e4. Mississippi-kulttuurien kylien ja kaupunkien autioiduttua espanjalaisilta karanneiden hevosten avulla el\u00e4m\u00e4ntapansa t\u00e4ysremonttiin pist\u00e4neet preeriaintiaanit tulivat tilalle mets\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n biisoneita ja muuttokyyhkyj\u00e4, joiden aikaisemmin vaatimattomat laumat l\u00e4htiv\u00e4t \u00e4kkijyrkk\u00e4\u00e4n kasvuun v\u00e4est\u00f6muutosten aiheuttamien nopeiden ekologisten muutosten vuoksi.**<\/p>\n

Mann pohtii paljon ajatusta myyttisist\u00e4 ikimetsist\u00e4, neitseellisist\u00e4 er\u00e4maista, ja toteaa, ettei sellaisia ole Amerikassa pahemmin ollut viimeiseen… no, sanotaan tuhanteen\u2013kahteentuhanteen vuoteen. Amazonin altaan villiintyneen viidakkokasvillisuuden lajivalikoima on hyvinkin paljon muinaisten viljelij\u00f6iden entisten farmien lajivalikoiman peruja. Muinaiset intiaanikansat ovat olleet my\u00f6s huomattavan kyvykk\u00e4it\u00e4 kasvinjalostajia: esimerkiksi Amerikoiden t\u00e4rkein viljelyskasvi maissi oli jo kauan ennen eurooppalaisten tuloa jalostettu niin pitk\u00e4lle, ettei se kykene omin p\u00e4in lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ja sen mahdollisesta villikantamuodosta kiistell\u00e4\u00e4n viel\u00e4kin. Aivan asianmukaisesti Mann huomauttaa, ett\u00e4 Amazonin sademetsi\u00e4 ja intiaaniheimoja suojelevat eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset eiv\u00e4t aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tajua suojelevansa monituhantien kulttuurin tuloksia, eiv\u00e4t suinkaan mit\u00e4\u00e4n koskematonta tai alkuper\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n

Mann on ammatiltaan toimittaja, ja kirja on selke\u00e4sti toimittajan k\u00e4sialaa: kuin sarja ylipitki\u00e4 lehtijuttuja. T\u00e4m\u00e4 tekee siit\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin sekavan ja poukkoilevan. (Kovin kiireell\u00e4 tehdylt\u00e4 ja toimiteltulta vaikuttava k\u00e4\u00e4nn\u00f6s vaikuttaa tunteeseen omalta osaltaan.) Tueksi kaipaisi monessa kohdassa v\u00e4h\u00e4n selke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja kronologisempaa teksti\u00e4 eri kulttuurialueiden kehityksest\u00e4, vaiheista ja historiasta (edes siin\u00e4 mitassa kuin sit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n pystyt\u00e4\u00e4n rekonstruoimaan).<\/p>\n

1491<\/em> ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kata alkuunkaan koko mantereen kulttuureita \u2013 kirjassahan on sent\u00e4\u00e4n vain v\u00e4h\u00e4n yli nelj\u00e4sataa sivua teksti\u00e4! Kokonaan pois ovat j\u00e4\u00e4neet esimerkiksi Karibianmeren kulttuuripiiri, Etel\u00e4-Amerikka Andeista it\u00e4\u00e4n ja Amazonasista etel\u00e4\u00e4n, Yhdysvaltain lounaisosan monet kaupunkikulttuurit (ns. pueblointiaanit) sek\u00e4 Pohjois-Amerikan pohjoisosat intiaaneineen ja eskimoineen. Mann on ilmeisesti kirjoittamassa aiheesta lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Joka tapauksessa, kaikkine puitteineenkin, eritt\u00e4in lukemisen arvoinen kirja. Kun viel\u00e4 joku kirjoittaisi vastaavanlaisia kirjoja Afrikan siirtomaavalta-aikaa edelt\u00e4vist\u00e4 kulttuureista! Itselleni kelpaisi ihan vain vaikka suppea Malin imperiumien historiikki. (Kirjavinkkej\u00e4 otetaan siis vastaan.)<\/p>\n

___
\n* Toinen t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 oli sek\u00e4 Perussa ett\u00e4 Meksikossa hierarkian luonne: sek\u00e4 mexica-kansan kahden muun ryhm\u00e4n kanssa muodostama Kolmiliitto (ns. atsteekit) ett\u00e4 Tawantinsuyu (ns. inkavaltio) olivat monta muuta itsen\u00e4ist\u00e4 valtakuntaa alistaneita, raakaotteisia sotilasdiktatuureja. Suurin osa niiden alistamista kansoista asettui espanjalaisten puolelle, joilla oli t\u00e4ten ratkaiseva miesylivoima. 1500-luvun ep\u00e4tarkoilla ja hitailla tuliaseilla oli taitavia jousi- ja bolamiehi\u00e4 vastaan l\u00e4hinn\u00e4 pieni pelotevaikutus.
\n** Molemmat lajit kuolivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sukupuuttoon 1900-luvun alkuun menness\u00e4 liikamets\u00e4styksen, silkan haaskauksen ja j\u00e4lleen uusien ekologisten muutosten vuoksi. Biisonikanta saatiin t\u00e4p\u00e4r\u00e4sti elpym\u00e4\u00e4n muutaman henkiinj\u00e4\u00e4neen yksil\u00f6n ansiosta, muuttokyyhky on ikuisesti poissa.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Toisin kuin takakansi antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, Charles C. Mannin 1491 \u2013 Amerikka ennen Kolumbusta (suom. Milla Karppinen ja Leena Teirioja, Into 2011) ei ole mill\u00e4\u00e4n muotoa kattava prekolumbiaanisen ajan Amerikan historia. Se on ennen kaikkea tilkett\u00e4 pahimpiin aukkopaikkoihin, joita kohtuullisen hyvin yleist\u00e4 historiaa tuntevalla (pohjoisamerikkalaisella) lukijalla … Jatka artikkeliin Kadonneet<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,18,16,19,33],"tags":[],"class_list":["post-4208","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-meni-jo","category-paikat","category-tieteet","category-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4208","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4208"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4208\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4215,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4208\/revisions\/4215"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4208"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4208"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4208"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}