{"id":3843,"date":"2011-11-20T15:27:26","date_gmt":"2011-11-20T13:27:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3843"},"modified":"2011-11-20T15:27:26","modified_gmt":"2011-11-20T13:27:26","slug":"traanin-takia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3843","title":{"rendered":"Traanin takia"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>T<\/big>apio Koivukari luki viime kes\u00e4n\u00e4<\/strong> Messil\u00e4n kirjailijakokouksen Avoimen mikin illassa p\u00e4tk\u00e4n valmistumaisillaan olevaa romaaniaan <em>Ariasman: kertomus valaanpyyt\u00e4jist\u00e4<\/em> (Johnny Kniga 2012), ja kun kirja sitten ilmestyi, piti se saada k\u00e4siin jo ihan tuon p\u00e4tk\u00e4n vetovoimasta.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Ariasman.jpg\" alt=\"\" width=\"620\" height=\"479\" \/><\/p>\n<p>Elet\u00e4\u00e4n 1600-luvun alkua. Islannin vesill\u00e4 alkaa liikkua baskilaisten valaanpyyt\u00e4jien suuria laivoja. Islantilaisten itsens\u00e4 suhtautuminen vaihtelee ihmisest\u00e4 ja tilanteesta riippuen ilahtuneisuudesta ep\u00e4luuloon ja, lopulta, my\u00f6s silmitt\u00f6m\u00e4\u00e4n vihaan. Kaukaa etel\u00e4st\u00e4 tulleiden suurten laivojen mukana syrj\u00e4isell\u00e4 saarella tapahtuu pitk\u00e4st\u00e4 aikaa edes <em>jotakin<\/em> uutta. Toisaalta tummapintaisten etel\u00e4nmiesten uskotaan tulleen pahoissa aikeissa, viem\u00e4\u00e4n rehellisten islantilaisten valaat (joita islantilaiset eiv\u00e4t itse osaa pyyt\u00e4\u00e4), lampaat, elinkeinot ja (tietenkin) naiset.<\/p>\n<p>Kuulostaako tutulta? Niin minustakin.<\/p>\n<p><em>Ariasman<\/em> perustuu vahvasti tositapahtumiin ja pian tapahtumien j\u00e4lkeen muistiin kirjoitettuun aikalaiskertomukseen. Koivukarille pitk\u00e4\u00e4n pohdiskellun tarinan uuden version kirjoittaminen on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 motivoitunut osittain siksi ett\u00e4 se on, monessakin suhteessa, edelleen perin ajankohtainen. Muukalaispelon harhaisimmat, lapsellisimmat ja naurettavimmatkin muodot putkahtelevat pintaan milloin mist\u00e4kin, joskus jopa akateemisten kansalaisten muka vakavaan tietoon perustuvina &#8221;totuuksina&#8221;. Mutta t\u00e4ss\u00e4 romaanissa kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4. Kirjan nimen motiivi selvisi vasta v\u00e4hitellen, kun er\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n motiivit (ja mahdollisuudet) lietsoa muukalaisvihaa alkoivat paljastua. Toisaalta leppoisantahtisen tarinoinnin my\u00f6t\u00e4 paljastuu, miten l\u00e4hell\u00e4 kaukaisten maiden kansojen edustajien toiveet, haaveet, tarpeet ja tavoitteet pohjimmiltaan ovat. Ongelmana on kommunikaatio, ennen kaikkea sen puute, ja lyhytn\u00e4k\u00f6inen tahtootahtoo-ajattelu, sek\u00e4 auktoriteettiusko, johtajuuden ottaminen ja palvominen, joiden jalkoihin luontainen terve j\u00e4rki, reiluus ja inhimillisyys kovin kerke\u00e4sti j\u00e4\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n<p>Kirja kertoo, osin rivien v\u00e4liss\u00e4kin, my\u00f6s siit\u00e4 miten suuria ymp\u00e4rist\u00f6muutoksia ihmiset ovat aiheuttaneet jo kauan ennen teollistumisen aikakautta. Syy baskien yh\u00e4 kauemmaksi ulottuville johtui siit\u00e4, ettei tuotetta en\u00e4\u00e4 saanut l\u00e4hemp\u00e4\u00e4. Traania eli valaanrasvaa oli poltettu jo satoja vuosia (mm.) kirkkojen kynttil\u00f6iss\u00e4, ja Biskajanlahden kotivesien muinoin runsas valaskanta oli teurastettu sukupuuttoon jo monta sukupolvea sitten. Islantilaiset ovat puolestaan j\u00e4\u00e4neet rantavesien kalastajiksi, muistelemaan menneiden aikojen laivanrakentajia ja merenkulkijoita, koska menneiden aikojen laivanrakentajat ovat kaataneet saaren harvat mets\u00e4t laiva- ja polttopuita saadakseen. Nuorempi polvi joutuu ker\u00e4ilem\u00e4\u00e4n satunnaisesti rantaan kulkeutuvia ajopuita ja rakentamaan pienet kalastusveneens\u00e4 ja talonsa niist\u00e4, niist\u00e4 ja rantaan ajautuneiden kuolleiden valaiden luista ja hetuloista. Muuta ei ole, paitsi kivi\u00e4 ja kehnoja laitumia lampaille. N\u00e4m\u00e4 asiat on hyv\u00e4 muistaa nykymaailmassa, jolta on muutamassa vuosikymmeness\u00e4 loppumassa sek\u00e4 traanin korvikkeeksi keksitty maa\u00f6ljy ett\u00e4 moni harvinainen, mutta kommunikaatio- ja tietotekniikalle korvaamattoman arvokas metalli.<\/p>\n<p>Koivukari kuvaa 1600-luvun maailmaa, merenkulkua ja valaanpyynti\u00e4 leppoisan tarinoivaan, murteens\u00e4vyiseen tyyliin. Ep\u00e4ilen, etten olisi pysynyt meriel\u00e4m\u00e4n kuvausten kohdalla kartalla lainkaan niin hyvin, ellen tiet\u00e4isi asioista jo valmiiksi yht\u00e4 ja toista; paha toisaalta sanoa, olisiko lukunautinto siit\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n suuresti v\u00e4hentynyt. Sill\u00e4 hieno kirja on kyseess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tapio Koivukari luki viime kes\u00e4n\u00e4 Messil\u00e4n kirjailijakokouksen Avoimen mikin illassa p\u00e4tk\u00e4n valmistumaisillaan olevaa romaaniaan Ariasman: kertomus valaanpyyt\u00e4jist\u00e4 (Johnny Kniga 2012), ja kun kirja sitten ilmestyi, piti se saada k\u00e4siin jo ihan tuon p\u00e4tk\u00e4n vetovoimasta. Elet\u00e4\u00e4n 1600-luvun alkua. Islannin vesill\u00e4 alkaa liikkua baskilaisten valaanpyyt\u00e4jien suuria laivoja. &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3843\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Traanin takia<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21],"tags":[],"class_list":["post-3843","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3843","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3843"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3843\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3850,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3843\/revisions\/3850"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3843"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3843"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3843"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}