{"id":400,"date":"2009-01-26T21:38:42","date_gmt":"2009-01-26T18:38:42","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=400"},"modified":"2010-07-15T16:31:47","modified_gmt":"2010-07-15T13:31:47","slug":"ei-tikkaat-ei-puu-ei-edes-ryteikko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=400","title":{"rendered":"Ei tikkaat, ei puu, ei edes ryteikk\u00f6"},"content":{"rendered":"<p><big><strong>A<\/strong><\/big>ikanaan opiskellessan teoreettista fysiikkaa muistan er\u00e4\u00e4n luennoitsijan (luultavasti Olli Serimaan) kirjoittaneen puheensa lomassa taululle (liitutaululle &#8211; elettiin sent\u00e4\u00e4n vasta 1980-lukua!) joukon yht\u00e4l\u00f6it\u00e4 ja todenneen jossakin vaiheessa suurin piirtein: &#8221;Niin, n\u00e4m\u00e4 yht\u00e4l\u00f6th\u00e4n oikeastaan selitt\u00e4v\u00e4t koko maailmankaikkeuden.&#8221; Muistan kumartuneeni vierustoverin puoleen ja kuiskanneeni, ett\u00e4 meid\u00e4n tavoitteenamme oli tietenkin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yht\u00e4l\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 yhteen ainoaan. Vierustoveri oli minua paljon paremmin perill\u00e4 (edes) teoreettisen fysiikan alkeista ja arveli, ett\u00e4 se lienee mahdotonta, mutta ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pit\u00e4isi joka tapauksessa saada pienemm\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Lienee suorastaan inhimillinen perustarve yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sekavan, sotkuisen ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen ilmitodellisuuden takaa jotakin yksinkertaista, selke\u00e4\u00e4 ja luotettavia lakeja noudattavaa. Platon kiteytti t\u00e4m\u00e4n ajatuksen luolavertaukseensa: n\u00e4kem\u00e4mme on vain sekavia heijastuksia <em>oikeasta<\/em> todellisuudesta, joka voidaan tavoittaa vain ajattelemalla. Vanhahtava termi &#8221;luonnonlaki&#8221; heijastelee samaa ajatusta. Oikeastaan kaikki uskonnot &#8211; ateismi tietysti mukaan lukien &#8211; ja tiedekin pohjaavat samanlaiseen yksinkertaisemman, syvemm\u00e4n, selke\u00e4mm\u00e4n ja perustavanlaatuisemman totuuden kaipuuseen. Sairaita muotoja t\u00e4m\u00e4 selkeiden lainalaisuuksien jano saa tietenkin esimerkiksi paranoiassa (&#8221;t\u00e4ss\u00e4 kaikessa on kyse siit\u00e4 ett\u00e4 minut yritet\u00e4\u00e4n tuhota&#8221;) ja nationalismissa (&#8221;t\u00e4ss\u00e4 kaikessa on kyse siit\u00e4 ett\u00e4 meid\u00e4n kulttuurimme\/arvomme yritet\u00e4\u00e4n tuhota&#8221;).<\/p>\n<p>Evoluutio on pitk\u00e4\u00e4n ollut suhteellisen yksinkertainen &#8221;luonnonlaki&#8221;: Lajeista kehittyy pitkien aikakausien kuluessa uusia lajeja sattumanvaraisten mutaatioiden kautta &#8211; <img decoding=\"async\" src=\"file:\/\/\/F:\/DOCUME~1\/Peesu\/LOCALS~1\/Temp\/moz-screenshot.jpg\" alt=\"\" \/>ne mutaatiot, jotka pystyv\u00e4t tuottamaan riitt\u00e4v\u00e4n paljon lis\u00e4\u00e4ntymiskykyisi\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4, selvi\u00e4v\u00e4t. Muut kuolevat sukupuuttoon. Siin\u00e4 se. \u00c4\u00e4rimmilleen yksinkertaistettuna koko &#8221;lajin&#8221; k\u00e4siten poistuu tarpeettomana ja keinotekoisena: kysymys on vain &#8221;itsekk\u00e4ist\u00e4&#8221; geeneist\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n mahdollisimman paljon. Yksinkertaisesta alusta el\u00e4m\u00e4 on kehittynyt monenlaisiin suuntiin &#8211; yksinkertaistunut toisaalla, monimutkaistunut toisaalla, mutta kuitenkin niin ett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n kauan tutkimalla voidaan selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 sukua mik\u00e4 on millekin ja miss\u00e4 kohtaa esihistoriaa haarautuminen on tapahtunut. Kaikki sopii kauniiseen puukuvioon &#8211; tai ainakin pensasryteikk\u00f6\u00f6n, joka haarautuu villisti ja sattumanvaraisesti kaikkiin niihin suuntiin joihin sill\u00e4 on tilaa haarautua. Olemme oppineet, ett\u00e4 monimutkaisuus ja ns. \u00e4lykkyys eiv\u00e4t tarkoita sit\u00e4 ett\u00e4 eli\u00f6 olisi mill\u00e4\u00e4n mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla &#8221;korkeammalla&#8221; evoluution tasolla kuin v\u00e4hemm\u00e4n monimutkaiset tai tyhmemm\u00e4t. T\u00e4llainen harhainen tikapuuevoluutioajatus soti jo Darwinin alkuper\u00e4ist\u00e4 ajatusta vastaan.<\/p>\n<p>Valitettavasti todellisuus ei vain ole ollenkaan niin n\u00e4tti, selke\u00e4 ja yksinkertainen kuin mit\u00e4 min\u00e4 nuorna ja naiivina kuvittelin ja millaisena tieteellinen tieto toisinaan erehdyt\u00e4\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Evoluution ja genetiikan osalta tuoreen <em>New Scientistin<\/em> laaja juttu &#8221;<a href=\"http:\/\/www.newscientist.com\/article\/mg20126921.600-why-darwin-was-wrong-about-the-tree-of-life.html\">Uprooting Darwin&#8217;s Tree<\/a>&#8221; kaataa silli\u00e4 ja kylm\u00e4\u00e4 kuravett\u00e4 evoluutioteorian kauniin puun niskaan.<\/p>\n<p>(Kuten p\u00e4\u00e4kirjoitus sarkastisesti huomauttaa, kannen iso otsikko &#8221;Darwin was Wrong&#8221; saa varmasti riemusta hyppim\u00e4\u00e4n ne &#8221;evoluutiokriittiset&#8221;, joiden lukutaito ei yll\u00e4 otsikkoa pidemm\u00e4lle.)<\/p>\n<p>Juttu on nimitt\u00e4in niin, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ainaisesti haarautuvan puun teoriassa on paha perusvika, pahin vika mik\u00e4 tieteellisell\u00e4 teorialla voi oikeastaan olla: se ei pid\u00e4 yht\u00e4 havaintojen kanssa. Toki haaroja syntyy, mutta perin usein haaroja my\u00f6s yhdistyy, varsin merkillisill\u00e4kin tavoilla. <em>Luidia sarsi<\/em> -merit\u00e4hti n\u00e4ytt\u00e4isi muodostuvan kahdesta erillisest\u00e4 eli\u00f6st\u00e4: &#8221;aikuinen&#8221; merit\u00e4hti kehittyy toukan sis\u00e4ll\u00e4, mutta sen &#8221;kuoriutumisen&#8221; j\u00e4lkeen merit\u00e4hdet\u00f6n toukka el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuukausien ajan. On spekuloitu, ett\u00e4 toukasta kehittyv\u00e4t hy\u00f6teiset olisivat vastaavalla tavalla kahden kokonaan erillisen eli\u00f6lajin (tai &#8221;-lajin&#8221;) yhdistelm\u00e4. Yksisoluisten viehtymyksest\u00e4 kovin ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4seen voimien yhdistymiseen ollaan tietetty jo kauan: nyky\u00e4\u00e4n taidetaan kertoa jopa koulukirjoissakin, ett\u00e4 eukaryoottisen eli aitotumallisen solun tuman ja mitokondrioiden on arveltu olevan alkuaan erillisi\u00e4 eli\u00f6it\u00e4, jotka ovat ruvenneet el\u00e4m\u00e4\u00e4n symbioosissa ihan toisen lajin solun sis\u00e4ll\u00e4 &#8211; ja muuttuneet lopulta osaksi aivan uutta yhdistelm\u00e4lajia. T\u00e4llaista lajien elinkelpoista risteytymist\u00e4 on saattanut hyvinkin tapahtua my\u00f6s paljon l\u00e4hisuvummassa: on perusteltuja arveluja, ett\u00e4 ihminen sellaisena kuin me lajin tunnemme olisi saattanut synty\u00e4 varhaisen <em>Homo sapiensin<\/em> ja sen l\u00e4hisukulaisten <em>Homo neanderthalisin<\/em> ja <em>Homo erectusin<\/em> risteym\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Kiinnostavaa. Mutta ei siin\u00e4 kaikki.<\/p>\n<p>DNA-tasolla &#8221;lajien&#8221; v\u00e4liset polveutumis- ja sukulaisuuskartoitukset saattavat tuottaa varsin yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 tuloksia. Samoja geenien p\u00e4tki\u00e4 saattaa l\u00f6yty\u00e4 hyvinkin odottamattomilta ja &#8221;kaukaisilta&#8221; lajeilta, mutta ei niiden ilmeisilt\u00e4 l\u00e4hisukulaisilta. Kyse on kuitenkin niin pitkist\u00e4 ja monimutkaisista molekyylip\u00e4tkist\u00e4, ett\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyys niiden syntymiselle satunnaisina mutaatioina niin monessa eri paikassa on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pieni. Paljon todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 geenej\u00e4 on hyppinyt lajeista toiseen.<\/p>\n<p>Kaikki t\u00e4m\u00e4 tietenkin vet\u00e4\u00e4 hyvin pitk\u00e4lti maton pois &#8221;itsek\u00e4s geeni&#8221; -ajattelun jalkojen alta. Ei homma ollutkaan niin yksinkertaista, ei t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n kertaa. Olisihan jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n planeetan eli\u00f6st\u00f6ss\u00e4 niin tavattoman yleisten, toisilleen kovin kaukaisilta vaikuttavien eli\u00f6iden symbioottisista el\u00e4m\u00e4ntavoista voinut p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ettei homma mitenk\u00e4\u00e4n voi py\u00f6ri\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n &#8221;se voittaa joka laajimmalle levi\u00e4\u00e4&#8221; -pohjalta.<\/p>\n<p>Tietysti t\u00e4m\u00e4 vet\u00e4\u00e4 maton &#8211; ei, koko lattian &#8211; pois my\u00f6s monien nationalistien hellim\u00e4lt\u00e4 ajatukselta, ett\u00e4 kansallisuusaate on ihminen &#8221;luontainen&#8221; ominaisuus: on luonnollista tuntea enemm\u00e4n solidaarisuutta geneettisi\u00e4 l\u00e4hisukulaisiaan kohtaan. Tosin t\u00e4m\u00e4n ajatuksen naurettavuuden olisi fiksumpi voinut tajuta jo siit\u00e4 innosta, mill\u00e4 erin\u00e4iset linkolalaiset pikkunatsit ovat tapattamassa geneettisi\u00e4 l\u00e4hisukulaisiaan muun el\u00e4inkunnan tielt\u00e4. Tosin t\u00e4m\u00e4n ajatuksen naurettavuuden olisi jo ihan normaalihoksottimilla voinut tajuta seuraamalla vaikkapa ihan tavallisia kissan- tai koiranomistajia, kuinka heid\u00e4n solidaarisuutensa suuntautuu paljon voimakkaammin geneettisesti paljon kaukaisempina pidettyj\u00e4 lajeja kohtaan. Ja kuinka lemmikkien solidaarisuus suuntautuu heid\u00e4n is\u00e4nti\u00e4\u00e4n ja em\u00e4nti\u00e4\u00e4n kohtaan, usein voimakkaammin kuin lajitovereita kohtaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aikanaan opiskellessan teoreettista fysiikkaa muistan er\u00e4\u00e4n luennoitsijan (luultavasti Olli Serimaan) kirjoittaneen puheensa lomassa taululle (liitutaululle &#8211; elettiin sent\u00e4\u00e4n vasta 1980-lukua!) joukon yht\u00e4l\u00f6it\u00e4 ja todenneen jossakin vaiheessa suurin piirtein: &#8221;Niin, n\u00e4m\u00e4 yht\u00e4l\u00f6th\u00e4n oikeastaan selitt\u00e4v\u00e4t koko maailmankaikkeuden.&#8221; Muistan kumartuneeni vierustoverin puoleen ja kuiskanneeni, ett\u00e4 meid\u00e4n tavoitteenamme oli &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=400\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Ei tikkaat, ei puu, ei edes ryteikk\u00f6<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[],"class_list":["post-400","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/400","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=400"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/400\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1936,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/400\/revisions\/1936"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=400"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=400"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=400"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}